Asuntojen vuokraindeksi kattaa Suomessa vuokrattavat vapaarahoitteiset ja valtion tukemat vuokra-asunnot. Tilastossa mukana olevat havainnot edustavat vuokralla olevia rivi- ja kerrostaloasuntoja.

Asuntojen vuokrien havaintoyksikkö on vuokra-asunto. Havaintojen tunnistetieto on rekisteriaineistoissa pysyvä rakennustunnus, jonka avulla perusaineisto yhdistetään muihin hallinnollisiin aineistoihin.

Vuokratilaston laskennassa käytettävä vuokra-asuntokannan kehikko on muodostettu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä Ryhdistä. Rekisteristä poimitaan kaikki vakinaisessa käytössä olevat kerros- ja rivitaloasunnot, jotka eivät ole laitosasuntoja (opiskelija-asuntolat, palvelutalot ja vanhustentalot) ja joita asukkaat hallitsevat vuokrasuhteen perusteella.

Yksityishenkilöiden vuokraamien asuntojen vuokratasoa kuvataan hallinnollisten rekisteritietojen avulla. Tällöin asuntojen vuokrat päätellään asumistukea saaneiden henkilöiden maksamista vuokrista. Asunto, jossa asumistukea saanut henkilö asuu, yhdistetään Syken rakennus- ja huoneistotietoihin. Rakennus- ja huoneistotiedoista päätellään ns. vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, jotka jaotellaan yhtiö- ja yksityishenkilöiden omistamiin asuntoihin. Päättelyssä on hyödynnetty Verohallinnon osakehuoneistorekisteriä sekä Valtion tukeman asuntotuotannon rajoituksista vapautuneiden asuntojen tietoja. Käytännössä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on ensin määritelty yhtiöasunnot ja loput vuokralla olevat asunnot on määritelty yksityishenkilöiden omistamiksi vuokra-asunnoiksi. Yksityishenkilöiden omistamia vuokra-asuntoja ovat asunnot, joissa omistaja ei itse asu. Lisäksi yksityisiin vuokra-asuntoihin kuuluvat asunnot, joiden omistaja ei ole yritys ja jotka vuokralainen on muuttoilmoituksella ilmoittanut vuokra-asunnoksi.

Asuntojen vuokrien viitealueena on Manner-Suomi ( koko maa pl. Ahvenanmaa). Tilastossa käytetään eritasoisia alueluokituksia. Tarkin luokitustaso on kaupungin osa-alueluokitus, joka perustuu vanhojen osakeasuntojen hintatason ja sijainnin mukaiseen postinumeroalueluokitteluun. Kuntien, maakuntien ja suuralueiden lisäksi tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita, kuten pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Tarkka aluejakoluokitus löytyy tilaston kotisivuilta Luokitukset -kohdasta.

Vuokratilaston neljännesvuositietoja on tuotettu Työvoimatutkimuksen oheistiedonkeruuna vuodesta 2004 lähtien. Kuukausittaisen tiedonkeruun tietoja on käytetty myös Kuluttajahintaindeksin tuottamiseen. Lisäksi on tuotettu vuokrien vuositilastoa, jossa Työvoimatutkimuksen tiedonkeruun aineistoa on täydennetty Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tiedoilla.

Vuokrien neljännesvuositilasto uudistettiin edellisen kerran vuonna 2019. Tilasto siirtyi käyttämään Kelan asumistukirekisteriä ja suurimpien vuokrataloyhtiöiden tietoja kuukausittaisina lähdeaineistoina.

Nykyistä neljännesvuositilastoa edeltävän tilaston julkaisu päättyi 2025 viimeiseen vuosineljännekseen. Vuositilaston osalta viimeinen julkistus käsitti vuoden 2025 vuositiedot.

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 2025 keskivuokrat ja indeksi on laskettu takautuvasti uudistetulla menetelmällä ja aineistoilla.

Vuokraindeksin perusvuotena on vuosi 2025 (2025=100).

