Julkaistu: 23.2.2015

Uudet velat uhkaavat velkajärjestelyn läpikäynyttä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Sami Fredriksson on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Velkajärjestely ei katkaise kaikkien ylivelkaantuneiden velkakierrettä. Ylivelkaantunut on usein työtön ja pienituloinen, ja hänellä on matala koulutus.

Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityishenkilöiden ylivelkaantumista vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen jälkeen. Aiemmassa yksilötason velkaongelmia tarkastelleessa tutkimuksessa on havaittu, että velkajärjestely ei katkaise kaikkien ylivelkaantuneiden velkakierrettä (ks. esim. Valkama 2011a). Velkaongelma on usein osa syrjäytymiskehitystä, joten velkaongelmilla on myös laajempi yhteiskunnallinen luonne. Yksilön velka-asiat ja niihin liittyvät oikeudelliset prosessit muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkasteluun Tilastokeskuksen velkajärjestely- ja ulosottotilastot tarjoavat osaltaan poikkeuksellisen hyvän aineiston.

Tämä artikkeli on luonteeltaan kuvaileva. Artikkelissa tarkastellaan ylivelkaantumiseen liittyviä tekijöitä, päätymistä velkajärjestelyyn ja velkajärjestelyn läpikäyneiden ulosottohistoriaa velkajärjestelyn päättymisen jälkeen. Aihetta lähestytään tilastoaineistojen avulla, mutta yksityiskohtaisempi tarkastelu ei ole tämän artikkelin laajuudessa mahdollista. Muun muassa syitä, miksi yksilö päätyy velkajärjestelyyn ei tässä artikkelissa tarkastella.

Tutkimusaineisto on poimittu oikeushallinnon Tilastokeskukselle toimittamista ulosottoja ja velkajärjestelyjä koskevasta kokonaisaineistoista. Aineistoon on liitetty tiettyjä yksilön taustatekijöitä kuvaavia muuttujia Tilastokeskuksen muista aineistoista. Aineistot on yhdistetty henkilötunnuksen avulla. Aineisto on laadittu vain tätä tutkimusta varten, eikä sitä käytetä muihin tarkoituksiin tai säilytetä tutkimuksessa tarvittavien analyysien jälkeen. Yksilöt eivät ole aineistossa tunnistettavassa muodossa.

Velkajärjestelyt Suomessa 2000-luvulla

Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuksiin toimittaneiden lukumäärä on vuosina 2000–2013 vaihdellut n. 2 500 ja 4 000 henkilön välillä vuosittain. Vuonna 2003 alkanut velkajärjestelyhakemusten määrän nousu tasoittui vuoteen 2005 mennessä. Hakemusten määrän suuri kasvu vuonna 2003 johtuu lakiin tehdystä muutoksesta, joka helpotti velkajärjestelyyn pääsemistä (L 30.12.2002 / 1273). Käytännössä lainmuutos mahdollisti pääsyn velkajärjestelyyn niille 1990-luvun lamassa velkaantuneille, joiden velkajärjestelylle oli aiemmin ollut este. Vuonna 2007 hakemusten määrä alitti vuosikymmenen alun lukemat. Vuonna 2009 hakemusten määrä kääntyi jälleen nousuun, joka on jatkunut tasaisena viime vuoteen saakka. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Käräjäoikeuksiin toimitettujen velkajärjestelyhakemusten lukumäärä 10 000 asukasta kohden sukupuolen mukaan vuosina 2000–2013

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Vuonna 2000 velkajärjestelyhakemuksia toimitti 10 000 asukasta kohden 6,4 miestä ja 5,0 naista. Vuonna 2009 naisten jättämien hakemusten määrä ylitti ensimmäistä kertaa miesten vastaavan lukumäärän, josta lähtien sukupuolten välillä ei ole ollut suurta eroa jätettyjen hakemusten määrässä. (Kuvio 1.)

