Maatalouden taloustilit (EAA): tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Maatalouden taloustilit (EAA)
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Maatalouden taloustilit -tilasto on kansantalouden tilinpitoa täydentävä kokonaisuus ja kuvaa maatalouden osuutta kansantaloudessa. Tilasto kootaan useiden eri rekistereiden ja tiedusteluiden perusteella. Tiedot julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Maatalouden taloustilit (EAA) -tilasto kattaa maatalouden taloustilien mukaisen maatalouden toimialan.
Toimialarajaus perustuu NACE Rev. 2:n toimialaan 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut, EAA:n mukaisin rajauksin.
Suomen maatalouden taloustilien laskennassa keskeisiä toimintoja ovat 011 yksivuotisten kasvien viljely, 012 monivuotisten kasvien viljely, 013 taimien kasvatus ja muu kasvien lisääminen, 014 kotieläintalous, 015 yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous sekä 01.6 maataloutta palveleva toiminta.
Maatalouden taloustilit kattavat maataloustuotantoon osallistuvat yksiköt myös silloin, kun yksikön pääasiallinen taloudellinen toiminta ei ole maataloutta. Pelkkään omaan kulutukseen tapahtuva kotitarveviljely ei sisälly tilastoon.
EAA:n toimialarajaus poikkeaa joiltakin osin NACE Rev. 2:n toimialasta 01. Kaikki NACE Rev. 2:ssa maatalouspalveluihin kuuluvat toiminnot eivät sisälly EAA:han, vaan mukaan luetaan vain EAA:n rajauksen mukaiset maatalouden tuotantoon liittyvät palvelut ja urakointityöt. Vastaavasti EAA:han voidaan sisällyttää maataloustoimintaa sellaisista yksiköistä, joiden pääasiallinen toiminta ei ole maataloutta.
Tiloilla tapahtuva maataloustuotteiden jalostus voidaan sisällyttää EAA-tileihin silloin, kun jalostus liittyy läheisesti tilan omaan maataloustuotantoon, jalostettavat tuotteet on kasvatettu tai tuotettu kyseisellä tilalla ja toiminta muodostaa varsinaiseen maataloustoimintaan nähden erottamattoman sivutoiminnon.
Jos jalostustoiminta on tilastollisesti tai kirjanpidollisesti erotettavissa varsinaisesta maataloustoiminnasta, sitä ei lähtökohtaisesti sisällytetä maatalouden toimialan tuotokseen jalostetun tuotteen koko arvon osalta.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilaston tilastoyksikkönä käytetään maatalouden paikallista toimialayksikköä. Käytännön maataloustilastoissa havaintoyksikkönä on yleensä maatila, joka soveltuu maataloustoiminnan kuvaamiseen paikallisena toimialayksikkönä. Jos samalla maatilalla harjoitetaan useita toisistaan erotettavia toimintoja, ne voidaan käsitellä erillisinä paikallisina toimialayksikköinä.
Paikallisen toimialayksikön käyttäminen maatalouden perusyksikkönä merkitsee, että maatalouden taloustileihin voidaan sisällyttää myös sellaiset ei-maataloudelliset sivutoiminnot, joita ei voida tilastollisesti tai kirjanpidollisesti erottaa pääasiallisesta maataloustoiminnasta.
Jos sivutoiminto on erotettavissa maataloustoiminnasta, se käsitellään lähtökohtaisesti erillisenä muun toimialan paikallisena toimialayksikkönä.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukon muodostavat kaikki paikalliset toimialayksiköt, jotka harjoittavat EAA:n mukaista maataloustoimintaa joko pääasiallisena tai sivutoimintana.
Perusjoukkoon kuuluvat siten maatalousyritykset ja muut paikalliset toimialayksiköt siltä osin kuin ne harjoittavat maatalouden taloustileihin kuuluvaa maataloustoimintaa. Pelkkään omaan kulutukseen tapahtuva kotitarveviljely ei sisälly perusjoukkoon.
