Vanhojen asuntojen hintatilasto perustuu Verohallinnon huoneistotietoihin ja varainsiirtoveroilmoituksiin. Aineisto sisältää täydennyttyään lähes kaikkien osakeasuntomuotoisten asuntojen kaupat.

Kaikki tehdyt osakehuoneistokaupat eivät tule heti tilastoon, sillä ostajalla on kaksi kuukautta aikaa maksaa varainsiirtovero. Aineiston täydentymiseen vaikuttaa myös tietojen käsittelyaika Verohallinnossa (puutteelliset tiedot), onko tiedot raportoitu ajoissa ja se, onko ilmoituksessa käytetty sähköistä lomaketta.

Uusien asuntojen hintatilasto perustuu suurimmilta kiinteistönvälittäjiltä ja rakennuttajilta kerättyyn aineistoon. Tietoja voidaan revisoida, mikäli merkittävä määrä kauppoja tulee Tilastokeskuksen tietoon julkaisuajankohdan jälkeen.

Osakeasuntojen hinnat -tilasto kattaa vain asunto-osakeyhtiömuotoiset asuntokaupat. Omakotitalojen hinnoista Tilastokeskus julkaisee erillistä hintaindeksiä, joka julkaistaan Kiinteistöjen hinnat –tilastossa neljännesvuosittain. Kiinteistöjen kuntakohtaisia kauppahintatietoja saa Maanmittauslaitokselta.

Tilastoyksikkönä on myyty osakehuoneisto.

Osakeasuntojen hinnat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki Suomessa tehdyt osakeasuntojen kaupat.

Osakeasuntojen hinnat julkaistaan koko maan tasolla, poislukien Ahvenanmaa.

Osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta on saatavilla Verohallinnon varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain.

Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986 nykyistä suppeammalla alueluokituksella. Uusien asuntojen osalta aikasarjat on laskettu vuodesta 2005 lähtien neljännesvuosittain.

Vanhojen osakeasuntojen tilastossa on käytössä seuraavat perusajankohdat:

• 1970=100
• 1983=100
• 2000=100
• 2005=100
• 2010=100
• 2015=100 ja
• 2020=100.

Uusien osakeasuntojen hintaindeksissä käytetään perusvuotta 2015.

Tilastossa käytettävät mittayksiköt ovat indeksipisteluku, prosenttimuutos, euromääräinen neliöhinta sekä lukumäärätieto kauppojen määrälle.

Kuukausitilastossa viiteajankohta on kalenterikuukausi, neljännestilastoissa vuosineljännes ja vuositilastoissa kalenterivuosi.

Vanhat osakeasunnot

Kuukausitilastossa alueluokat ovat:

• koko maa
• pääkaupunkiseutu
• muu Suomi (koko maa poislukien pääkaupunkiseutu)
• kuusi suurinta kaupunkia
• muu Suomi (poislukien kuusi suurinta kaupunkia)
• kehyskunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula, Vihti)
• Helsinki, Espoo-Kauniainen, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu sekä
• suuralueet Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, joka kuuluu tilastossa Espooseen.

Vuosi- ja neljännesvuositilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita kuten pääkaupunkiseutu, kehyskunnat, maakunnat ja kaupunkien osa-alueet. Kaupunkien osa-alueluokitukset perustuvat hintatason ja sijainnin mukaiseen postinumeroalueluokitteluun.

Uudet osakeasunnot

Alhaisesta kauppojen lukumäärästä johtuen uusien asuntojen tilastoinnissa käytetty aluejako on karkeampi kuin vanhojen asuntojen tilastoinnissa käytetty aluejako. Julkaistavat indeksin alueluokat ovat:

• koko maa
• pääkaupunkiseutu
• muu Suomi
• sekä suuralueet Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Indeksit julkaistaan näiden lisäksi suurimmille kaupungeille (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä).

Uusien asuntojen neliöhinnat julkaistaan vuositasolla myös kaupunkien osa-alueiden mukaan. Kaupunkien osa-alueet on uusissa asunnoissa muodostettu yhdistäen vanhojen osakeasuntojen alueluokituksessa käytettäviä osa-alueita.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä alueluokat on muodostettu uusien asuntojen neliöhintojen perusteella uudelleen, sillä vanhojen asuntojen luokitus ei sovellu sellaisenaan käytettäväksi uusissa asunnoissa.