Velkajärjestelyyn hakeutuneiden ja päässeiden henkilöiden euroissa mitattu keskimääräinen velka vähentyi selvästi vuodesta 2000 vuoteen 2009, jonka jälkeen velkamäärä kääntyi lievään nousuun (kuvio 2). Vuonna 2013 keskimääräinen velkamäärä oli kuitenkin vielä 60 prosenttia vuoden 2000 lukua pienempi. Tilastojen perusteella ilmiölle ei voida osoittaa selkeää syytä. Osaltaan velkamäärän pieneneminen saattaa olla seurausta 1990-luvun laman aikana velkaantuneiden velkajärjestelyjen päättymisestä. Valkaman (2011a, 6–7) mukaan nykyisin velkajärjestelyillä korjataan yhä useammin kohtuullisen pienistä kulutusluotoista seuranneita velkaongelmia, 1990-luvun lamassa velkaantumisen taustalla oli nykyistä useammin yritys- ja takausvelat.

Kuvio 2. Velkajärjestelyjen euromääräiset velat ja suunniteltu kesto vuosina 2000–2013

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Velkajärjestelyn maksuohjelma kestää tavallisesti kolmesta viiteen vuotta tietyin poikkeuksin (ks. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57, 30§). Kuviosta 2 käy ilmi, että velkajärjestelyn keskimääräinen suunniteltu kesto mitattuna hakemuksen saapumisesta käräjäoikeuteen on aineistossa pääsääntöisesti viidestä kuuteen vuotta. Käytännössä varsinainen velkajärjestely on tässä esitettyä hieman lyhyempi, koska hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa vie osan ajasta.

Sivun alkuun

Tutkimuksen kohdejoukko

Velkajärjestelyjen kokonaisaineistosta löytyy yhteensä noin 2 900 pysyvästi Suomessa oleskellutta henkilöä, joiden velkajärjestely on käräjäoikeudessa määrätty loppumaan vuonna 2008 ja joihin voidaan yhdistää henkilötunnuksen avulla taustatietoja, kuten sosioekonomiset taustatiedot ja tulotiedot velkajärjestelyyn hakeutumisvuodelta. Aineistot on muokattu tätä artikkelia varten ja esitetyt kokonaisluvut saattavat siten poiketa Tilastokeskuksen aiemmin julkaisemista tiedoista.

Tutkimusaineistoon valikoituneet velkajärjestelyhakemukset painottuvat vuosille 2002 (44 %) ja 2003 (38 %). Muina vuosina jätettyjä velkajärjestelyhakemuksia on aineistossa selvästi vähemmän (15 % vuosina 2001 ja 2004–2005, yksittäisiä hakemuksia vuosina 2000 ja 2006–2008). Tässä artikkelissa prosessin alkupisteeksi on valittu velkajärjestelyhakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen, näin ollen prosessien pituutta arvioitaessa on huomioitava oikeusprosessiin käytetty aika.

Aineistossa velkajärjestelyyn päätyneiden velat olivat velkajärjestelyn alkamisvuonna keskimäärin noin 205 000 euroa ja mediaanivelka noin 70 400 euroa. Tarkastelun kohteena olevien ylivelkaantuneiden valtionveron alaiset mediaanitulot olivat velkajärjestelyyn hakeutumisvuonna noin 13 000 euroa, eli 23 prosenttia koko 15 vuotta täyttänyttä väestöä pienemmät.1

Sivun alkuun

Työttömyys, perheettömyys ja matala koulutusaste korostuvat velkajärjestelyyn hakeutuneiden joukossa

Tutkimusryhmään valikoituneiden, velkajärjestelyssä olleiden henkilöiden taustaa tarkastellaan sosioekonomisen aseman, perheaseman, koulutusasteen ja iän perusteella. Kuvioissa 3–6 esitetty koko väestön jakauma on velkajärjestelyyn hakeutumisen vuosien perusteella laskettu painotettu keskiarvo.