Viitealue (SIMS 3.7)
Maatalouden taloustilien viitealueena on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Suomessa maatalouden taloustilien kansallinen julkaisu aloitettiin vuonna 2019.
Kotimaassa julkaistu aikasarja alkaa vuodesta 2010.
Suomi on toimittanut maatalouden taloustilien tiedot Eurostatiin Suomen EU-jäsenyydestä alkaen. Eurostatin tietokannassa Suomen yhtenäinen aikasarja alkaa vuodesta 1976.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Maatalouden taloustileillä ei käytetä yhtä kiinteää perusvuotta koko aikasarjan laskennassa. Kiinteähintaiset tiedot muodostetaan edellisen vuoden hinnoin ja ketjutettuina volyymeina. Ketjutetut volyymisarjat esitetään valitun viitevuoden hintatasossa.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Maatalouden taloustilien rahamääräiset tiedot esitetään miljoonina euroina.
Työvoimaan liittyvät muuttujat esitetään henkilöinä ja tehtyinä työtunteina.
Käypähintaisten tietojen lisäksi osa muuttujista esitetään myös edellisen vuoden hinnoin ja ketjutettuina volyymitietoina.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajanjakso on kalenterivuosi.
Maatalouden taloustilit laaditaan suoriteperusteisesti. Tuotos kirjataan sille vuodelle, jona se syntyy, ja panosten käyttö sille vuodelle, jona panokset käytetään tuotannossa. Kirjaus ei siten välttämättä perustu myynti- tai ostoajankohtaan.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään NACE Rev. 2 -toimialaluokitusta. Tilaston kuvaama toimiala vastaa pääosin NACE Rev. 2:n luokkaa 01, Kasvin- ja eläintuotanto, metsästys ja niihin liittyvät palvelut. Maatalouden taloustilien toimialarajaus täsmentyy EAA-asetuksen ja EAA-manuaalin mukaisesti.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Arvonlisäys
Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.
Kiinteän pääoman kuluminen
Kiinteän pääoman kuluminen (P.51C) kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Kuluminen on seurausta normaalista kulumisesta sekä ennakoitavasta vanhenemisesta ja siihen sisältyvät myös sellaisista satunnaisista vahingoista aiheutuneet kiinteän pääoman menetykset, joiden varalle voidaan ottaa vakuutus. Kiinteän pääoman kuluminen poikkeaa liiketaloudellisista poistoista. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella.
Perushinta
Perushinta on kansantalouden tilinpidon hintakäsite. Se on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). Siihen ei lueta tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen luetaan tuottajan samalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät, myös siinä tapauksessa, että ne ovat erillisenä eränä laskussa.
Toimintaylijäämä, netto
Toimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä.
Tukipalkkiot
Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä. Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot. Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti: a) tuotetukipalkkiot (D.31) (1) tuontitukipalkkiot (D.311) (2) muut tuotetukipalkkiot (D.319) b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Viljelijän tuottajahinta
Viljelijän maataloustuotteistaan saama hinta ilman arvonlisäveroa ja tuotetukipalkkioita tilalla tai markkinointiketjun ensimmäisessä vaiheessa.
Välituotekäyttö
Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilaston laadintaa ohjaavat kansallinen tilastolainsäädäntö ja EU:n tilastosäädökset. Maatalouden taloustilien EU-oikeusperustana on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004 maatalouden taloustileistä.
Asetuksessa määritellään maatalouden taloustilien soveltamisala, käsitteet ja jäsenvaltioiden tiedonantovelvoitteet. Asetusta on muutettu myöhemmillä säädöksillä, muun muassa asetuksella (EU) 2022/590 alueellisten maatalouden taloustilien osalta.
Lisäksi Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevat yleiset periaatteet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 223/2009 Euroopan tilastoista.
