Asunnot ja asuinolot -tilasto on kokonaisaineisto.

Asuntokuntien perusjoukon muodostavat tavanomaisissa asunnoissa asuvat henkilöt.

Henkilöitä, jotka ovat Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta niin sanottuun asuntoväestöön.

Asuntolarakennuksiksi tai erityisryhmien asuinrakennukseksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.

Asuinoloja kuvataan kattavasti eri huoneistotyyppien ja talotyyppien mukaan.

Tilasto kuvaa niin sanotussa aktiivikäytössä olevaa asuntokantaa. Asuntokannasta poistetaan muun muassa pitkään asumattomina olleita omakoti- ja paritaloja tai muita autiotaloja.

Tilastoyksikkönä ovat asunnot ja asuntokunnat.

Asuntokunnat on yhdistettävissä asuntoihin ja henkilöihin tunnistetietojen avulla.

Asunto-, asuntokunta- ja asuinolotiedot saadaan pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot.

Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää henkilöitä koskevia tietoja, jotka on yhdistettävissä asuntoihin tunnistetietojen avulla.

Tilastotiedot julkaistaan kuntatasolla ja kuntapohjaisilla aluejaoilla.

Tilaston tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla, myös postinumeroalueittain.

Asunnot ja asuinolot -tilasto on vuositilasto.

Tilaston tietoja julkaistaan Statfin-tietokantataulukoissa aina vuodesta 1990 alkaen.

Tilaston tietoja on kerätty väestölaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1975 ja 1980. Vuodesta 1985 vuoteen 2007 asti tiedot on julkaistu vuosittain erillisesti asuntokantatilastossa sekä asuntokunnat ja asuinolot -tilastossa.

Vuodesta 2008 tilastot on yhdistetty asunnot ja asuinolot tilastoksi. Osa vanhempien vuosien tiedoista on saatavissa vain aggregoituna tietona.

Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Vuositilastot kuvaavat tilannetta kunkin vuoden viimeisenä päivänä. 

Neljännesvuositilastoissa viiteajankohtana on vuosineljänneksen viimeinen päivä.

Mittayksikkönä tilastossa on asuntojen, asuntokuntien ja asuntoväestön eli henkilöiden lukumäärä sekä asuntojen pinta-ala neliömetreinä.

Kokonaismäärät ovat miljoonia yksiköitä (asuntoja, asuntokuntia, henkilöitä, pinta-alaa).

Asunnot ja asuinolot -tilasto tehdään vuosittain. Tiedot kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Aluejakona käytetään tilastointiajankohdan jälkeistä päivää eli vuodenvaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tällöin tiedot kuvaavat tilannetta vuosineljänneksen viimeisenä päivänä.

Asunnot ja asuinolot -tilastoissa käytetyt luokitukset ovat muun muassa rakennuksen käyttötarkoitusluokitus ja siihen pohjautuva talotyyppiluokitus (omakoti-, rivi- ja kerrostalot), asuntokunnan elinvaihe ja muut henkilöiden ikään perustuvat luokitukset sekä eri kuntapohjaiset alueluokitukset.

Talotyyppi mudostetaan rakennuksen käyttötarkoitusluokituksesta. Vuodesta 2020 alkaen tilastossa käytetään uutta käyttötarkoitusluokitusta, rakennusluokitus 2018. 

Myös aikasarjat (2005 -) tuotetaan uuteen rakennusluokitukseen pohjautuvan talotyypin mukaan.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tietoja käyttävät Tilastokeskuksessa muut asuntokunta- sekä asunto- ja rakennustietoja hyödyntävät tilastot.

Tilaston lähdeaineistona on eri viranomaisten ylläpitämät rekisterit, joten vastausrasitetta ei synny yksilöille, yrityksille tai muille toimijoille.

Vuositilaston tuotanto vie 225 henkilötyöpäivää.

Asunnot ja asunolot -tilasto laaditaan pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän sekä Verohallinnon eri rekisteritietojen avulla.

Neljännesvuosijulkistuksissa asuntokuntien lähdeaineistona toimii väestön ennakkotilasto.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) rekisteri on jatkuvapäivitteinen. Tiedot poimitaan Tilastokeskukseen sekä viikko- että vuositason tietoina.

Tilastokeskuksella on sopimus Digi- ja väestötietoviraston sekä verohallinnon kanssa tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle.

Lähdeaineistoa vastaanotettaessa muuttujat tarkistetaan Tilastokeskuksessa, jotta ne vastaavat tilastointiin tarvittavia tietoja.

Yksikkömäärät tarkistetaan ja verrataan aikaisempiin toimituksiin. Datan validointia tehdään tilastoaineiston käsittelyn joka vaiheessa (ks. lisää kohdasta Tiedon käsittely).