Neliöhinnat julkaistaan uusissa asunnoissa lisäksi suuralueille ilman suurimpia kaupunkeja. Vuositasolla neliöhinnat julkaistaan suuralueittain myös SYKE:n kaupunki-maaseutu -luokituksen mukaisesti sisemmille kaupunkialueille, sekä muille alueille.

Esimerkiksi Itä-Suomen alueella neliöhinnat julkaistaan erikseen Jyväskylän osa-alueille, sekä muulle Itä-Suomen alueelle jaettuna sisempiin kaupunkimaisiin alueisiin ja muihin alueisiin. Esimerkiksi Joensuun ja Kuopion keskusta-alueet kuuluvat Itä-Suomen sisempään kaupunkimaiseen alueeseen.

Kaupunki-maaseutuluokitus päivitetään vuonna 2020 ja tiedot tullaan revisoimaan sen jälkeen uuden luokituksen mukaisiksi.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnat sisältyvät Eurostatille toimitettaviin omistusasumisen hintaindekseihin (Euroopan Unionin Komission asetus N:o 93/2013). Hintaindeksien laadintaa ohjaa Handbook on Residential Property Prices Indices (RPPIs).

Tilaston tiedot julkistetaan Tilaston kotisivuilla julkistamiskalenterin mukaan.

Vanhat asunnot

Hintatilaston tietojen perustana ovat Verohallinnon huoneistotiedot ja varainsiirtoveroilmoitukset. Lisäksi tilastossa käytetään Verohallinnon kiinteistötietokantaa sekä Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa. 

Kuukausittain julkaistavat kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen asuntokauppojen lukumäärätiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan keskusliiton hintaseurantapalvelun aineistoon. 

Uudet asunnot

Hintatilaston tietojen perustana on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseurantapalvelun aineisto, sekä Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun kautta saatu aineisto.

Aineistoon sisältyvät suurimpien kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien raportoimat uusien asuntojen kauppatiedot. Kuukausitilasto ei sisällä uusien asuntojen tietoja tilastoaineiston vähäisyydestä johtuen.

Uusien osakeasuntojen hintatilaston tiedot kerätään rakennusyrityksiltä neljännesvuosittain. Verohallinto toimittaa Tilastokeskukselle huoneistotiedot ja varainsiirtoverotiedot sopimuksen mukaan kuukausittain. Kiinteistönvälitysalan keskusliitto toimittaa hintaseurantapalvelun tiedot sopimuksen mukaan kuukausittain.

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään sähköpostitse sekä selainpalvelun kautta.

Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla käymällä läpi merkittävimmät muutokset ja poikkeavat havainnot.

Vanhojen osakeasuntojen hintatilaston aineiston käsittely ja laskenta

Vanhojen osakeasuntojen hintatilaston aineisto muodostetaan yhdistämällä Verohallinnon huoneistotiedot ja varainsiirtoveroilmoitukset yhteen asuntoon kohdistuvaksi kauppatapahtumaksi. Saatuihin tietoihin yhdistetään tämän jälkeen rekisteritietoja kiinteistötietokannasta ja rakennus- ja asuntotuotantokannasta ominaisuustietojen saamiseksi.

Tämän jälkeen aineistoon lisätään alueluokitus. Aineiston validointi suoritetaan lisäämällä aineistoon nk. hintarajat, sekä lisäämällä poikkeaville havainnoille nk. poistokoodit pinta-alan, rakennusvuoden ja alueen mukaan. Aineisto tallennetaan tämän jälkeen tuotantokantaan.

Tämän jälkeen aineistosta lasketaan nykyajankohdan parametrit, eli keskiarvot kaikille regressiomallin muuttujille: ikä, pinta-ala, alue ja matka-aika lähimpään kaupunkikeskustaan. Parametrit lasketaan luokituksen alimmalla tasolla, eli alue/talotyyppi/huoneluku. Lasketut parametrit sijoitetaan regressiomalliin, ja lasketaan mallin mukaiset ennustehinnat nykyajankohdalle ja perusajankohdalle.