Sosioekonominen asema tarjoaa kuvan yksilöiden taustasta. Kuviosta 3 havaitaan, että työntekijät muodostavat ylivelkaantuneista miesten keskuudessa suurimman ryhmän (26 %), naisten keskuudessa suurin ryhmä ovat työttömät (23 %). Koko väestöön verrattuna työttömät ovat selvästi yliedustettuina velkajärjestelyyn hakeutuneiden joukossa. Yrittäjien osuus velkajärjestelyyn hakeutuneissa ylittää molempien sukupuolten osalta koko väestön osuuden, ylemmässä toimihenkilöasemassa toimivien osuus velkajärjestelyyn hakeutuneissa puolestaan on koko väestön vastaavaa osuutta selvästi pienempi. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen kohteena olevat henkilöt ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan velkajärjestelyn alussa (15 vuotta täyttäneet henkilöt). Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Perheasemaa mitataan yksinkertaisella muuttujalla, jossa yksilö luokitellaan joko perheeseen kuulumattomaksi tai perheenjäseneksi. Verrattaessa velkajärjestelyyn hakeutuneita koko väestöön voidaan havaita, että perheeseen kuulumattomien osuus on molemmilla sukupuolilla, mutta erityisesti miehillä selvästi koko väestön vastaavaa lukua suurempi. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen kohteena olevat henkilöt ja koko väestö perheaseman mukaan velkajärjestelyn alussa (15 vuotta täyttäneet henkilöt). Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Tutkimuksen kohteena olevassa joukossa koulutusaste velkajärjestelyyn hakeutumisen ajankohtana on tiedossa 56 prosentilla miehistä ja 62 prosentilla naisista. Kuvion 5 perusteella keskiasteen koulutuksen suorittaneet ovat yliedustettuina velallisten joukossa. Alimman korkea-asteen suorittaneiden osuus on molemmilla sukupuolilla hyvin lähellä koko tarkastellun väestön keskiarvoa. Tätä korkeamman koulutuksen suorittaneita on velallisten joukossa suhteellisesti selvästi vähemmän kuin koko väestössä.

Kuvio 5. Vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen kohteena olevat henkilöt ja koko väestö koulutusasteen mukaan velkajärjestelyn alussa (15 vuotta täyttäneet henkilöt). Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Selvästi suurin osa velkajärjestelyssä olleista henkilöistä lukeutuu 36–65-vuotiaisiin (kuvio 6). Velkajärjestelyyn on siis hakeutunut pääasiassa työikäistä väestöä. Nämä ikäryhmät kattavat miehistä 82 ja naisista 79 prosenttia. Velkajärjestelyihin joutuneista miehistä 11 prosenttia on 26–35-vuotiaita ja velkajärjestelyihin joutuneista naisista samanikäisiä on 13 prosenttia. Eläkeikäisten ryhmä jää niin ikään osuudeltaan varsin pieneksi, noin seitsemään prosenttiin molempien sukupuolten kohdalla.

Kuvio 6. Vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen kohteena olevat henkilöt ja koko väestö ikäluokan mukaan velkajärjestelyn alussa (15 vuotta täyttäneet henkilöt). Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Ikäjakauma on mielenkiintoinen verrattaessa sitä kuviossa 3 esitettyyn sosioekonomiseen asemaan. Kuviosta 3 voidaan havaita, että ylivelkaantuneista miehistä 23 ja naisista 18 prosenttia lukeutuu eläkeläisiin. Tämä antaa viitteitä siitä, että velkajärjestelyyn hakeutuneiden eläkeläisten joukossa on erityisesti 65 vuotta nuorempia henkilöitä. On tosin huomattava, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on selvästi 65 ikävuotta alhaisempi (ks. esim. Eläketurvakeskus). Koko väestöön verrattaessa keskimmäisten ikäryhmien suuri edustus velkajärjestelyyn hakeutuneiden joukossa korostuu.