Tiedon käsittelyssä yksikköaineistojen tunnistetiedot korvataan keinotekoisilla tunnisteilla. Tiedon käsittelyssä hyödynnetään aikaisempien vuosien korjauksia, loogisia päättelyitä sekä perusaineiston ulkopuolisia datoja.

Muun muassa verohallinnon kiinteistörekisterin ja osakehuoneistorekisterin tietoja hyödynnetään rakennustietojen tarkistuksissa ja puuttuvien tietojen imputoinnissa. Tilastotietoja verrataan myös muihin saman ajankohdan rakennustietoihin muun muassa uudistuotannon lukuihin.

Tilastokeskuksessa aineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset. Tilastosta poistetaan esimerkiksi yli 15 vuotta asumattomina olleet omakotitalot. Jos tällaiseen asuntokannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, asunto palautuu jälleen asunto- ja rakennuskantaan.

Kaikki muutostyöt eivät ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään kaikki rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niistä ei aina välity tietoa viranomaiselle ja sitä kautta tilastoihin. Tämän vuoksi suurelta osalta kesämökkien rekisteritiedoista puuttuu mm. tieto sähköistyksestä tai vesijohto- ja viemäriliittymistä.

Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Esimerkiksi samaa rakennusta kuvaavia tietoja ei ole hyväksytty kahdesti, mikäli on epäilys päällekkäisistä tiedoista.

Myös muita alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään päättelemään ja korjaamaan. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rekisterin perustamisen eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, minkä vuoksi ne ovat osin puutteellisia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. 

Asuntokunnat muodostetaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Ylisuuret tai henkilörakenteeltaan poikkeavat asuntokunnat eivät muodosta asuntokuntia eivätkä sisälly tilastoon. Asuntokunnat muodostetaan niin sanotuissa tavanomaisissa asunnoissa asuvista henkilöistä.

Laitoksissa tai laitosmaisissa oloissa asuvista ei muodosteta asuntokuntia.

Asunnot ja asuinolot -tilaston tietoja käyttävät yhteiskunnan eri toimijat.

Asunnot ja asuinolot -tilasto perustuu rekisteritietoihin. Tilaston laatu on suhteellisen suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Tilaston tiedot perustuvat pääosin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään.

Asuntokuntien määrä ja muut henkilöpohjaiset tiedot ovat lähemmäs sataprosenttisesti oikein. Tietojen oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus (henkilöiden asuinpaikka), joka oli otantatutkimus ja tutkimuksen toteuttajana oli Tilastokeskus.

Vuonna 2012 noin 11 000 henkilöltä tiedusteltiin, onko heidän osoitteensa sama kuin väestötietojärjestelmässä oleva tieto. Vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,1 %:lla tieto oli oikein kadot mukaan lukien. DVV:n väestöä koskevia tietoja on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen (vuodesta 1989) pelkästään väestömuutosilmoituksin.

Asuntokannan tiedot asuntojen purkamisesta tai muusta rakennusten poistumasta eivät välity kaikilta osin väestötietojärjestelmään. Tämän vuoksi tilasto pyrkii kuvaamaan aktiivikäytössä olevia asuntoja.

Tilastokeskuksen tilastoaineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset, kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Myös muita alkuperäisen aineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rekisterin perustamisen, eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, mikä heikentää kyseisten tietojen kattavuutta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Yksilöivien tunnistetietojen avulla asuntotietoihin yhdistetään henkilöt ja vakinaisesti asutut asunnot päätellään väestötietojärjestelmän henkilötiedoista.

Asuntojen keskeisten tietojen peittävyys on suhteellisen hyvä. Asumattomista omakotitaloista on joskus vaikea päätellä, milloin niiden huoneisto kuuluu vielä asuntokantaan ja milloin se sieltä asuinkelvottomana poistetaan. Tämän vuoksi tilastosta poistetaan yli 15 vuotta asumattomina olleet omakotitalot. Jos tällaiseen asuntokannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, asunto palautuu jälleen asuntokantaan.

Asuntojen ominaisuustiedoissa voi olla jonkin verran virheellisyyttä, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti väestötietojärjestelmää ylläpitävien viranomaisten tietoon.

Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä, jotka eivät vaadi lupaa tai joille ei ole lupaa haettu, eivät välity tietojärjestelmään. Lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niissä saattaa olla virheellisyyttä.

Vääriä tietoja pystytään jonkin verran korjaamaan Tilastokeskuksessa poistamalla ristiriitaisuuksia eri varusteiden, lämmitystapojen ja -aineiden kesken.

Myös niissä tiedoissa on puutteellisuuksia, joita on alettu keräämään vasta vuoden 1980 tietopohjan perustamisen jälkeen. Esimerkiksi tiedot hissistä, parvekkeesta ja koneellisesta ilmastoinnista voivat olla puutteellisia.

