Asumisen energiankulutus: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Asumisen energiankulutus
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Asumisen energiankulutus -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulutuksen määrää ja rakennetta sekä sitä, mistä lähteistä energiaa hankitaan asuinrakennusten lämmitykseen. Tiedot on kerätty eri lähteistä ja tuotettu laskentamallien avulla. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Asumisen energian tilasto kattaa kaikki Suomessa sijatsevat kotitalouksien omistamat tai hallitsemat, asumiskäytössä olevat huoneistot ja rakennukset pihapiireineen ja kuvaa niissä käytettyä energia energialähteittäin.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilaston perusyksikkö on kotitalouden omistama tai hallitsema, asumiskäytössä oleva huoneisto- tai rakennus pihapiireineen.
Tilasto johdetaan energiayritysten myyntitilastoista. Tilaston laadinnassa energiayritysten sektoreittaisia myyntitietojakoja tarkennetaan ja energialähteittäiset kokonaismyynit jaetaan malleilla eri käyttötarkoituksiin. Puunkäyttötiedot perustuvat noin 10 vuoden välein tehtäviin erillisiin otantatutkimuksiin. Tutkimusten välivuodet arvioidaan käyttötarkoitusmalleilla.
Käyttökohdemallien kalibroinnissa käytetään otantatutkimuksia ja erillisselvityksiä. Tarvittavat volyymitiedot saadaan rekistereistä. Rekisterien volyymitiedoissa on tunnistettu pieniä poikkeamia suhteessä perusjoukkoon.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Asumisen energian perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa sijaitsevat kotitalouksien omistamat tai hallitsemat, asumiskäytössä olevat huoneistot- ja rakennukset pihapiireineen.
Asumisen energian käyttöä koskeva tieto kerätään pääsääntöisesti energianmyyjiltä. Tiedon sektorikohtainen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Sektorijaon tuottamista on kuvattu kohdassa aineiston käsittely.
Viitealue (SIMS 3.7)
Asumisen energian käyttöä koskeva tieto kerätään pääsääntöisesti energianmyyjiltä. Tiedon sektorikohtainen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Sektorijaon tuottamista on kuvattu kohdassa aineiston käsittely.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Asumisen energiankäyttö -tilaston tietoja on saatavissa vuodesta 2008 alkaen. Tiedot voivat revisoitua uuden julkistuksen yhteydessä koko aikasarjan ajalta.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tietoja julkistetaan jouleina (terajoule TJ) sekä wattitunteina (gigawattitunti GWh). Tilaston tiedoista tuotetaan tietoja myös kansainvälisiin raportointeihin, jolloin raportointiyksikkönä voi olla myös esim. tuhannet tonnit.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on vuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Asuinrakennusten luokitus perustuu Tilastokeskuksen rakennusluokitukseen. Asuinrakennuksia ovat tässä tilastossa erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot ja vapaa-ajan asuinrakennukset. Asumisen energialähteet eritellään puolestaan polttopuuhun, turpeeseen, hiileen, kevyeen polttoöljyyn, raskaaseen polttoöljyyn, maakaasuun (sisältää nestekaasun), lämpöpumpuilla talteen otettuun energiaan, sähköön ja kaukolämpöön.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Asuinrakennus
Asuinrakennuksilla tarkoitetaan tässä tilastossa Tilastokeskuksen rakennusluokituksen pääluokkia Asuinrakennukset (A) ja Vapaa-ajanrakennukset (B), jotka on ryhmitelty seuraavasti: - erilliset pientalot: yhden ja kahden asunnon talot, paritalot ja muut erilliset pientalot - rivi- ja ketjutalot: vähintään kolmen asunnon talot, jotka on kytketty toisiinsa - asuinkerrostalot: luhtitalot ja vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin - vapaa-ajan asuinrakennukset: erilliset, pääasiassa yksityiskäyttöön tarkoitetut kesämökit ja vapaa-ajan asunnot.
Asuinrakennusten pinta-ala
Asuinrakennusten pinta-ala saadaan kerrosalana rakennuskannasta. Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti.
