Julkaistu: 8.12.2014

Työikäiset ostavat makeaa, eläkeikäiset rasvaa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Juha Nurmela on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Tilastokeskuksen kulutustutkimuksissa on selvitetty mm. kotitalouksien elintarvikekulutusta eri vuosikymmenillä. Kolmekymmentä vuotta sitten eläke- ja työikäisten elintarvikekulutuksessa ei ollut suurta eroa. Nykyään rasvan ja makean kulutus erottelee ikäryhmiä.

Tässä katsauksessa vertaan yhden ja kahden hengen eläkeikäisten kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä elintarvikekulutuksen osalta vastaaviin työikäisten talouksiin vuosina 1985 ja 2012. Tunnetusti miesten ja naisten kulutustavat ja -kohteet poikkeavat toisistaan, joten tarkastelen yksin asuvien miesten ja naisten kotiin ostettujen elintarvikkeiden ostoja erikseen. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistoon.

Tavoitteena on analysoida, onko työ- ja eläkeikäisten pienten talouksien elintarvikehankinnoissa sellaisia eroja, jotka voisivat johtua joko eläkeläisyyteen liittyvästä elämäntavasta tai kulutustapojen siirtymisestä työiästä eläkeläisyyteen. Tarkastelu on kokeiluluonteinen.

Kulutus- tai kysyntäkäyttäytyminen nähdään usein kolmitasoisena valintaongelmana, jossa oletetaan kuluttajan valitsevan ensin kulutuksen ja säästämisen välillä, ja sen jälkeen kulutusmenoryhmien välillä. Kulutusmenoryhmien sisällä tehdään jako alaryhmiin tarkentuneiden preferenssien mukaan (Riihelä & Sullström 2008, 73). Aiemmissa tutkimuksissa on käsitelty myös kulutuksen yhteyttä elinkaaren vaiheeseen ja viime aikoina erityisesti eläkeläisyyteen (ks. esim. Tuominen 2008; Kiander ym. 2004).

Tässä katsauksessa vertaillaan vain kotiin hankittuihin elintarvikkeisiin käytettyä rahamäärää työ- ja eläkeikäisissä pienissä kotitalouksissa. Elintarvikkeet ovat osa välttämätöntä kulutusta, johon kaikki joutuvat käyttämään rahaa. Samankokoisissa talouksissa elintarvikkeiden kulutus on oletettavasti aika samalla tasolla, mutta se millaisia elintarvikkeita ostetaan voi vaihdella. Näin vakioidussa ympäristössä voivat elintarvikkeiden käytön erot paljastua ja kuvata – vaikka suppeastikin – kulutuskulttuurin muutosta. Vuoteen 1985 mennessä ns. suuren muuton kausi oli jo ohi, joten vuosien 1985 ja 2012 vertailussa kulutustapojen kulttuuriset muutokset pääsevät näkyviin.

Iäkkäiden pariskuntien kulutusasema on parantunut

Eläkeikäisten parien rahamenojen osuus työikäisten parien rahamenoista on noussut vuosien 1985 ja 2012 välillä selvästi (taulukko 1). Sen sijaan yksin elävien eläkeikäisten miesten ja naisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista on pysynyt lähes samalla tasolla.1 Ei-välttämättömien kulutusmenojen vertailu olisi erojen vuoksi vaikeaa, mutta elintarvikkeisiin tämä ero vaikuttanee vain vähän.

Taulukko 1. Eläkeikäisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista prosentteina sekä rahatulojen ja -menojen suhde yksin asuvien ja pariskuntien kotitalouksissa vuosina 1985 ja 2012

Eläkeikäisten rahamenojen osuus työikäisten rahamenoista
  1985 2012
Parit 55 70
Yksin asuvat miehet 60 62
Yksin asuvat naiset 54 56
     
Rahatulojen ja -menojen suhde
  1985 2012
2 henkeä 45–54-vuotiaat 115 121
2 henkeä 70–79-vuotiaat 143 153
Yksin asuva 35–59-vuotias mies 103 112
Yksin asuva 65+-vuotias mies 139 132
Yksin asuva 35–59-vuotias nainen 100 109
Yksin asuva 70–84-vuotias nainen 119 126