Kunkin muuttujan vaikutus lasketaan vähentämällä perusajankohdan ennustehinnasta nykyajankohdan ennustehinta. Tuloksena saadaan vaikutukset kullekkin laatuvakiointitekijälle. 

Tämän jälkeen lasketaan haluttujen luokittelujen mukaiset painotetut aritmeettiset keskiarvot sekä hintasuhteista (p1/p0) että vaikutustekijöistä. Lopullinen laatukorjattu indeksi lasketaan kertomalla kaikki edellisessä kohdassa mainitut geometriset keskiarvot keskenään. Painottamisessa käytetään rakennuskannan arvotietoja kullekin mikroalueelle. Lopuksi lasketaan lasketaan neljännes- ja vuosimuutokset.

Uusien osakeasuntojen hintatilaston aineiston käsittely ja laskenta

Uusien osakeasuntojen hintatilaston aineistoihin yhdistetään koordinaatit, sekä tarvittavat alueluokitukset. Validointi suoritetaan vastaavaan tapaan kuin vanhoissa osakeasunnoissa. 

Laskenta suoritetaan muodostamalla ensin kanta-ajankohdan (edellisen vuoden) regressiomallin muuttujat ja niille regressiomalli. Tämän jälkeen muodostetaan vastaavat tiedot vertailuajankohdalta. Lasketaan alimman tason hintamuutokset ja painotetaan ne yhteen perus- ja vertailuajankohdalla myytyjen uusien asuntojen arvo-osuuksilla. 

Tämän jälkeen nyt laskettu indeksi ketjutetaan 2015=100-indeksisarjaan. Lasketaan neljännes- ja vuosimuutokset.

Tilaston tulokset antavat suhteellisen luotettavan kuvan asunto-osakemarkkinoiden kehityksestä. On kuitenkin huomioitava tilastossa mukana olevien kauppojen lukumäärä. Jos kauppoja on tehty vähän, voi muutama poikkeava tapaus alueella vaikuttaa merkittävästi keskihintaan.

Tästä syystä hintojen kehitystä kannattaa aina tarkastella myös pidemmältä aikaväliltä, eikä vain tietyltä ajankohdalta. Tämä on huomioitava sekä postinumerotason, että karkeamman tason tietoja tarkasteltaessa.

Neljännesvuositiedot ovat tilastollisesti kuukausitietoja luotettavampia ja sisältävät mm. yksityiskohtaisempia alueittaisia tietoja.

Hintatilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa kauppahinta- tai pinta-alatieto puuttuu tai hinta on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaiskaupan tai tallennusvirheen vuoksi. Hintojen hyväksytyt vaihteluvälit eri alueille määritellään vuosittain.

Vanhojen ja uusien osakeasuntojen hintaindekseissä sekä julkaistavissa neliöhinnoissa ovat mukana sekä omalla että vuokratontilla sijaitsevat asunnot. Vanhojen osakehuoneistojen hintaindeksit ja neliöhinnat eivät sisällä HITAS-asuntoja. Uusien osakeasuntojen neliöhinnat julkaistaan erikseen vuokratontilla ja omalla tontilla sijaitseville asunnoille ja tontin omistusmuoto otetaan huomioon indeksin laatuvakioinnissa.

Tilaston keskihinnat muuttuvat eri tavoin kuin hintaindeksi, koska hintaindeksissä on otettu huomioon eri ajankohtina myytyjen asuntojen valmistumisvuoden, pinta-alan ja tarkemmin määritellyn asuntojen sijainnin jakaumassa tapahtuneet muutokset ja niiden hintavaikutus. Hintaindeksi ja keskihinnat ovat kumpikin tilanteesta riippuen käyttökelpoisia mittareita.

Hintaindeksi kuvaa, paljonko enemmän/vähemmän keskiverto osakehuoneisto maksaa nyt kuin aikaisemmin. Keskihinta taas kertoo, mikä on ollut vallitseva hintataso tiettynä ajankohtana myydyistä asunnoissa ottamatta kantaa siihen, olivatko ne vanhempia, uudempia, isompia vai pienempiä kuin aikaisemmin myydyt. Tilaston tunnusluvuista kerrotaan lisää Tieto&Trendit -blogissa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Aineistolle suoritetaan tarkistus ennen tilaston laskentaa ja hinnaltaan tai pinta-alaltaan selkeästi poikkeavat tai muuten puutteelliset havainnot poistetaan laskennasta.