Asuntojen neljännesvuokratilaston tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja. Lisäksi julkaistaan keskivuokratietoja sekä koko aineiston että uusien vuokrasuhteiden osalta laskettuina. Keskivuokratiedoissa mittayksikkö on euroa/m².

Asuntojen neljännesvuokratilaston viiteajanohta on vuosineljännes. Tilasto julkistetaan kaksi viikkoa viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Lisäksi tilasto tuottaa kuukausittaiset vuokratiedot kuluttajahintaindeksin käyttöön.

Asuntojen vuokrien viitealueena on Manner-Suomi ( koko maa pl. Ahvenanmaa). Tilastossa käytetään eritasoisia alueluokituksia. Tarkin luokitustaso on kaupungin osa-alueluokitus, joka perustuu vanhojen osakeasuntojen hintatason ja sijainnin mukaiseen postinumeroalueluokitteluun. Kuntien, maakuntien ja suuralueiden lisäksi tilastossa käytetään erilaisia yhdistelmäalueita, kuten pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Tarkka aluejakoluokitus löytyy tilaston kotisivuilta Luokitukset -kohdasta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedot toimitetaan kuluttajahintaindeksin käyttöön kuukausittain. Kuluttajahintaindeksin kautta vuokratietoja toimitetaan kuukausittain myös Eurostatille.

Vuokrien neljännesvuositilaston tietojen perustana on Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteri, vuokrataloyhtiöiden vuokra-asuntotiedot sekä vuokrailmoitussivuston kuukausitiedot.. Lisäksi neljännesvuositilaston laadinnassa käytetään Syken rakennetun ympäristön tietojärjestelmään perustuvaa Tilastokeskuksen asuntokanta-aineistoa ja verottajan vuokratulorekisteriä. Tilastossa mukana olevat havainnot edustavat vuokralla olevia rivi- ja kerrostaloasuntoja.

Asuntojen vuokrat -tilaston tiedot kerätään kuukausittain.

Kansaneläkelaitos sekä suurimmat vuokrataloyhtiöt toimittavat asumistukirekisterin tiedot rajapinnan kautta tapahtuvana tiedonsiirtona kuukausittain.

Tilaston käyttämien aineistojen tiedot tarkistetaan vuokrasummien osalta euromääräisillä ja jakaumapohjaisilla raja-arvokäsittelyllä. Käsittelyssä poistettujen havaintojen lukumääriä ja prosenttiosuuksia seurataan järjestelmäraportoinnin kautta.

Vuokra-asuntojen keskimääräiset neliövuokrat kuvaavat käypää vuokratasoa erikokoisissa ja -tyyppisissä asunnoissa. Laskenta perustuu sekä asumistukea saavien että vuokrataloyhtiöasuntojen osalta kattaviin rekisteri- ja asuntokantatietoihin.

Vuokrailmoitussivuston pyyntövuokra-aineistosta on menetelmällisesti tunnistettu vapaarahoitteiset yksityisomisteiset havainnot verottajan vuokratulorekisterin avulla. Havainnon viitekuukaudeksi määritellään kuukausi, jona vuokrailmoitus on poistunut palvelusta. Vuokrailmoitusten pyyntövuokrat edustavat tilastossa uusia vuokrasuhteita.

Aineistot on painotettu yhteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietojen perusteella. Painotus on tehty jälkiosittamalla aineisto vuokra-asuntotyypin (vuokra-asuntoyhtiöt, yksityiset ja valtion tukemat vuokra-asunnot), huoneluvun (1, 2 ja 3+ huonetta) sekä tilaston alueluokituksen suhteen. Keskiarvon estimointi tapahtuu kullekin julkaisutasolle niin, että vuokrien painotettu kokonaissumma jaetaan pinta-alojen painotetulla kokonaissummalla.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa vuokramarkkinoiden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja vuokramarkkinoiden kehityksen arviointiin. Tilastokeskuksessa kuluttajahintaindeksi sekä neljännesvuositilinpito käyttävät liikevaihtoindeksejä lähdeaineistonaan.