Asuinrakennusten tilavuus
Asuinrakennusten tilavuus on saatavissa rekisteristä vuoden 1980 alun jälkeen valmistuneiden rakennusten osalta. Tätä ennen rakennetuille rakennuksille on imputoitu puuttuva tilavuustieto rakennuskannan tiedossa olevien kerrosala- ja tilavuustietojen avulla rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan.
Asuminen
Asumisella viitataan tässä tilastossa asumisen energiankulutukseen. Asuminen kattaa asuinkäytössä olevat asuinrakennukset saunoineen ja pihapiireineen. Pihapiirien osalta tarkastelussa on mukana vain sähkölaitteet eli pihavalaistus ja autojen lämmityspistorasiat.
Asumisen energiankulutus
Asumisen energiankulutus sisältää asuinrakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavan energian kulutuksen sekä kotitalouslaitteiden sähkön käytön. Myös maakaasun ja nestekaasun käyttö ruoan valmistuksessa ja saunoissa käytettävä puu ja sähkö luetaan mukaan asumisen energiankulutukseen. Kotitalouksissa käytettyjen liikennevälineiden (mm. yksityisautot) energian kulutus ei sisälly asumisen energiankulutukseen vaan liikenteen energiankulutukseen.
Energialähteet / lämmönlähteet
Asuinrakennusten energialähteitä ovat polttoaineet, sähkö, kaukolämpö ja ympäristöstä talteen otettu lämpöpumppuenergia. Sähkö pitää sisällään vain verkkosähkön; itse tuotettu sähkö mm. aurinko- ja tuulivoiman muodossa on toistaiseksi tämän tarkastelun ulkopuolella.
Hyötyenergia
Hyötyenergia on se osa asuinrakennukseen hankitusta energiasta, joka saadaan hyödyksi lämmityksessä. Osa hankitusta energiasta menee hukkaan, koska polttoaineissa on muunto- ja siirtohäviöitä. Hyötyenergia on laskettu vähentämällä tilojen lämmitykseen käytetystä energiamäärästä lämmitysjärjestelmien häviöt. Kauko- ja sähkölämmitys ovat hyötyenergiaa sellaisenaan. Lämpöpumppujen hyötyenergia on laskettu tuotetun lämmön ja kulutetun sähkön summana. Muilla energialähteillä on käytetty seuraavia oletushyötysuhteita: - Puun pienkäyttö 55 % - Turve 60 % - Hiili 60 % - Raskas polttoöljy 83 % - Kevyt polttoöljy 78 % - Maakaasu 90 % Oletushyötysuhteet perustuvat Tampereen teknillisen yliopiston ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä laatimaan REM-malliin (Rakennuskannan energiankulutuksen laskentamalli).
Kotitalouslaitteiden energiankulutus
Kotitalouslaitteiden energiankulutus sisältää sähkölaitteisiin, valaistukseen ja ruoan valmistukseen käytetyn energian.
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus sisältää veden lämmitykseen käytetyn energian. Suomessa suuressa osassa asuinrakennuksista on vesikiertoinen keskuslämmitys, jolloin veden lämmitys on toteutettu pääasiallisella energialähteellä. Merkittäviä kuivia lämmitysjärjestelmiä ovat mm. suora sähkölämmitys, uunilämmitys ja ilmakiertoinen keskuslämmitys. Näissä järjestelmissä vesi yleensä lämmitetään erillisellä sähkökäyttöisellä varaajalla.
Lämmitystarveluku / astepäiväluku
Eri paikkakuntien vuosittaista lämmitystarvetta kuvaavat lämmitystarveluvut on laskettu 17 °C sisälämpötilalle olettaen, että lämmitys lopetetaan keväällä ulkoilman lämpötilan noustua yli 10 °C ja aloitetaan sen laskettua syksyllä alle 12 °C. Lämmitystarvelukuja tuottaa Ilmatieteen laitos. Tämän tilaston laadinnassa on käytetty Jyväskylän lämmitystarvelukua kuvaamaan koko Suomen keskimääräistä lämmitystarvetta.