Muiden tiedontuottajien tuloksiin verratessa on hyvä tarkistaa tuloksien perustana oleva tietolähde. Tilastokeskuksen vanhoista osakeasunnoista julkaisemat tiedot perustuvat Verohallinnon huoneistotietoihin (tietoihin asunto-osakkeiden omistuksista) sekä varainsiirtoveroilmoituksiin.

Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan yleensä seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Vuositilaston aineisto kattaa lähes kaikki sekä yksityisten, että kiinteistönvälittäjien kautta tehdyt kaupat. 

Esimerkiksi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) julkaisemat tiedot perustuvat suurimpien kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien raportoimiin asuntokauppatietoihin. Aineisto kattaa 70-80 prosenttia vanhojen osakeasuntojen kaupoista, minkä lisäksi aineisto sisältää raportoidut tiedot kiinteistöjen ja uusien kohteiden kaupoista.

KVKL:n julkaisema vanhojen kerrostaloasuntojen hintaindeksi poikkeaa Tilastokeskuksen julkaisemasta esimerkiksi laatuvakioinnin ja indeksin laskentatavan osalta. Tilastokeskuksen julkaiseman hintaindeksin tavoitteena on kuvata koko asuntokannan hintakehitystä, KVKL:n indeksin tavoitteena on kuvata tehtyjen kauppojen hintamuutosta.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja päivitetään takautuvasti kunkin julkaisun yhteydessä siten, että lopulliset tiedot tilastovuoden osalta julkaistaan tavallisesti seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisussa.

Osakeasuntojen hinnat -tilasto julkistetaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan kuukauden kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä ja neljännesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa.

Vuositilasto julkaistaan yleensä tilastovuotta seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilastojulkistuksen yhteydessä.

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. Vanhojen osakeasuntojen hintatilaston julkistaminen jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään lokakuusta 2019 helmikuuhun 2020 varainsiirtoveron muutosten takia.

Tilaston tuottamisessa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita, jossa Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi ovat omina alueinaan. Lisäksi käytetään luokittelua Koko maa, Pääkaupunkiseutu, Suuret kaupungit, Koko maa ilman pääkaupunkiseutua, Koko maa ilman suuria kaupunkeja ja Kehyskunnat.

Vanhojen osakeasuntojen hintatilastossa julkaistaan tiedot myös maakunnittain vuonna 2015 voimassa olevan NUTS3 –maakuntajaon mukaisesti. Vuosittain julkaistavat neliöhinnat kunnittain julkaistaan vuoden 2020 kuntaluokitusta käyttäen.

Osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta on saatavilla Verohallinnon varainsiirtoverotietoihin perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986 nykyistä suppeammalla alueluokituksella. Uusien asuntojen osalta aikasarjat on laskettu vuodesta 2005 lähtien neljännesvuosittain.

Tilastossa julkaistaan ketjutettuja vanhoja indeksisarjoja eri perusvuosilta. Kunkin perusvuoden aikana käytössä on kyseisen perusvuoden painorakenne ja alueluokitukset. Perusvuoden vaihdon yhteydessä vanhoja aikasarjoja ketjutetaan aina uusimmalla indeksillä, jolloin indeksin muutokset vastaavat uusimman indeksin muutoksia. Perusvuoden vaihdon yhteydessä pitkän aikasarjan vuosimuutoksiin heijastuvat myös tehdyt menetelmämuutokset.

Vuonna 2022 uudistettiin vanhojen asuntojen hintatilasto. Uudistuksessa päivitettiin hintojen ja aineiston tarkistusmenettelyt, uudistettiin hintaindeksin ja neliöhintojen laskentatavat. Tulokset poikkeavat aiemmin julkaistuista em. muutosten takia. Tilastossa siirryttiin käyttämään perusvuotta 2020. 