Kansallisesti tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004), jossa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tiedonantovelvollisuudesta ja tilastotietojen toimittamisesta. Tietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi tietosuojalainsäädäntöä ja lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Maatalouden taloustilien laadinta perustuu kansallisen tilastojärjestelmän sisäiseen tiedonvaihtoon. Tilastokeskus hyödyntää maatalouden tuotantoa, hintoja, kustannuksia ja tuloja kuvaavia tietoja muilta kansallisilta tilastontuottajilta ja viranomaisilta. Tiedonvaihto perustuu kansalliseen tilastolainsäädäntöön sekä vakiintuneisiin yhteistyö- ja tiedonvaihtokäytäntöihin. Tiedot käsitellään tietoturvallisesti ja tilastosalaisuutta koskevien säännösten mukaisesti.
Tilastokeskus vastaa lähdeaineistojen yhdistämisestä, EAA-käsitteiden mukaisesta käsittelystä sekä koottujen maatalouden taloustilien tietojen toimittamisesta Eurostatille EU:n säädösperustan mukaisesti.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Maatalouden taloustilit laaditaan pääosin olemassa olevien tilastojen, hallinnollisten aineistojen ja muiden lähdeaineistojen perusteella. Tilaston tuotantokustannukset muodostuvat pääasiassa Tilastokeskuksen henkilöstöresursseista.
Työ koostuu erityisesti lähdeaineistojen käsittelystä ja yhdistämisestä, estimoinnista, laskennasta, validoinnista, analyysistä, dokumentoinnista ja julkaisusta. Muut kustannukset, kuten tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin ja tiedonsiirtoon liittyvät kustannukset, sisältyvät pääosin Tilastokeskuksen yleisiin tilastotuotannon järjestelmiin.
Tilastoa varten ei toteuteta laajaa erillistä suoraa tiedonkeruuta, joten tiedonantajille aiheutuva vastausrasite on vähäinen.
Mahdolliset kohdennetut täydentävät tiedustelut koskevat rajattua määrää yrityksiä, toimialajärjestöjä tai muita tietojen tuottajia, ja ne kohdistuvat tietoihin, joita ei ole saatavilla muista lähteistä. Yksittäisille maatiloille ei aiheudu erillistä EAA:ta koskevaa raportointivelvoitetta.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Maatalouden taloustilien laadinnassa keskeisimpiä lähdeaineistoja ovat Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot sekä Tilastokeskuksen maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto.
Kasvituotoksen arviointi perustuu pääosin Luonnonvarakeskuksen tuottamiin tietoihin viljelyaloista, satomääristä, satotasoista, sadon käyttötarkoituksesta sekä maataloustuotteiden hinnoista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan arviot keskeisten kasvinviljelytuotteiden tuotoksen määrästä ja arvosta.
Eläintuotoksen arvioinnissa keskeisiä lähteitä ovat Luonnonvarakeskuksen tilastot eläinmääristä, teurastuksista ja eläintuotteiden tuotannosta. Hunajantuotantoa, turkistuotantoa ja porotaloutta koskevissa arvioissa hyödynnetään näitä tuotannonaloja kuvaavia toimiala- ja tuottajajärjestöjen tietoja.
Maatalouden hintatilastot ovat keskeinen lähde tuotoksen ja välituotekäytön arvottamisessa. Hintoja ja hintaindeksejä käytetään myös tietojen muodostamisessa edellisen vuoden hinnoin ja ketjutettuina volyymitietoina.
Välituotekäytön arvioinnissa keskeinen lähde on Tilastokeskuksen maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto. Lisäksi hyödynnetään muita maatalouden tuotantopanoksia, hintoja ja kustannuksia kuvaavia lähdeaineistoja. Maatalouden työvoimatietojen osalta keskeinen lähde on maatilojen rakennetutkimus.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Maatalouden taloustilit laaditaan vuosittain. Tilaston laadinnassa käytettävät lähdeaineistot päivittyvät niiden omien tiedonkeruu- ja julkaisuaikataulujen mukaisesti. Lähdeaineistojen päivittymistiheys vaihtelee kuukausittaisista ja neljännesvuosittaisista tiedoista vuosittain päivittyviin tietoihin.