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Eläkeikäisillä on selvästi suuremmat rahatulot kuin rahamenot. Erityisesti iäkkäillä pariskunnilla rahatulot ylittävät selvästi rahamenot, mutta yksin elävillä naiseläkeläisilläkin rahatulot ovat keskimäärin suuremmat kuin rahamenot. Voidaankin olettaa, että eläkeläisryhmissä on ainakin pääosalla mahdollisuus käyttää rahaa elintarvikkeisiin tarpeen mukaisesti. Työikäisilläkin rahatulot ovat suuremmat kuin rahamenot, mutta ylijäämä on huomattavasti pienempi kuin eläkeläisillä. Vuonna 1985 työikäisten rahatulot olivat vain niukasti rahamenoja suuremmat. Vuonna 2012 "ylijäämä" oli suurempi, mutta pienempi kuin eläkeläisillä

Sivun alkuun

Elintarvikekulutuksen erot työ- ja eläkeikäisten pientalouksissa

Taulukosta 2 käy ilmi, että elintarvikkeiden osuus rahamenoista on alentunut hyvin huomattavasti varsinkin eläkeikäisten ryhmässä. Eläke- ja työikäisten ryhmät käyttävät elintarvikkeisiin lähes saman verran euroja. Yksin asuvat iäkkäät naiset kuluttavat elintarvikkeisiin kuitenkin prosentuaalisesti muita ryhmiä enemmän vuonna 2012. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että yksin asuvien naiseläkeläisten tulot olivat muita ryhmiä pienimmät sekä vuonna 1985 että 2012.

Taulukko 2. Elintarvikkeisiin käytetyt eurot ilman omia tuotteita ja niiden osuus rahamenoista kotitalouden elämänvaiheen ja rakenteen mukaan vuosina 1985 ja 2012


Kotitaloustyyppi 		1985 2012
Euroa/kotitalous/ vuosi Osuus rahamenoista Euroa/kotitalous/ vuosi Osuus rahamenoista
keskiarvo % keskiarvo %
Työikäiset        
Yksin asuva 35–59 v mies 1 393 18 2 746 12
Yksin asuva 35–59 v nainen 1 472 18 2 631 12
2 henkeä 45–54 v 2 663 21 5 001 13
Eläkeikäiset        
Yksin asuva 65+ v mies 1 428 31 2 263 15
Yksin asuva 70–84 v nainen 1 364 30 2 606 21
2 henkeä 70–79 v 2 438 35 4 540 18

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Tarkentavaa tietoa saadaan vertailemalla euromääräistä kulutusta eri elintarvikeryhmissä (taulukot 3a ja 3b)2. Seuraavissa tarkasteluissa kommentoidaan eroja vain, jos ostoihin käytetyt euromäärät poikkeavat ryhmien välillä toisistaan yli 20 prosenttia.

Taulukko 3a. Yksin ja pariskunnittain asuvien eläke- ja työikäisten eri elintarvikkeisiin käyttämä euromäärä ja osuus elintarvikkeisiin käytetystä kokonaissummasta (%) vuonna 1985

Elintarvikeryhmä Työikäiset Eläkeikäiset
Yksin asuvat Parit Yksin asuvat Parit
Miehet (35–59-vuotiaat) Naiset (35–59-vuotiaat) 45–54-vuotiaat Miehet (yli 65-vuotiaat) Naiset (70–84-vuotiaat) 70–79-vuotiaat
€ % € % € % € % € % € %
Elintarvikkeet yhteensä 1 412 1 495 2 736 1 442 1 376 2 502
Leipä ja viljatuotteet 232 16 241 16 420 15 249 17 274 20 451 18
Liha 368 26 301 20 656 24 356 25 238 17 564 23
Kala 50 4 48 3 89 3 60 4 50 4 88 4
Maito, juusto, munat 243 17 239 16 475 17 203 14 249 18 475 19
Rasvat ja öljyt 86 6 76 5 171 6 84 6 91 7 180 7
Hedelmät ja marjat 66 5 123 8 224 8 85 6 91 7 159 6
Kasvikset myös peruna 89 6 149 10 207 8 71 5 109 8 167 7
Sokeri, hillot, hunaja, makeiset 65 5 89 6 150 5 57 4 70 5 138 6
Muut elintarvikkeet 62 4 100 7 98 4 159 11 84 6 78 3
Kahvi, tee, kaakao 107 8 94 6 173 6 71 5 88 6 147 6
K-vedet, virvoitusjuomat, mehut 45 3 36 2 73 3 48 3 32 2 55 2