Vuonna 2020 uudistettiin uusien asuntojen hintatilasto. Uudistuksessa täydennettiin aineistoa takautuvasti uusilla tiedoilla, päivitettiin hintojen ja aineiston tarkistusmenettelyt, uudistettiin hintaindeksin ja neliöhintojen laskentatavat sekä tarkennettiin tilaston julkaisutasoa siten, että tiedot julkaistaan jatkossa myös suurimmista kaupungeista. Tilastossa siirryttiin käyttämään perusvuotta 2015. Tulokset poikkeavat aiemmin julkaistuista em. muutosten takia. 

Vuonna 2019 varainsiirtoveron ilmoittamista muutettiin. Varainsiirtoveron muutoksen yhteydessä vuonna 2020 otettiin vanhoissa osakeasunnoissa käyttöön Verohallinnon huoneistotiedot (tiedot asunto-osakkeiden omistusten muutoksista) aiemmin käytössä olleiden varainsiirtoveroilmoitusten lisäksi. Aineistomuutoksen takia tilastossa julkaistavat lukumäärät vuoden 2019 lopusta alkaen eivät ole vertailukelpoiset aiempiin vuosiin.

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan mahdollisimman pitkälti yhtenäistä alueluokitusta ja käsittelysääntöjä.

Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten julkaisujen tiedot ovat yhtenäisiä keskenään. Vuositiedot ovat keskiarvoja kyseisen vuoden neljännesten tiedoista.

Vanhojen ja uusien asuntojen hintatilastot ovat sisäisesti mahdollisimman yhteneviä. Tilastot poikkeavat toisistaan esimerkiksi luokituksen osalta, uusien osakeasuntojen hintojen luokitus on karkeampi kuin vanhojen osakeasuntojen pienten havaintomäärien takia.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Osakeasuntojen hinnat -tilasto julkistetaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan kuukauden kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä ja neljännesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa.

Vuositilasto julkaistaan tavallisesti tilastovuotta seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilastojulkistuksen yhteydessä.

Tiedote julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilastolla ei ole muita julkaisuja. Osakeasuntojen hinnat –tilaston tietoja julkaistaan osana Eurostatin julkaisemia omistusasumisen hintaindeksejä.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen hintatilaston lisäksi tietoa omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintakehityksestä Kiinteistöjen hinnat -neljännesvuositilastossa. Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnat sisältyvät Eurostatille toimitettaviin omistusasumisen hintaindekseihin (Euroopan Unionin Komission asetus N:o 93/2013). Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan Eurostatin sivuilla

Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen hintatilaston lisäksi kiinteistöjen hinnat -neljännesvuositilastoa omakotitalojen hintakehityksestä. Tilastokeskuksen tilastojen lisäksi asuntojen hinnoista ja asuntojen hintakehityksestä julkaisevat tietoa mm. kiinteistönvälittäjät, luottolaitokset ja pankit.

Osakeasuntojen hinnat -tilasto kuvaa osakehuoneistojen velattomia neliöhintoja ja niiden muutoksia. Tilastossa julkaistaan sekä aineistosta suoraan keskiarvoina laskettuja velattomia neliöhintoja että hintojen muutosta kuvaavaa osakeasuntojen hintaindeksiä.

Hintaindeksi pyrkii toteutuneiden kauppahintojen perusteella vastaamaan mahdollisimman hyvin kysymykseen, paljonko enemmän tai vähemmän tyypillinen osakehuoneisto maksaa nyt kuin aikaisemmin. Koska eri ajankohtina myydään hyvin erilaisia asuntoja, pelkkä keskihintojen muutosten seuranta ei riitä.

Esimerkiksi eri huoneistotyyppien osuus myydyistä asunnoista voi vaihdella neljänneksestä toiseen. Indeksin laskennassa käytetään ns. hedonista menetelmää, jossa aineiston luokittelun ja regressioanalyysin avulla pyritään erottamaan aito hintakehitys asuntojen ominaisuuksista johtuvista hinnanmuutoksista eri ajankohtina.

Luokitus: Koska sijainti, talotyyppi ja huonelukumäärä ovat tärkeimmät asunnon hintaan vaikuttavat tekijät, myytyjen asuntojen koostumusta vakioidaan luokittelemalla aineistoa ensin näiden suhteen. Alueluokitus on muodostettu siten, että se olisi sekä maantieteellisesti mielekäs että asuntojen hintatason kannalta mahdollisimman homogeeninen.