Asunnon hallintaperuste (omistus, vuokra, yms.) päivittyy väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta asukkaan muuttaessa. Tilastokeskus käyttää ensisijaisesti hallintaperustetiedon päättelyssä verohallituksen asunto-osakekauppojen veroaineistoa, DVV:n rakennuksen omistajatietoja sekä Valtion asuntorahaston tietoja.

Hallintaperustetiedon toissijaisena lähteenä käytetään muuttoilmoituksesta saatavaa rekisteritietoa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Asunnot ja asuinolot -tilaston laatua arvioidaan kaikissa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään koherenssitarkastelut vertailemalla tilaston tietoja muihin vastaaviin asumista koskeviin tietoihin kuten ARA:n lukuihin, muihin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin (esimerkiksi asumistukisäädösten muutokset) ja ajallisesti aiempien vuosien tietoihin.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Asunnot ja asuinolot -tilaston perustiedot julkaistaan viiteajankohtaan (vuoden viimeinen päivä) nähden muutaman kuukauden viiveellä. Hallintaperusteeseen liittyvät tiedot julkaistaan vastaavasti kymmenen kuukauden viiveellä.

Ennakkotietoon pohjautuvat vuosineljännestiedot julkaistaan noin kahden kuukauden viiveellä.

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkistetaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Asunnot ja asuinolot -tilaston tietoja voidaan tuottaa kansallisilla ja eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS) sekä koordinaatteihin perustuvilla aluejaoilla.

Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua osin rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista ja aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä.

Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa.

Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto-, rakennus- ja asuntokuntatilastojen muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestö- ja asuntolaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestö- ja asuntolaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa.

Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksityiskohtaiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Hallintaperusteluokitus on muuttunut hieman vuosien varrella. Vuodesta 1995 alkaen työsuhde ja muita vuokra-asuntoja ei enää erotella toisistaan.

Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokitusta, jossa on tietoja ARA-rahoitteisista vuokra-asunnoista sekä asumisoikeusasunnoista.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä uudistettiin tilastovuodesta 2005 lähtien. Samalla tarkennettiin joidenkin tietojen käsittelyä, mm. asunnon hallintaperusteen käsittelyssä huomioitiin rakennuksen omistajan tiedot entistä tarkemmin. Vaikutus näkyy hallintaperustetietojen lukumäärissä vuodesta 2005 alkaen etenkin Muut vuokra-asunnot -luokassa  ja Omistaa talon -luokassa. Ensin mainitun luokan koko pieneni, jälkimäisen suureni.

Hallintaperustetiedon aineistokäsittelyä tarkennettiin vuokra-asuntojen osalta vuonna 2014 erityisesti tuntemattomaksi jääneiden asuntojen osalta.

Aineistovuonna 2020 toteutettu tilaston tuotantouudistus tarkensi edelleen hallintaperustetietoa erityisesti vuokrataloyhtiöiden omistamien rakennusten sekä vuokralla olevien omakotitalojen osalta.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmää uudistettiin asunto- ja rakennustietojen osalta aineistovuonna 2020. Samassa yhteydessä asunnot ja asuinolot -tilastossa otettiin käyttöön uusi rakennusluokitus (rakennusluokitus 2018).

Vanhan luokituksen Vuokrattavat lomamökit (124) luokitellaan uuden rakennusluokituksen mukaan vapaa-ajan asuinrakennuksiin (kesämökkeihin). Tällöin vuokrattaviin lomamökkeihin sisältyneet asunnot poistuivat 2020 asuntokannasta (vaikutus pienentävästi talotyyppissä Muut rakennukset).

Uuden rakennusluokituksen pohjalta muodostetun talotyyppiluokituksen isoimmat muutokset kohdistuivat niihin erillisiin pientaloihin (noin 12 000 kpl), jotka eivät olleet yksiselitteisesti omakoti- tai paritaloja. Uudessa rakennusluokituksessa nämä vanhan luokituksen Muut erilliset pientalot (013) on luokiteltu ominaisuustietojen mukaan joko rivitaloihin (3000 asuntoa) tai pienkerrostaloihin (9000 asuntoa).

Asuntokuntatilastoja on tehty rekisteripohjaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön asuntokuntakäsite. Vuonna 1980 asuntokuntia muodostettiin myös henkilöistä, jotka asuivat asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa, mutta joiden asunto ei täyttänyt asunnon määritelmää. Myöhemmin näin ei ole enää tehty.

Ennen vuotta 1980 käytettiin väestölaskennoissa ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa.

Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu asuinolotilastoissa samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot on saatu yhdistämällä väestötietojärjestelmän henkilötiedot huoneistotietoihin tunnistetietojen avulla, jolloin saadaan kuvattua myös asuinoloja. Asuntokanta sisältää myös tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja toisaalta Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska alkuperäisrekisterin sisältämiä puutteita on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen asunnot ja asuinolot -tilaston sekä uudisrakentamista kuvaavan rakennus- ja asuntotuotantotilaston määrälliset tiedot eivät ole täysin samoja johtuen mm. käsitteiden eroista ja eri poiminta-ajankohdista.

Esimerkiksi asunto- ja rakennuskantaan kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt voivat rekisteröityä uudisrakentamista kuvaavassa rakennus- ja asuntotuotantotilastossa rakennusluvan aloitusajankohdalle, mutta rakennus- ja asuntokantaa kuvaavassa tilastossa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle.

Asunnot ja asuinolot -tilastossa ovat mukana kaikki ne asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, ja rakennukset merkitään valmistuneeksi vaikka alkuperäistä valmistumisvuotta ei olisikaan.

Asunnot ja asuinolot -tilastoon sisältyvistä asuntokantatiedoista poistetaan vuosittain rakennuksia ja asuntoja, joita ei enää lasketa kuuluvaksi aktiivikäytössä olevaan rakennus- ja asuntokantaan.

Poistettavia tietoja ovat muun muassa puretut ja tuhoutuneet rakennukset sekä pitkään asumattomina olleet asunnot. On myös mahdollista, että asuntokantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se tulee mukaan asuntokantaan.

Asuntoväestö poikkeaa perheiden perusväestöstä mm. siinä, että perheisiin luetaan mukaan asuntoloissa asuvat perheelliset henkilöt. Perhetilastoon ei puolestaan sisälly yksinasuvat henkilöt, jotka ovat mukana asuntokunta ja asuntoväestötiedoissa.

Asuntoväestöön ei sisälly laitosmaisissa asuinoloissa asuvat. Katso käsitteet ja määritelmät.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot on saatu yhdistämällä henkilöt huoneistotietoihin pysyvän rakennustunnuksen ja osoitenumeron avulla. Näin saadaan kuvattua myös asuinoloja.

Asuntokuntatilaston asuntoväestö poikkeaa perhetilaston perusväestöstä, koska perheisiin luetaan mukaan asuntoloissa asuvat perheelliset henkilöt. Sen sijaan yksinasuvat eivät kuulu perheisiin eikä perheväestöön. Yksinasuvat kuuluvat kuitenkin asuntokuntiin ja asuntoväestöön. 

Asuntokunnat muodostetaan DVV:n väestötietojärjestelmään kirjatun vakinaisen asuinpaikan perusteella. Esimerkiksi lasten vuoroasumisessa lapset kirjataan yleensä vain toisen vanhemman asuntokuntaan, jolloin toinen vanhempi voi tilastossa olla yksinasuva tai uudessa parisuhteessa asuva.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (lisätutkimuksen) mukaan vuonna 2018 noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 % asui säännöllisesti myös isänsä luona, esimerkiksi viikonloppuisin (17.6.2022 julkaistu tiedote Tilastokeskuksen perheet-tilastossa).

Vakinaisesti asuntoloissa, hoitoalan rakennuksissa tai muissa laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla tai tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia eivätkä kuulu niin sanottuun asuntoväestöön.

Vertailtaessa asuntokuntien ja asuntojen lukumäärätietoja on otettava huomioon, että asuntokantaan luetaan myös tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot, jotka eivät sisälly asuinolotilastoihin.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot sekä DVV:n rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen kahden eri tilaston, asuntokantatilaston sekä uudisrakentamista kuvaavan rakennus- ja asuntotuotantotilaston eroavuudet johtuvat mm. käsitteiden eroista ja eri poiminta-ajankohdasta.

Lisäksi asuntokannassa on mukana kaikki ne asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi valmistuneetkaan. On myös mahdollista, että asuntokantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se tulee mukaan asuntokantaan.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Asunnot ja asuinolot -tilaston tiedot julkistetaan kerran vuodessa.

Perustiedot, kuten asuntokuntien määrä, yksinasuvien määrä, asumisväljyys ja asuntojen määrä, julkistetaan vuoden alkupuoliskolla.

Asunnon hallintaperustetiedot julkistetaan vuoden loppupuoliskolla.

Osaa asuntokuntatiedoista on julkistettu myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Vuositilastoista julkistetaan tiedote kaksi kertaa vuodessa tilaston sivulla.

Lisäksi neljännesvuositilastoista julkistetaan tiedote neljä kertaa vuodessa.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin voi ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse

tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Aineiston käsittelyssä on käytössä pseudonyymitunnukset eli keinotekoiset tunnukset henkilöille, rakennuksille sekä asunnoille. Kuntaa pienemmillä aluejaoilla on tapauskohtaisesti käytössä yksittäisten tietojen peittäminen.