Julkaistu: 8.12.2014

Vapaa sivistystyö on merkittävä osa aikuiskoulutusta

  1. Vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät valtaosan koulutuksesta
  2. Kulttuuriala on suosituinta
  3. Suomen kielen opiskelu on lisääntynyt
  4. Tietotekniikan koulutuksen tarve on vähentynyt
  5. Nuoret opiskelevat liikunnan koulutuskeskuksissa ja iäkkäät kansalaisopistoissa
  6. Vapaa sivistystyö on säilyttänyt suosionsa
  7. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Vapaa sivistystyö on säilyttänyt suosionsa

Vapaa sivistystyö on ollut suosittua vuodesta toiseen ja siinä on annettu vuosittain noin puolet oppilaitosten tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista.

Vaikka aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten määrä on vähentynyt neljäsosalla, niin osallistujien ja opetustuntien määrät ovat pysyneet lähes ennallaan.

Suomen kielen opetustuntien kaksi- ja puolikertaistuminen vuodesta 2004 on yhteydessä lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Kun vuonna 2004 maahanmuuttajia oli noin 20 000, niin vuoteen 2012 mennessä osuus on kasvanut puolella runsaaseen 30 000 henkeen (Tilastokeskus c).

 

Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilasto (Tilastokeskus b) on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Tässä artikkelissa käsiteltyä oppilaitosten tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta ovat järjestäneet ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, musiikkioppilaitokset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot). Aineisto perustuu Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämiin tietoihin. Se sisältää tietoja oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistujista ja opetustunneista.
Tietoja oppilaitosten järjestämästä aikuiskoulutuksesta alettiin kerätä 1990-luvun alkupuolella. Perusjoukko on laajentunut vuosien varrella ammatillisista oppilaitoksista mm. yleissivistäviin ja ammattikorkeakouluihin.
Tieto tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen sisällöstä on saatu keräämällä opettajien antamat opetustunnit koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan. Koulutuksen sisältö on luokiteltu Opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovelluksen mukaisesti (Tilastokeskus a).
Oppilaitosten aikuiskoulutus -tilastossa opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuonna oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintoon johtamattoman koulutuksen opiskelijoita. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan sitä, että henkilö lasketaan opiskelijaksi vain kerran yhdessä oppilaitoksessa kalenterivuoden aikana.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 8.12.2014