Lämpöpumppuenergia
Lämpöpumppuenergialla tarkoitetaan lämpöpumpuilla ympäristöstä (maasta, ilmasta tai vedestä) talteenotettua energiaa, jota käytetään rakennusten lämmitykseen. Lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen tuottaman lämmön ja niiden kuluttaman sähkön välinen erotus. Jäähdytyskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö on tässä tarkastelussa laskettu lämmityksen sähkönkulutukseen, samoin kuin lämmityskäytössä olevien lämpöpumppujen kuluttama sähkö.
Maalämpö
Maalämpö sisältää porakaivosta ja keruuputkistosta talteen otetun lämmön. Myös vesistöstä talteen otettu lämpö lasketaan tässä tarkastelussa mukaan maalämpöön. Maalämpöpumppujen kuluttamaa sähköä ei lueta osaksi maalämpöä vaan se sisältyy lämmityksen sähkönkulutukseen.
Ominaiskulutuskerroin
Ominaiskulutuskerroin kuvaa tässä tilastossa eri energialähteiden kulutusta rakennuskuutiometriä kohden (kWh/m3).
Polttoaineet
Asuinrakennusten energialähteinä käytettäviä polttoaineita ovat tässä tarkastelussa puu, turve, hiili, kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy, maakaasu ja nestekaasu.
Ruoan valmistuksen energiankulutus
Ruoan valmistuksen energiankulutuksen laskennassa on huomioitu liedet ja uunit. Ruoan valmistuksessa käytetään energialähteenä pääosin sähköä, jonkin verran kaupunki- ja nestekaasua, puuta ja puuhiiltä. Puun ja puuhiilen käyttö on arvioitu marginaaliseksi, eikä niitä oteta huomioon tässä tilastossa.
Saunojen lämmityksen energiankulutus
Saunojen lämmityksen energiankulutus sisältää saunojen kiukaiden lämmitykseen käytetyn energian. Kiuas lämmitetään yleensä puulla tai sähköllä. Kulutus kattaa pientalo- ja huoneistokohtaisten saunojen lisäksi myös kerrostalojen talokohtaiset saunat ja vapaa-ajan asuinrakennusten puulämmitteiset saunat.
Sähkölaitteiden energiankulutus
Sähkölaitteiden energiankulutus sisältää asuntojen ja kiinteistöjen sähkölaitteiden käyttämän energian. Sähkölaitteita ovat mm. mikroaaltouunit, kahvin- ja vedenkeittimet, kylmälaitteet, pesukoneet ja kuivauslaitteet, televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, kylmäkellareiden jäähdytyslaitteet, hissit ja autonlämmitys. Sähkökiukaat ja lämmönjakoon ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet luetaan osaksi lämmityksen sähkönkulutusta.
Tilojen lämmitysenergian kulutus
Tilojen lämmitysenergian kulutus muodostuu polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta ja lämpöpumppuenergiasta. Lämmitysenergiaan sisältyvät päälämmitysjärjestelmän energia ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiat, mukaan lukien ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Täydentäviä lämmitysmuotoja kutsutaan tilastossa lisälämmitykseksi. Myös osa kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä on kohdennettu lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille. Kulutus kattaa asumiseen ostetut ja muulla tavalla hankitut energialähteet (esim. omaan käyttöön tuotettu polttopuu) ja polttoaineiden käyttöön liittyvät häviöt (esim. kattilahäviöt).
Tyhjä asuinrakennus
Asuinrakennusta pidetään tässä tarkastelussa tyhjänä, jos rakennuksessa ei ole rekisteritietojen mukaan yhtään vakinaisesti asuttua asuntoa.
Valaistuksen energiankulutus
Valaistuksen energiankulutus sisältää asuinrakennusten ja pihapiirien valaistukseen käytetyn energian. Myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä osa käytetään yhteisten tilojen valaistukseen. Valaistuksen energialähteistä on tässä tarkastelussa otettu huomioon sähkö; muiden energialähteiden osuus oletetaan marginaaliseksi.