Maatalouden taloustilejä varten ei toteuteta laajaa erillistä säännöllistä kyselytiedonkeruuta.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Maatalouden taloustilit laaditaan pääosin hyödyntämällä olemassa olevia tilastoja, hallinnollisia aineistoja ja muita lähdeaineistoja. Pääasiallisia lähdeaineistoja ovat Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot sekä Tilastokeskuksen maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto.
Lähdeaineistoja saadaan julkisista tilastotietokannoista, tilastojen ja viranomaisten välisenä tiedonvaihtona sekä vakiintuneiden tiedonvaihtomenettelyjen kautta. Aineistot toimitetaan tai haetaan pääosin sähköisessä muodossa, ja ne tarkistetaan ennen niiden käyttöä maatalouden taloustilien laskennassa.
Tietoja voidaan tarvittaessa täydentää kohdennetuilla tiedusteluilla silloin, kun tarvittavia hinta-, tuotanto- tai muita tietoja ei ole saatavilla muista lähteistä. Kohdennetut tiedustelut suunnataan rajatulle joukolle yrityksiä, toimialajärjestöjä tai muita tietojen tuottajia. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi erikoiskasvien tuottajahinnat sekä turkistuotantoa, porotaloutta ja hunajantuotantoa koskevat toimialakohtaiset tiedot.
Hallinnollisia aineistoja hyödynnetään muun muassa maataloustukien, investointiavustusten ja muiden tulonsiirtojen arvioinnissa. Lähdeaineistot tarkistetaan, yhdenmukaistetaan ja sovitetaan EAA:n käsitteisiin ja luokituksiin ennen niiden sisällyttämistä laskentaan.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aineiston validoinnin tarkoituksena on varmistaa tietojen sisäinen johdonmukaisuus, ajallinen vertailukelpoisuus, kattavuus ja tekninen oikeellisuus.
Maatalouden taloustilien laadinnassa käytettävät lähdeaineistot tarkistetaan ennen niiden sisällyttämistä laskentaan. Tarkistuksissa arvioidaan muun muassa aineistojen kattavuutta, loogista johdonmukaisuutta, poikkeavia havaintoja sekä tietojen suhdetta edellisten vuosien tietoihin. Tarvittaessa lähdeaineistoja verrataan vaihtoehtoisiin lähteisiin ja havaitut epäselvyydet selvitetään tiedontuottajan kanssa.
Laskennan jälkeen maatalouden taloustilien tulokset validoidaan Tilastokeskuksessa ennen niiden julkaisua ja toimittamista Eurostatiin. Validoinnissa tarkastellaan muun muassa aikasarjojen kehitystä, vuosimuutoksia sekä tuotoksen, välituotekäytön ja arvonlisäyksen välistä johdonmukaisuutta.
Tuloksia verrataan myös aiempiin ennakkotietoihin, lähdeaineistoihin, kansantalouden tilinpidon tietoihin sekä muihin maataloutta kuvaaviin tilastoihin, kuten Luonnonvarakeskuksen tuotanto- ja hintatilastoihin.
Havaitut epäjohdonmukaisuudet analysoidaan ja tarvittaessa tiedot tarkistetaan ennen lopullista julkaisua. Eurostat tekee toimitetuille tiedoille omat validointitarkistuksensa tiedonsiirron jälkeen.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Maatalouden taloustilien tiedot muodostetaan kokoamalla ja yhdistämällä useista lähdeaineistoista saatavia määrä-, hinta- ja arvotietoja. Tietojen käsittelyssä hyödynnetään tilastoaineistoja, hallinnollisia aineistoja, hinta- ja määrätietoja sekä tarvittaessa estimointeja silloin, kun lopullisia lähdeaineistoja ei vielä ole käytettävissä.
Estimointeja käytetään erityisesti ensimmäisten ennakkotietojen laadinnassa, ja niiden merkitys vähenee myöhemmillä julkaisukierroksilla lähdeaineistojen täydentyessä.