Sivun alkuun

Osalla velkaantuminen jatkuu velkajärjestelyjen jälkeenkin

Seuraavassa tarkastellaan velkajärjestelyn läpikäyneiden velkaantumista vuoteen 2013 mennessä ulosottotilastojen valossa. Tämä tarkastelu tavoittaa vain osan vuonna 2008 päättyneissä velkajärjestelyssä olleista: Vuonna 2008 lähes 80 prosenttiin ryhmän jäsenistä voitiin yhdistää taustatietoja, mutta tällaisten henkilöiden osuus vähenee tasaisesti ajan myötä, päätyen hieman yli 70 prosenttiin vuonna 2013.

Ryhmään valikoiduista henkilöistä lähes 40 prosentilla on ollut maksuvelvoitteita ulosotossa velkajärjestelyn päättymisvuonna. Osuus laskee hieman yli 35 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä, mutta kokonaisuudessa muutokset ovat verrattain pieniä. Ulosottovelallisista enemmistö on miehiä. Miesten osuus ulosottovelallisten joukossa kuitenkin pienenee tarkastelukaudella.

Tarkastelun kohteena oleva ryhmä on kaudella 2008–2013 keskimäärin verrattain iäkäs, mikä hankaloittaa tarkastelua. Tutkimusryhmään kuuluvien keski-ikä velkajärjestelyjen alussa oli 48 vuotta. Vuonna 2013 henkilöt, joilla ei ole velkajärjestelyn jälkeistä ulosottohistoriaa ovat keskimäärin 60-vuotiaita. Ulosotossa vuosina 2008–2013 olleet ovat sen sijaan keskimäärin viidestä kuuteen vuotta nuorempia kuin henkilöt, joilla ei ole kyseisellä jaksolla ollut asioita ulosotossa.

Sosioekonominen tarkastelu osoittaa, että erityisesti yrittäjiä, työntekijöitä ja työttömiä on ollut suhteessa enemmän ulosottovelallisten joukossa kuin niissä, joilla ei ole ulosottohistoriaa kaikkina vuosina kaudella 2008–2013. Työttömien osuus ulosottovelallisten joukossa vaihtelee jonkin verran vuosittain, mutta trendi näyttää olevan pikemminkin nouseva kuin laskeva. Toimihenkilöammateissa toimivia ja eläkeläisiä sen sijaan on suhteellisesti enemmän joukossa, jolla ei ole ulosottohistoriaa velkajärjestelyn jälkeisellä ajalla. Ulosottovelallisten joukossa on suhteellisesti enemmän matalasti koulutettuja ja yksinasuvia kuin niissä, joilla ei ole ulosottovelkaa velkajärjestelyn jälkeisenä aikana. Arvioitaessa perheasemaa on tosin otettava huomioon ryhmän ikärakenteen vaikutus.

Ulosottovelallisten tarkastelu osoittaa, että yksilön työllisyydellä ja työttömyydellä, koulutustasolla ja perheasemalla on merkitystä velkajärjestelyjen jälkeisiin ulosottoihin. Tarkastelussa korostuu seikka, että pitkälti samat riskitekijät, jotka korostuvat velkajärjestelyyn hakeutumisen yhteydessä korostuvat myös velkajärjestelyn jälkeisessä ylivelkaantumisessa ja ulosottoon joutumisessa.

Sivun alkuun

Velkajärjestelyissä olleiden tulotaso velkajärjestelyn jälkeen

Aiemmin tässä artikkelissa on todettu, että velkajärjestelyssä olleiden tulotaso oli hakeutumisvuonna selvästi koko väestön tulotasoa matalampi. Henkilöiden joilla on ollut asioita ulosotossa velkajärjestelyn päättymisen jälkeen, valtionveron alaiset tulot ovat keskimäärin 24–26 prosenttia koko 15 vuotta täyttänyttä väestöä pienemmät vuodesta riippuen. Henkilöiden, joilla ei ole velkajärjestelyjen jälkeistä ulosottohistoriaa, valtionveron alaiset keskimääräiset tulot ovat velkajärjestelyn päättymisvuonna 25 prosenttia koko väestöä pienemmät. Vuoteen 2012 mennessä ryhmän suhteellinen tulotaso on kuitenkin kohentunut, ollen 19 prosenttia koko väestön vastaavaa pienempi.