Yksikköominaiskulutus
Yksikköominaiskulutus kuvaa jonkin laiteryhmän keskimääräistä vuosikulutusta. Kun se kerrotaan laitteiden määrällä, saadaan laiteryhmän kokonaisvuosikulutus.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tiedonantovelvollisuus on lakisääteinen perustuen tilastolakiin (280/2004, 14 §), jonka mukaan elinkeinonharjoittajat ovat velvollisia antamaan Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot. Asumisen energiankulutuksen tilasto vastaa EU:n energiatilastoasetuksen (2014/431) mukaisesti EU:n tilastotiedon tarpeisiin ja kansainväliseen energiajärjestön IEA:n tilastovelvoitteisiin.Tilastokeskus on velvoitettu raportoimaan energiatilastoja IEA:lle, joka on OECD:n alainen toimisto.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston energianmyyntiä koskevat aineistot kerätään pääsääntöisesti osana energiatilastojen yhteisiä tiedonkeruita. Tietojen keruussa tehdään yhteistyötä toimialanjärjestöjen kanssa. Lisäksi käytetään useita rekisteriaineistoja.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston energianmyyntiä koskevat aineistot kerätään pääsääntöisesti osana energiatilastojen yhteisiä tiedonkeruita. Tietojen keruussa tehdään yhteistyötä toimialanjärjestöjen kanssa. Energiatilastojen tiedonkeruussa hyödynnetään myös useita rekisteriaineistoja. Osana tietojen validointia myyntitietoja vertaillaan tuotanto-, tuonti- ja vientitietoihin.
Seuraavassa kuvataan myyntitietojen keruuta tarkemmin. Mallien lähdetietoja kuvataan aineiston käsittelyn yhteydessä.
- Sähkönmyyntitiedot kerää Energiateollisuus ry. Tiedot toimitetaan sektorijaottelulla asuminen ja maatalous, teollisuus, palvelut ja muut. Aineisto kattaa käytännössä kaikki sähköverkot ja niiden kautta myydyn sähkön. Sähkön loppukulutukseen kuuluu energiayrityksiltä ostetun sähkön lisäksi kotitalouksien itse tuottama sähkö. Sen suuruus arvioidaan laskennallisesti hyödyntäen Energiaviraston verkkoyhtiöiltä keräämää tietoa aurinkopaneelien lukumäärästä.
- Kaukolämmön myyntitietoja toimittavat Energiateollisuus ry ja kuntaliitto. Tilastokeskuksen lämmöntuotantokyselyä käytetään täydentävänä tietolähteenä. Tiedustelu koskee erillistä lämmöntuotantoa ja lähetetään tuottajille, joiden vuosituotanto on yhteensä 10 000 megawattituntia (MWh) tai joiden lämmöntuotantokapasiteetti on vähintään 5 megawattia (MW). Pienimmät aluelämpöä myyvät yritykset puuttuvat tarkastelusta.
- LUKE tekee noin kymmenen vuoden välein kyselyn polttopuun käytöstä lämmityksessä. Välivuosina tämä aineisto yleistetään laskennallisesti.
- Lämpöpumppu yhdistys kerää vuosittain lämpöpumppujen myyntitiedot. Myyntitiedon pohjalta on toteutettu mallipohjainen energialaskenta.
- Tilastokeskus kerää öljy- ja biopolttoainealan myyntitiedot omalla kyselyllä. Polttoaineiden kuukausittaiset myynti ja varastotiedot kyselyssä on mukana noin 15 tiedonantajaa.
- Maakaasun myyntitiedot saadaan Suomen kaasuyhdistykseltä. Kaasumarkkinoiden avautumisen yhteydessä Gasgrid Finland otti käyttöön kaasuhubin, josta Tilastokeskus tulee jatkossa saamaan (pää)osan kaasun myyntitiedoista.
- Hiilen ja turpeen käytöstä ei polttoaineiden vähäisen merkityksen takia ole säännöllistä asumista koskevaa tiedon keruuta, vaan käyttöarvio on mallipohjainen. Tietoja varmennetaan tarpeen mukaan muista lähteistä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedot kerätään kerran vuodessa.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Kts. muut energiatilastojen tiedonkeruut
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Validointi tehdään vertaamalla myyntitietoja tuotanto- ja hankintatietoihin. Lisäksi energiataseen loogisuus tarkastetaan.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Rakennusten puuttuvat tilavuustiedot imputoidaan.