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Taulukko 3b. Yksin ja pariskunnittain asuvien eläke- ja työikäisten eri elintarvikkeisiin käyttämä euromäärä ja osuus elintarvikkeisiin käytetystä kokonaissummasta (%) vuonna 2012

Elintarvikeryhmä Työikäiset Eläkeikäiset
Yksin asuvat Parit
(45–54-vuotiaat) 		Yksin asuvat Parit
(70–79-vuotiaat)
Miehet (35–59-vuotiaat) Naiset (35–59-vuotiaat) Miehet (yli 65-vuotiaat) Naiset (70–84-vuotiaat)
€ % € % € % € % € % € %
Elintarvikkeet yhteensä 2 826 2 680 5 130 2 321 2 669 4 775
Leipä ja viljatuotteet 453 16 476 18 790 15 431 19 426 16 778 16
Liha 663 23 387 14 1049 20 467 20 461 17 858 18
Kala 184 7 112 4 231 5 154 7 151 6 293 6
Maito, juusto, munat 450 16 501 19 945 18 367 16 522 20 877 18
Rasvat ja öljyt 55 2 41 2 110 2 75 3 91 3 176 4
Hedelmät ja marjat 181 6 264 10 383 7 149 6 227 9 429 9
Kasvikset myös peruna 213 8 312 12 503 10 209 9 290 11 503 11
Sokeri, hillot, hunaja, makeiset 191 7 245 9 409 8 130 6 162 6 274 6
Muut elintarvikkeet 205 7 128 5 286 6 181 8 160 6 284 6
Kahvi, tee, kaakao 72 3 83 3 154 3 88 4 99 4 152 3
K-vedet, virvoitusjuomat, mehut 160 6 130 5 269 5 70 3 80 3 152 3

Lähde: Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus

Vuonna 1985 työ- ja eläkeikäiset miehet käyttivät lähes yhtä paljon rahaa elintarvikkeiden kotiin ostoihin (taulukko 3a). Iäkkäiden miesten talouksissa hankittiin työikäisiä enemmän kalaa, marjoja ja hedelmiä sekä ryhmään "muut elintarvikkeet" kuuluvia mausteita ja muita ruuanvalmistuksen lisukkeita. Sen sijaan maitoa, juustoa ja munia kasviksia (ml. peruna), kahvia, teetä ja kaakaota ostettiin selvästi vähemmän. Kasvisten pienempää osuutta voi selittää itse viljellyt kasvikset, jotka hinnoitellaan kulutustutkimuksessa tuottajahintaan.

Vuonna 1985 eläkeikäisten yksin asuvien naisten elintarvikkeiden ostot olivat liki 10 prosenttia pienemmät kuin työikäisten. He ostivat lihaa, hedelmiä, marjoja, kasviksia (ml. perunaa) sekä muita elintarvikkeita työikäisiä selvästi vähemmän. Hedelmien, marjojen ja kasvisten pienempää osuutta ei selitä itse kerättyjen tai kasvatettujen tuotteiden arvo. Vuonna 1985 elintarvikkeissa ei ollut ryhmää, johon eläkeläisnaiset olisivat käyttäneet työikäisiä selvästi enemmän rahaa.