Tilastoon ei hyväksytä tapauksia, joissa vuokra- tai pinta-alatieto puuttuu tai vuokra on poikkeuksellisen alhainen tai korkea esim. sukulaisuussuhteen tai tallennusvirheen vuoksi.

Aineistoa korjataan siten, että ensin aineistosta poistetaan selkeästi virheelliset tapaukset. Tämän jälkeen aineistoista poistetaan havainnot, jotka neliövuokrajakauman perusteella sijoittuvat alimman kolmn prosentin alapuolelle.

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntojen osalta aineistossa on alipeittoa. Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisteri ei kata kaikkein korkeimman vuokratason havaintoja.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilaston luotettavuutta arvioitaessa täytyy huomioida, että aineistoissa mahdollisesti tapahtuvat rakenteelliset muutokset saattavat vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi kaikki väestötietoärjestelmän ja asumistukirekisterin tiedot eivät välttämättä ole täysin ajantasaisia.

Asumistukirekisterin kautta saadaan tieto asumistukea saavien asuntojen vuokrista. Asumistukirekisteri kattaa kaikki asumistukea saavat asunnot. Asumistukitietojen ajantasaisuus ei täysin vastaa tilaston viiteajankohtaa, koska rekisterin tiedot päivittyvät edeltävän 12 tai 24 kuukauden aikana. Asumistukiaineistolla on otoksen luonne, koska se sisältää vain asumistukea saavia vuokra-asuntoja, eikä rakenteellisesti välttämättä täysin vastaa koko vuokra-asuntokannan rakennetta.

Vuokrataloyhtiöiden aineisto kuvaa mukana olevien yhtiöiden osalta koko vuokra-asuntokantaa. Tilastossa yhtiöaineistot edustavat kaikkia vuokra-asuntokannan vuokrataloyhtiöpohjaisia havaintoja. Vuokraindeksi muodostetaan kaikille aineiston indeksilaskennassa mukana oleville vuokra-asunnoille, eikä erillistä indeksiä uusille vuokrasopimuksille ole keskivuokrien tapaan. Uudet vuokrasuhteet tulevat mukaan indeksilaskentaan, kun niille löytyy pari kanta-ajankohdalta eli käytännössä seuraavan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uusi vuokrasuhde tulee laskentaan mukaan heti vuokralaisen vaihtuessa, mikäli sama asunto on ollut mukana kanta-ajankohtana, eli sekä vanha että uusi vuokralainen löytyvät Kelan asumistukirekisteristä. 

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi tietoja ei julkaista luokissa, joissa on alle 20 havaintoa. Tilastossa käytetään jakaumaan perustuvia neliövuokrarajauksia, joiden avulla poistetaan markkinatasosta selvästi poikkeavat tapaukset ja aineistovirheet.

Vuokrien neljännesvuositilasto julkaistaan neljännesvuosittain pääosin kaksi viikkoa tilaston viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Julkaisun tiedot ovat lopullisia tietoja.

Asuntojen vuokrat -tilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston havaintoaineisto on vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta painottunut surimpiin asutuskeskuksiin. Pienempien paikkakuntien osalta havaintomäärät saattavat olla riittämättömiä indeksien laskemiseksi.

Vuokratilaston neljännesvuositietoja on tuotettu Työvoimatutkimuksen oheistiedonkeruuna vuodesta 2004 lähtien. Kuukausittaisen tiedonkeruun tietoja on käytetty myös Kuluttajahintaindeksin tuottamiseen.

Vuokrien neljännesvuositilasto uudistettiin edellisen kerran vuonna 2019.

Nykyistä neljännesvuositilastoa edeltävän tilaston julkaisu päättyi 2025 viimeiseen vuosineljännekseen.

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 2025 keskivuokrat ja indeksi on laskettu takautuvasti uudistetulla menetelmällä.