Velkajärjestelyn läpikäyneiden ikärakenne on aineistossa selvästi koko väestöä iäkkäämpi. Taulukossa 1 tarkastellaan velkajärjestelyssä olleiden keskimääräistä tulotasoa vuosina 2008–2013 ikäluokittain. Taulukkoon on valittu ikäryhmät, joihin suurin osa aineistoon kuuluvista henkilöistä sijoittuu, 19–25-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden ryhmät on jätetty pois selkeyden takia, sillä niihin sijoittuu vain yksittäisiä henkilöitä.

Taulukko 1. Velkajärjestelyssä olleiden keskimääräiset valtionveron alaiset tulot velkajärjestelyn jälkeen ikäluokan perusteella vuosina 2008–2012. Euroa

  26-35 v. 36-50 v. 51-65 v. 66-85 v.
  ulos-otossa ei ulos-ottoja koko väestö ulos-otossa ei ulos-ottoja koko väestö ulos-otossa ei ulos-ottoja koko väestö ulos-otossa ei ulos-ottoja koko väestö
2008 20 898 23 758 27 101 20 457 21 253 34 287 16 473 16 711 30 462 14 506 13 411 18 630
2009 20 342 24 309 26 668 20 526 22 188 34 134 15 469 17 688 30 410 13 764 14 143 19 308
2010 20 625 27 747 27 188 21 778 23 338 35 509 16 628 17 857 31 709 13 086 14 362 20 254
2011 21 878 28 335 28 044 21 804 24 517 37 162 17 771 18 386 33 076 14 735 14 760 21 357
2012 22 061 29 745 28 220 21 759 25 282 37 485 18 647 19 119 33 615 15 138 15 337 22 269

Lähde: Tilastokeskus. Veronalaiset tulot.

Taulukosta 1 voidaan havaita, että 35–65-vuotiaiden joukossa velkajärjestelyn läpikäyneiden keskimääräiset tulot ovat selvästi koko väestön tulotasoa matalammat. Ero kuitenkin näyttää kaventuvan vanhimmassa ikäryhmässä. Työikäisen väestön kohdalla henkilöiden, joilla ei ole ollut velkajärjestelyn jälkeisiä ulosottoja keskimääräinen tulotaso on säännönmukaisesti ulosottovelallisia suurempi, 65 ikävuoden jälkeen tämä ero kuitenkin häviää.

Sivun alkuun

Maksuvelvoitteet kasautuvat

Tarkasteltaessa ulosotossa olleen ryhmän velkojen kokonaissaldoa ja perinnässä olleiden asioiden lukumäärää voidaan havaita keskimääräisen velan ja asioiden lukumäärän kasvavan vuosina 2008–2013 (taulukko 2). Velkajärjestelyn päättymisvuonna ulosotossa olleilla henkilöillä on ollut ulosottovelkaa keskimäärin 19 550 euroa, mediaanivelan ollessa hieman alle 1 700 euroa. Vuodesta 2009 keskimääräinen velka laskee vuoteen 2011 mennessä alle 12 000 euroon, jonka jälkeen se kääntyy nousuun. Mediaanivelka sen sijaan nousee selvästi vuoden 2009 jälkeen ja vuonna 2013 se oli 5 600 euroa.

Taulukko 2. Ulosotossa olleiden tutkimuskohortin jäsenten keskimääräiset velat ja perinnässä olleiden asioiden määrä vuosina 2008–2013. Euroa

  Velkamäärä Asioita perinnässä
  keskiarvo mediaani keskiarvo mediaani
2008 19 550 1 672 5,2 3
2009 21 012 1 562 5,5 3
2010 12 273 2 399 6,3 3
2011 11 683 2 950 7,2 4
2012 12 628 3 928 8,1 4
2013 14 466 5 600 9,2 6

Lähde: Tilastokeskus. Ulosottoasiat.