Vuonna 2012 yksin asuvien eläkeikäisten ja työikäisten miesten erot elintarvikkeiden ostoissa olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 1985. Eläkeikäisten elintarvikeostot olivat 17 prosenttia pienemmät kuin työikäisten. Eläkeikäisten miesten kulutustapaa voisi kuvata perinteiseksi (rasvat ja kahvi) ja työikäisten tyyliä aiempaa makeannälkäisemmäksi. Eläkeikäiset käyttivät työikäisiä enemmän rahaa rasvojen ja öljyjen sekä kahvin, teen ja kaakaon ostoon kuin työikäiset, mutta eläkeikäiset eivät ole seuranneet työikäisiä hillojen, sokerin ja makeisten kasvavan kulutusosuuden suuntaan eivätkä myöskään virvoitusjuomien kulutusosuuden lisääntymisessä.

Vuonna 2012 yksin asuvien naisten elintarvikkeiden ostot olivat yhtä suuret eläke- ja työikäisillä. Eläkeikäiset naiset ostivat enemmän lihaa, kalaa sekä paljon enemmän rasvoja ja öljyä. Marjojen ja hedelmien ostoja oli työikäisiä vähemmän ja sokerin, hillojen ja makeisten sekä virvoitusjuomien ja mehujen ostoja selvästi vähemmän kuin työikäisillä naisilla.

Yksin asuvien keskuudessa eläke- ja työikäisten erot elintarvikkeiden kulutuksessa näyttävät olleen samanlaisia sukupuolesta riippumatta.

Sekä vuonna 1985 että vuonna 2012 iäkkäiden pariskuntien kotitalouksien elintarvikeostojen yhteismäärä oli noin 8 prosenttia pienempi kuin työikäisten parien. Vuonna 1985 eläkeikäiset parit käyttivät selvästi vähemmän rahaa hedelmiin, marjoihin, kasviksiin ja perunoihin kuin työikäiset, ja sama koski myös muita elintarvikkeita, virvoitusjuomia ja mehuja sekä lihaa.

Vuonna 2012 eläkeikäiset parit käyttivät työikäisiä selvästi enemmän rahaa kalan sekä rasvojen ja öljyjen ostoon. Rahaa kului työikäisiä vähemmän lihaan, sokeriin, hilloihin ja makeisiin sekä virvoitusjuomiin ja mehuihin.

Voidaan todeta, että työ- ja eläkeikäisten ruokaostosten erot ovat samanlaisia sekä yksin asuvilla että paritalouksilla. Makean ostot sekä virvoitusjuomien ja mehujen ostot erottavat työikäiset eläkeikäisistä vuonna 2012, kun vuonna 1985 ero oli hedelmien ja kasvisten ostoissa.

Vuonna 1985 työiässä olevat olivat vuonna 2012 eläkeiässä. Taulukkotarkastelun perusteella oletus tapojen ja tottumusten siirtymisestä elinkaaren vaiheesta toiseen saa vahvistusta rasvan käytön eroissa vuonna 2012 työ- ja eläkeikäisten välillä.

Sivun alkuun

Tulevaisuuden analyysit

Työelämästä eläkkeelle siirtyminen merkitsee usein tulojen huomattavaa laskua. Menot pitää sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Myös tämä tekijä pitää ottaa huomioon, kun vertaillaan työ- ja eläkeikäisten elintarvikekulutusta. Kulutustutkimuksen aineiston perusteella useimmilla eläkeläisillä rahatulot ylittävät selvästi rahamenot, joten vapausasteita myös elintarvikkeiden ostoihin on ollut.

Kotiin ostettujen elintarvikkeiden jakautumien muutosten perusteella voidaan sanoa, että eläkeikäiset eivät ole seuranneet työikäisiä hillojen, sokerin ja makeisten kasvavan kulutusosuuden suuntaan eikä myöskään virvoitusjuomien kulutusosuuden lisääntymiseen. Näyttää siltä, että yksin asuvat eläkeikäiset naiset ovat muista poikkeava ryhmä elintarvikkeiden ostojen jakautumisessa eri elintarvikkeille.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että työikäisenä omaksutut kuluttamisen tavat ja tottumukset jatkuvat myös eläkeiässä (ks. Nurmela 1996). Elintarvikekulutusta ei sanele vain tulot, vaan myös makutottumukset (ks. Taru Lindblomin ja Outi Sarpilan artikkeli tässä numerossa). Nähtäväksi jää kuluttavatko tulevaisuuden eläkeläiset samalla tavalla elintarvikkeita kuin nykyiset työikäiset.