Alueluokituksessa suurimmat kaupungit on jaettu useampiin osa-alueisiin ja pienempiä kuntia, joissa tehdään vain vähän osakehuoneistokauppoja, on puolestaan yhdistetty. Alueen sisällä osakehuoneistot on jaettu talotyypin mukaan kahteen luokkaan: kerrostaloasunnot sekä rivi- ja pientalot. Kerrostalot on edelleen ryhmitelty huoneluvun mukaan yksiöiksi, kaksioiksi ja vähintään kolmen huoneen asunnoiksi. Rivitalot on jaettu huoneluvun mukaan kahteen luokkaan: alle 3 huonetta ja vähintään 3 huonetta.

Regressiomalli ja laatukorjaus: Käytetty luokitus ei kuitenkaan yhdenmukaista aineistoa riittävästi, koska esimerkiksi luokan sisällä huoneistot eroavat toisistaan mm. tarkan sijainnin, pinta-alan tai valmistumisvuoden suhteen.

Vanhojen asuntojen hinta-aineistossa on tietoja asunnon valmistumisvuodesta, pinta-alasta, tontin omistusmuodosta, matka-ajasta lähimpään kaupunkikeskustaan ja sijainnista postinumerotasolla. Uusien asuntojen hinta-aineistossa on tietoja pinta-alasta, tontin omistusmuodosta ja asunnon sijainnista. Regressiomallin avulla aineiston koostumuksen muutoksia perus- ja vertailuajankohdan välillä laatukorjataan näitä tietoja hyödyntäen.

Esimerkki laatukorjauksesta: tilastointineljänneksellä tietyllä alueella myydyt asunnot ovat keskimäärin pinta-alaltaan suurempia kuin perusajankohdan asunnot. Laatukorjauksessa indeksiä korjataan ylöspäin, sillä muuten suuremmasta pinta-alasta johtuva alhaisempi neliöhinta tulkittaisiin väärin hintojen laskuna. Mikäli tilastointineljänneksellä myytyjen asuntojen pinta-aloissa ei ole eroa suhteessa perusajankohdan asuntoihin, ei laatukorjausta tarvitse tehdä.

Indeksi lasketaan Törnqvistin indeksikaavalla. Laatuvakioituja hinnanmuutoksia painotetaan yhteen perus- ja vertailuajankohdalla myytyjen uusien asuntojen arvo-osuuksilla. Vanhojen asuntojen kohdalla painoja korotetaan osakehuoneistokannan tasolle. Kanta-ajankohtana käytetään edellistä vuotta ja varsinainen indeksisarja lasketaan ketjuttamalla indeksit aikasarjaksi, jonka perusvuosi on  uusissa asunnoissa 2015=100 ja vanhoissa 2020=100.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan aktiivista tietosuojaa. Asumisen hintatilastojen tietosuojauksen tavoitteena on, että Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista ei voi saada selville yksittäisen asunnon myyntihintaa tai vuokraa tai yksittäisen asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstietoja. Julkaistavista tiedoista ole mahdollista tunnistaa yksittäistä tiedonantajatahoa.

Asumisen hintatilastoissa kuhunkin alue-, huoneluku- ja talotyyppiluokkaan kuuluu useita havaintotapahtumia. Mikäli johonkin luokkaan tulee liian vähän havaintoja, tiedot peitetään. Tarvittaessa suojaus suoritetaan toissijaisella suojauksella tai luokituksen karkeistuksella, mikäli luokkaan tulee toistuvasti peitettäviä havaintoja.

Suojaustoimet kohdistuvat alimman tason tietoihin. Tarkimmalla tasolla tietoa julkaistaan tiettyyn huoneluku- ja rakennusvuosiluokkaan kuuluvista asunnoista tietyllä kaupunginosa- tai postinumeroalueella. Suojaus toteutetaan kynnysarvosääntöä noudattaen siten, että solut joissa on liian vähän havaintoa peitetään. Jotta yksittäiset havainnot eivät paljastu, tarvittaessa peitetään myös rinnakkaisia luokkia tai ylempi luokka (toissijainen suojaus).