Energiateollisuuden kaukolämpötilaston, lämmöntuotantokyselyn (LATU) ja kuntienkyselyn puuttuvat sektorijaot imputoidaan noudattaen mallin peruslaskentamenettelyä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Asumisen energiatilasto tuotetaan energiayhtiöiden myyntitiedoista, jotka jaotellaan sektorikohtaisiin loppukäyttöihin mallien avulla. Myyntitietojen kattavuus ja myyntitiedon sektorinjako ja sen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin.
- Sähkön myynnin kokonaismäärä on hyvin tiedossa. Myynnin sektorijakoon liittyy jonkin verran epävarmuutta, koska sähköyhtiöt raportoivat asumisen ja maatalouden yhtenä kokonaisuutena.
- Kaukolämmön ja aluelämmön myynti kootaan useasta lähteestä ja keruu ei kata pienimpiä lämmön tuottajia. Lisäksi osa toimijoista ei toimita myyntitietoa ja/tai jättää myynnin sektorijaon toimittamatta. Nämä tiedot imputoidaan.
- Öljytuotteiden myynti kerätään tuotteittain (kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu) ja jako sektoreille ja käyttökohteille tehdään malleilla. Pieni määrä nestekaasua raportoituu tällä hetkellä maakaasun alla.
- Puu (ja muu biomassa) perustuu otantatutkimukseen, joka tehdään noin 10 vuoden välein. Välivuodet arvioidaan mallilla.
- Lämpöpumppujen tuottama nettoenergia tuotetaan laskentamallilla hyödyntäen lämpöpumppuyrittäjien myyntitietoja ja oletuksia lämmöntarpeesta. Laitteiden lukumäärät varmistetaan otantatietojen avulla. Energiatietojen varmistamista kehitetään.
- Maakaasun myynti on tiedossa sektoreittain.
- Kiinteät fossiiliset ovat hiili ja turve. Niiden käyttö on vähäistä ja käytön suuruus arvioidaan malleilla. Lämmitystavan yleisyyttä seurataan otantatutkimuksilla.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Pienet aluelämpötoimijat eivät ole mukana lämmön myyntiä koskevassa tiedon keruussa. Näiden toimijoiden osuus lämmön myynnistä on yhdestä kahteen prosenttia.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Asumisen energiatilasto tuotetaan energiayhtiöiden myyntitiedoista, jotka jaotellaan sektorikohtaisiin loppukäyttöihin mallien avulla. Myyntitietojen kattavuus ja myyntitiedon sektorinjako ja sen tarkkuus vaihtelee energialähteittäin. Tietojen laatua arvioidaan useassa vaiheessa tilastoprosessin aikana ja kokonaisuus sovitetaan vuosittain osaksi energiatasetta.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tiedot julkaistaan noin 11 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tilasto julkaistaan julkaisukalenterin mukaisesti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tiedot tuotetaan Suomesta vain valtakunnallisina. Eri maat tuottavat tiedot eri menelmin (otanta, kokonaistutkimus) ja tilaston käsitteistö on vielä vakiintumaton. Esimerkiksi osa maista on rajannut loma-asunnot tarkastelun ulkopuolelle. Tämän takia vertailu vaatii perehtymistä tilastojen tuotantotapaan.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Asumisen aikasarja on yhtenäinen tilaston julkistuksen ajalta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Asumisen energia on yhtenäinen muiden energiatilastojen kanssa. Asuntokannan lämmitystapajakaumaa koskeva tieto on julkaistu tilaston katsauksissa. Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tietokannoista poimittavissa oleva rekisteritiedon lämmitystapatieto ei ole ajantasaista.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan kuukausittain/vuosittain yms. tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilasto ei perustu yksikköaineistoihin.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston taulukot on tuotettu valtakunnan tasolla, jolloin yksittäisen yrityksen tai kotitalouden tietoja ei ole mahdollista tunnistaa.