Tämän katsauksen perusteella voi arvioida, että kulutustutkimuksen aineistot antaisivat mahdollisuuden nyt tehtyä analyysia huomattavasti tarkempiin ja kiinnostavampiin elintarvikkeiden ja muiden kulutusryhmien ikäryhmittäiseen tai syntymäkohortin mukaiseen tutkimukseen. Mallia voisi ottaa vaikkapa Kai Ilmosen ja Mika Pantzarin aiemmista tutkimuksista (1987).

Sivun alkuun

Tietolaatikko

Tarkasteltavat kotitaloudet
Havaintojen määrän saaminen riittävän suureksi asetti rajoituksia ikäryhmitykselle (taulukko). Näin ollen ikäluokituksia ei voitu tehdä analyysin kannalta optimaalisiksi.
  • Yksin asuvien työ- ja eläkeikäisten miesten kotitalouksien määrät ovat pieniä, vaikka yksin asuvien mieseläkeläisten alaikärajaksi asetettiin 65 vuotta.
  • Työikäisten ryhmät määriteltiin siten, että elämäntilanne olisi suhteellisen vakiintunut; tarkastelussa mukana olevat ovat keski-ikäisiä.
  • Eläkeläisten osalta oletetaan, että eläkeläisen rooliin on ehditty asettua, tosin miesten kohdalla tämä on vahvahko oletus.
  • Muutosten tarkastelussa käsitellään vain huomattavia eroja.
Taulukko. Tutkittavien kotitalousryhmien havaintomäärät vuosina 1985 ja 2012
 1985 2012
Paritaloudet
45–54-vuotiaat 265 170
70–79-vuotiaat 228 276
Yhden hengen taloudet
35–59-vuotiaat miehet 113 125
35–59-vuotiaat naiset 136 105
Yli 65-vuotiaat miehet 51 87
70–84-vuotiaat naiset 197 147

Sivun alkuun

Lähteet

Ilmonen, Kai & Pantzar, Mika 1987. The Determinants of Modern Choice of Food. Journal of Home Economics and Consumer Research, 2/1986, 97–110.

Kiander, Jaakko & Riihelä, Marja & Sullström, Risto 2004. Ikääntyneiden kulutuskäyttäytyminen: Miten tulevaisuuden eläkeläiset kuluttavat. Teoksessa: Mikko Kautto (toim.). Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004.

Nurmela, Juha 1996. Kotitaloudet ja energia vuonna 2015. Tutkimus kotitalouksien rakennemuutoksen vaikutuksesta energiankulutukseen. Tilastokeskuksen tutkimuksia 216. Helsinki: Edita.

Riihelä, Marja & Sullström, Risto 2008. Sukupolvet ja elinkaaret kulutuksessa. Teoksessa: Kirsti Ahlqvist & Anu Raijas & Adriaan Perrels & Jussi Simpura & Liisa Uusitalo (toim.). Kulutuksen pitkä kaari, Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin. Helsinki: Yliopistopaino.

Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus. http://www.stat.fi/til/ktutk/index.html.

Tuominen, Eila (toim.) 2008. Näkökulmia eläkeläisten hyvinvointiin – toimeentulosta kulutukseen ja ajankäyttöön. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:4.

 

1 Rahamenot eivät sisällä kulutuksen laskennallisia eriä, kuten oman asunnon laskennallista asuntoetua ja omien tuotteiden arvoa. Rahameno kuvaa todellista rahan käyttöä.

2Taulukoissa vertailut tehdään elintarvikkeiden kokonaiskulutukseen, sillä omien tuotteiden poistaminen eri alaryhmistä ei ole tarkoituksenmukaista niiden vähäisen osuuden vuoksi. Vuoden 2012 eläkeläisparien kohdalla omia tuotteita oli eniten noin 4 prosenttia elintarvikkeiden eurokulutuksesta. Muissa ryhmissä niiden osuus oli parin prosentin tuntumassa.

Päivitetty 8.12.2014