Tiedot laaditaan EAA-asetuksen ja EAA-menetelmäkehikon mukaisesti käyvin hinnoin ja edellisen vuoden hinnoin. Käypähintaiset arvot muodostetaan pääosin tuotteittain määrien ja hintojen perusteella tai suoraan lähdeaineistoista saatavien arvojen avulla.
Edellisen vuoden hintaiset tiedot muodostetaan käyttämällä edellisen vuoden hintoja tai soveltuvia hintaindeksejä. Käypähintaisten ja edellisen vuoden hintaisten tietojen perusteella muodostetaan tarvittavat arvo-, hinta- ja volyymitiedot sekä ketjutetut volyymisarjat.
Lähdeaineistoja tarkistetaan, yhdenmukaistetaan ja sovitetaan EAA:n käsitteisiin, luokituksiin ja arvostusperiaatteisiin. Tarvittaessa tietoihin tehdään kattavuus- ja käsitemukautuksia, jotta ne vastaavat maatalouden taloustilien toimialarajausta ja määritelmiä.
Keskeiset tilinpidon erät, kuten arvonlisäys sekä toimintaylijäämä ja sekatulo, johdetaan EAA:n laskentarakenteen mukaisesti tuotoksesta, välituotekäytöstä ja muista tilinpidon eristä. Tietojen käsittelyssä varmistetaan tuotoksen, välituotekäytön, arvonlisäyksen ja muiden tilinpidon erien välinen johdonmukaisuus sekä aikasarjojen vertailukelpoisuus.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Maatalouden taloustilien keskeisiä käyttäjiä ovat kansalliset ja eurooppalaiset viranomaiset, päätöksentekijät, hallinto, tutkijat, etujärjestöt ja muut maatalouden taloudellisesta kehityksestä kiinnostuneet käyttäjät.
Euroopan tasolla tietoja käytetään erityisesti maataloussektorin kehityksen seurantaan, politiikka-analyysiin ja jäsenvaltioiden väliseen vertailuun. Kansallisesti tietoja hyödynnetään maatalouden tuotannon, kustannusten, arvonlisäyksen, tulokehityksen ja rakenteellisen muutoksen tarkastelussa.
Käyttäjien kannalta keskeisiä tietosisältöjä ovat yhtenäiset ja vertailukelpoiset tiedot maatalouden tuotoksesta, välituotekäytöstä, arvonlisäyksestä ja yrittäjätulosta. Nykyinen EAA-kehikko vastaa näihin tietotarpeisiin pääosin hyvin.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Tilastokeskus seuraa käyttäjätyytyväisyyttä säännöllisillä koko organisaatiota koskevilla asiakastyytyväisyys- ja käyttäjäkyselyillä. Kyselyissä kerätään palautetta muun muassa Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen saatavuudesta, selkeydestä, relevanssista ja yleisestä laadusta. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään tilastotuotannon ja tiedonjakelun kehittämisessä.
Maatalouden taloustileistä ei tehdä erillistä tilastokohtaista käyttäjätyytyväisyyskyselyä, mutta tilasto kuuluu Tilastokeskuksen yleisen käyttäjäpalautteen ja asiakastyytyväisyyden seurannan piiriin. Lisäksi käyttäjiltä saatua palautetta seurataan osana tilaston normaalia asiakaspalautetta ja sidosryhmäyhteydenpitoa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Maatalouden taloustilien tiedot perustuvat pääosin Suomen virallisiin tilastoihin ja muihin vakiintuneisiin lähdeaineistoihin. Suomen virallisen tilaston lähdeaineistojen laadinnassa noudatetaan SVT:n laatuperiaatteita ja tilastojen omia laadunvarmistusmenettelyjä. Osa lähdeaineistoista perustuu otostutkimuksiin, joiden luotettavuus perustuu tilastolliseen edustavuuteen.
Tietojen luotettavuutta varmistetaan vertaamalla maatalouden taloustilien tietoja aiempien vuosien tietoihin, lähdeaineistoihin sekä muihin maatalouden taloutta kuvaaviin aineistoihin.