Perinnässä olevien maksuvelvoitteiden määrä kasvaa niin ikään kyseisessä ryhmässä samalla ajanjaksolla. Vuonna 2008 ryhmään kuuluvilla ulosottovelallisilla oli ulosotossa keskimäärin 5,2 asiaa, vuoteen 2013 mennessä vastaava luku on noussut 9,2 asiaan. Voidaan siten päätellä, että henkilöillä joilla on ollut asioita ulosotossa velkajärjestelyn päättymisen aikaan tai sen jälkeen, velkaongelma on euromääräisesti ja asioiden lukumäärällä mitattuna keskimäärin ajan myötä pahentunut.

Sivun alkuun

Tilastoaineisto tarjoaa yhden näkökulman ylivelkaantumisen tarkasteluun

Artikkelin tarkastelu osoittaa, että monilla vuonna 2008 päättyneen velkajärjestelyn läpikäynneillä ylivelkaantuminen on jatkunut velkajärjestelyn jälkeisenä aikana. Tilastotiedon perusteella keskeiset yksilötason tekijät velkaongelman jatkumiseen ovat pitkälti samoja kuin velkajärjestelyyn hakeutumisessa ylipäänsä.

Yleisellä tasolla ylivelkaantumisessa on kyse huono-osaisuudesta. Matala koulutus, työttömyys ja pienituloisuus ovat tyypillisempiä niillä, joilla velkajärjestely ei ole katkaissut velkaongelmaa. Toisaalta yrittäjien velkaongelman uusiutuminen saattaa liittyä talouden suhdannetilanteeseen.

Tämän artikkelin analyysien perusteella on mahdotonta sanoa, kuinka paljon tarkastellut tekijät varsinaisesti vaikuttavat ylivelkaantumiseen. Artikkelissa on esitetty lähinnä velkaantuneille tyypillisiä yksilötason taustatekijöitä. Laajemmassa mittakaavassa kyse voi olla myös erilaisista sosiaalisista ongelmista, joiden tarkastelu ei tilastotiedon perusteella ole tämän artikkelin yhteydessä mahdollista. Velkaantuneiden yksilöiden huono-osaisuus voi olla esimerkiksi seurausta sellaisista elämänhallinnan ongelmista, jotka vaikuttavat myös velkaongelman syntymiseen. (Lisää velkaongelmaan johtavista syistä ks. esim. Valkama 2011b; Rantala 2013.)

Artikkelissa esitetyn tarkastelun perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä velkajärjestelyyn hakeutumisen syistä tai yksityiskohtaisista velkajärjestelyn jälkeiseen velkaantumiseen vaikuttavista tekijöistä. Edellä esitetyt tiedot antavat kuvan ilmiön yleisestä luonteesta ja Tilastokeskuksen aineistojen mahdollisuuksista aihepiirin tarkasteluun.

Artikkelin pohjalta voidaan nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä ja jatkotutkimuksen aiheita. Tilastotiedon perusteella voitaisiin esimerkiksi tarkastella velkajärjestelyyn päätymisen syitä ulottamalla tarkastelu velkajärjestelyyn hakeutumista edeltävään aikaan. Voitaisiin tarkastella esimerkiksi yksilön työllisyystilanteessa, tulotasossa, siviilisäädyssä, sosioekonomisessa asemassa ynnä muissa yksilön taustatekijöissä tapahtuneita muutoksia, joilla on voinut olla vaikutus velkajärjestelyä edeltävään ylivelkaantumiseen.

