Julkaistu: 23.2.2015

Opiskelijoiden kulutus on jäänyt jälkeen muiden kulutuksesta

  1. Asuminen, liikkuminen ja syöminen vievät opiskelijoiden rahat
  2. Opiskelijoiden menot alittavat kohtuullisen minimin
  3. Opiskelijoiden tulot eivät riitä menoihin
  4. Julkisten hyvinvointipalvelujen taloudellinen merkitys suuri opiskelijoille
  5. Väliaikaisesti niukat tulot?
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Väliaikaisesti niukat tulot?

Vuoden 2012 Kulutustutkimuksen ja vuoden 2013 keväällä korkeakouluopiskelijoille tehdyn opiskelijatutkimuksen perusteella opiskelijatalouksista välittyy kuva väestöryhmästä, joka sopeuttaa menonsa tuloihin ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Noin puolet opiskelijatalouksista rahoittaa toimeentuloaan työnteolla opintorahan ja muiden tulonsiirtojen lisäksi. Opiskelijatutkimuksen mukaan noin joka toisella opiskelijalla oli kuitenkin jonkin verran tai paljon vaikeuksia saada rahat riittämään (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Osittain menot onkin katettava lainarahalla, mihin tällä hetkellä Suomessa myös kannustetaan enemmän kuin edellisten noin 20 vuoden aikana.

Rahamääräiset tulot ja kulutusmenot eivät kerro koko totuutta opiskelijatalouksien taloudellisesta tilanteesta. Suomen maksuton koulutusjärjestelmä lisää opiskelijatalouksien todellista kulutusta merkittävästi. Lisäksi opiskelijoiden kulutusmenoja vähentävät opiskelija-alennukset. Opiskelijan elämänvaihetta voi myös pitää väliaikaisena ja investointina tulevaisuuteen. Opiskelijatutkimuksen mukaan kolme neljästä korkeakouluopiskelijasta suhtautuikin luottavaisesti tulevaisuuteensa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014).

Tietolaatikko: Aineisto ja käsitteet
Artikkelin lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen aineistoja vuosilta 1990, 1995, 1998, 2001, 2006 ja 2012 (Tilastokeskus 2014 a).
Tuloksia tarkasteltaessa on aina otettava huomioon aineiston kokoon liittyvät rajoitukset. Opiskelijakotitalouksia osallistui kulutustutkimukseen vuonna 2012 noin 100 kotitaloutta, kun tutkimukseen osallistui kaikkiaan reilut 3 500 kotitaloutta. Saatujen tulosten luotettavuutta voi arvioida laskemalla keskiarvojen suhteelliset keskivirheet, jotka kuvaavat tuloksiin liittyvää satunnaisvaihtelua. Opiskelijatalouksien kaikkien kulutusmenojen suhteellinen keskivirhe oli hieman alle kuusi prosenttia, kun kaikkien kotitalouksien vastaava luku oli noin 1,3 prosenttia. Opiskelijatalouksien suurimpien menoryhmien (asuminen, elintarvikkeet) keskivirheet ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin koko kulutusmenojen. Suurin keskivirhe oli vaatteet ja jalkineet -pääryhmässä, 24 prosenttia. Tämän artikkelin tarkasteluissa ei ole menty pääryhmätasoa tarkemmalle tasolle.
Kulutusyksikkö
Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).
Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.
Opiskelijakotitalous
Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeksi kuluneen kuukauden toiminnan perusteella. Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan. Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Kotitalous on opiskelijakotitalous, jos viitehenkilö (suurituloisin) on opiskelija.
Julkinen hyvinvointipalvelu
Julkisia hyvinvointipalveluja ovat kaikki yksilölliset palvelut, jotka tuotetaan julkisin varoin käyttäjälle ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Myös vastaavien yksityisen sektorin tuottamien palvelujen käytöstä maksettu korvaus luetaan hyvinvointipalveluksi. Merkittävimpiä tällaisia palveluja ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.2.2015