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025. Muutoksen vaikutusta on pyritty poistamaan tilastollisin menetelmin. Vuokrien aikasarjassa aineistomuutos saattaa paikallisesti ilmetä indeksin poikkeavana käyttäytymisenä kyseisenä ajankohtana.

Muiden tiedontuottajien tuloksiin verratessa on hyvä tarkistaa tuloksien perustana oleva tietolähde. Vuokrien neljännesvuositilaston tiedot perustuvat Kelan asumistukirekisteriin ja tiedonkeruussa mukana olevien vuokrataloyhtiöiden tietoihin. Näin ollen tilastoon tulee mukaan varsin kattava otos koko maan vuokra-asuntokannasta.

Vuokrien vuosineljännestilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuokratietoja Kuluttajahintaindeksin yhteydessä. Eurostat julkaisee Suomen vuokratietoja Kuluttajahintaindeksin tietojen perusteella.

Vuokraindeksin menetelmää päivitetään indeksiuudistusten yhteydessä ja menetelmämuutoksista voi aiheutua katkoksia aikasarjaan. Vuokraindeksin sijaan suositeltavampaa on käyttää vuokrasopimuksissa elinkustannusindeksiä. Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jatkuu katkeamatta myös silloin, kun vuokraindeksin tai kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä.

Asuntojen vuokrat -tilaston kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.

Asuntojen vuokrat -tilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.

Asuntojen vuokrat -tilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tiedote julkaistaan kuukausittain/vuosittain yms. tilaston sivulla. (linkki tilaston omille sivuille)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta: 

-  Vuokraindeksi (2025=100) ja keskineliövuokrat

- Vuokraindeksi (2015=100) ja keskineliövuokrat, vuositiedot

- Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kokonaisvuokrien jakaumat suurissa kaupungeissa.

Vuokratilaston kehikon muodostaminen

Vuokratilaston laskennassa käytettävä vuokra-asuntokannan kehikko on muodostettu Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän Ryhdin rakennus- ja huoneistotiedoista. Aineistosta poimitaan kaikki vakinaisesti asutut kerros- ja rivitaloasunnot, jotka eivät ole laitosasuntoja (opiskelija-asuntolat, palvelutalot ja vanhustentalot) ja joita asukkaat hallitsevat vuokrasuhteen perusteella.

Asunnoista erotellaan ensin valtion tukemat asunnot ja sen jälkeen muut ns. vapaarahoitteiset vuokra-asunnot jaotellaan yhtiöiden ja yksityishenkilöiden omistamiin asuntoihin. Päättelyssä on hyödynnetty rakennuksen omistajatietoja, Verohallinnon osakehuoneistorekisteriä sekä ARA:n rajoituksista vapautuneiden asuntojen tietoja. Yhtiöomisteiset asunnot määritellään asunnon ja rakennuksen omistajatietojen avulla. Yksityisomisteisiksi on määritelty yksityishenkilöiden omistamat asunnot, joissa omistaja ei asu itse, ja asunnot, joiden omistaja ei ole yhtiö ja jotka vuokralainen on muuttoilmoituksella ilmoittanut vuokra-asunnoksi.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrataso päätellään asumistukea saaneiden henkilöiden maksamista vuokrista Kelan asumistukirekisteristä. Yksityishenkilöiden omistamien asuntojen vuokrataso päätellään asumistukirekisterin tiedoista sekä vuokrailmoitussivuston pyyntövuokra-aineistosta. Asunto, jossa asumistukea saanut henkilö asuu, yhdistetään rakennus- ja huoneistotunnuksen avulla vuokra-asuntokannan kehikkoon ja tilastoon otetaan mukaan valtion tukemiksi tai yksityishenkilöiden omistamiksi määritellyt asunnot. Yhtiöomisteisten asuntojen vuokrien lähteenä ovat suurimpien vuokrataloyhtiöiden tiedot.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston luotettavuuden varmistamiseksi tietoja ei julkaista luokissa, joissa on alle 20 havaintoa.