Tietolaatikko 1

Ylivelkaantumiseen liittyvät käsitteet
 Luottotiedot ja maksuhäiriömerkintä
Maksun myöhästyminen tai sen laiminlyönti voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän henkilön luottotietoihin. Maksuhäiriömerkinnän voi saada käräjäoikeuteen toimitetusta haasteesta annetusta velkomustuomiosta, ulosottoprosessin aikana todetusta varattomuudesta tai osamaksun tai kulutusluoton maksun viivästymisestä. Maksuhäiriömerkintä kestää rekisterissä tavallisimmin kolme vuotta.
Maksuhäiriömerkintä vaikuttaa merkittävästi henkilön elämään: esimerkiksi uutta luottoa ei voi saada, vuokra-asunnon saaminen tai puhelin- ja nettiliittymän avaaminen vaikeutuu, vakuutusta voi olla mahdotonta saada. Suomessa luottotietorekisterejä pitävät Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy. (Ks. esim. Takuu-säätiö a.)
Ulosotto
Ulosotossa peritään saatavia maksuvelvoitteensa laiminlyöneeltä luonnolliselta tai juridiselta henkilöltä. Tavallisimmin kyse on rahasaatavien perinnästä. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. (Ks. esim. Oikeus.fi.)
Velkajärjestely
Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (25.1.1993/57) antaa maksukyvyttömälle henkilölle mahdollisuuden vapautua osasta tai kaikista veloistaan, kun hän on pysyvästi tai pitkäaikaisesti kyvytön maksamaan erääntyviä velkojaan, vapaaehtoiset sopimukset velkojien kanssa eivät onnistu, eikä muuta keinoa selviytyä veloista kohtuullisessa ajassa ole. Velkajärjestelyyn pääsemisestä päättää Suomessa tuomioistuin. Velkajärjestelyn aikana velallinen maksaa vakuudettomia velkojaan maksukykynsä mukaan ja vapautuu velkajärjestelyn päätyttyä loppuveloistaan. Velkajärjestelyn esteenä on tyypillisesti väliaikaiseksi tulkittu maksukyvyttömyys, niin sanottu kevytmielinen velkaantuminen tai merkittävät rikosperusteiset velat. (Ks. esim. Takuu-säätiö b.)

Tietolaatikko 2

Ulosottoasiat ja velkajärjestelyt tilastoissa
 Tilastokeskus on julkaissut tilastoa oikeusministeriön ulosottopiirien ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista vuodesta 2008 lähtien. Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.
Velkajärjestelyjä koskevaa tilastoa on julkaistu vuodesta 1993 lähtien. Tilastokeskus on julkaissut tilastoa käräjäoikeuksiin saapuneista ja loppuun käsitellyistä yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioista. Keskeisintä tietoa tilastossa ovat käräjäoikeuksiin saapuneiden ja loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden lukumäärät, vahvistetut maksuohjelmat, niiden käsittelyajat sekä velkojen yhteismäärä käräjäoikeuksittain.

Sivun alkuun

Lähteet

Eläketurvakeskus. Eläkkeelle edelleen keskimäärin 60,9-vuotiaana. http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotteet_uusi/05022014_elakkeelle_edelleen_keskimaarin_60_9_vuotiaana&date=05.02.2014&tab=notices.

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57.

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta L 1273/2002.

Oikeus.fi. Ulosotto. http://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto.html.

Rantala, Kati & Tarkkala, Heta 2010. Luotosta luottoon. Velkaongelmien dynamiikka ja uudet riskiryhmät yhteiskunnan markkinalogiikan peilinä. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):1.

Rantala, Kati 2013. Pikavipit nuorten taloudellisena riskitekijänä. Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2013.

Takuu-säätiö a. Luottotiedot. http://www.takuu-saatio.fi/tietoa_veloista/luottotiedot/.

Takuu-säätiö b. Velkajärjestely tuomioistuimesta. http://www.takuu-saatio.fi/tietoa_veloista/velkajarjestely_tuomioistuimesta/.

Tilastokeskus a. Ulosottoasiat. http://www.stat.fi/til/uloa/index.html.

Tilastokeskus b. Velkajärjestelyt. http://www.stat.fi/til/velj/index.html.

Valkama, Elisa 2011a. Velaton uusi alku – Velallisten selviytyminen velkajärjestelystä ja tilanne sen jälkeen. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia 22/2011.

Valkama, Elisa 2011b. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 – velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Verkkokatsauksia 18/2011.

1 Koko väestön mediaanitulot vuosilta 2002-2003, 15 vuotta täyttäneet henkilöt.

Päivitetty 23.2.2015