Vertailussa voidaan hyödyntää esimerkiksi Tilastokeskuksen maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa sekä Luonnonvarakeskuksen maatalouden kannattavuuskirjanpitoa ottaen huomioon aineistojen väliset käsitteelliset ja kattavuuteen liittyvät erot.
Lisäksi Eurostat tekee toimitetuille tiedoille omat validointitarkistuksensa.
Maatalouden taloustilien tiedot voivat tarkentua vuosittain uusien tai tarkentuneiden lähdeaineistojen sekä menetelmämuutosten vuoksi. Revisiot voivat koskea myös aiempia vuosia, jos aikasarjojen johdonmukaisuus sitä edellyttää. Havaitut virheet korjataan Tilastokeskuksen virheiden korjaamista koskevien menettelyjen mukaisesti.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Maatalouden taloustileistä ei ole viime aikoina tehty erillistä kansallista, tilastokohtaista laatuarviointia. Tilaston laatua arvioidaan osana normaalia tuotantoprosessia sisäisten tarkistusten, validointimenettelyjen, menetelmällisten arviointien ja muihin tilastoalueisiin tehtävien vertailujen avulla.
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa lähdeaineistojen laatua ja kattavuutta, laskentamenetelmien soveltuvuutta, aikasarjojen johdonmukaisuutta sekä tietojen vertailukelpoisuutta suhteessa aiempiin vuosiin ja muihin maatalouden taloutta kuvaaviin aineistoihin, erityisesti kansantalouden tilinpitoon.
Tietojen laatua seurataan myös Eurostatin validointitarkistusten ja palautteen perusteella. Havaitut laatuun vaikuttavat puutteet otetaan huomioon tilaston seuraavissa laadintakierroksissa ja menetelmäkehityksessä.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Maatalouden taloustilien revisiopolitiikan tavoitteena on varmistaa julkaistujen tietojen laatu, ajantasaisuus, läpinäkyvyys ja aikasarjojen johdonmukaisuus. Tiedot laaditaan kullakin julkistuskerralla parhaiden käytettävissä olevien lähdeaineistojen ja menetelmien perusteella.
Jo julkistettuja tietoja voidaan tarkentaa, jos lähdeaineistot, menetelmät, luokitukset tai tilinpidon yhteensovitus sitä edellyttävät. Revisioista ja olennaisista menetelmämuutoksista pyritään tiedottamaan käyttäjille mahdollisimman läpinäkyvästi.
Maatalouden taloustilien revisioissa noudatetaan EAA:n säädösperustaa, Eurostatin EAA-ohjeistusta ja Tilastokeskuksen yleisiä revisiokäytäntöjä.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Maatalouden taloustilit laaditaan säännöllisen julkistus- ja revisioaikataulun mukaisesti. Vuoden n ensimmäinen ennakko julkistetaan joulukuussa vuonna n, toinen ennakko huhtikuussa vuonna n+1 ja tarkentuneet tiedot lokakuussa vuonna n+1.
Revisiot johtuvat pääasiassa siitä, että viitevuotta koskevat lähdeaineistot täydentyvät ja tarkentuvat julkaisukierrosten välillä.
Revisioita voidaan tehdä myös menetelmämuutosten, luokitusmuutosten, aikasarjojen täsmäytysten tai virheiden korjaamisen vuoksi. Revisiot voivat koskea myös aiempia vuosia, jos aikasarjojen johdonmukaisuus sitä edellyttää.
Olennaisista menetelmämuutoksista ja niiden vaikutuksista pyritään tiedottamaan käyttäjille julkaisun yhteydessä. Havaitut ja validoidut virheet korjataan julkaistuihin tietoihin Tilastokeskuksen menettelyjen mukaisesti.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Maatalouden taloustilit julkaistaan kansallisesti kolme kertaa vuodessa. Vuoden n ensimmäinen ennakko julkaistaan joulukuussa vuonna n, toinen ennakko huhtikuussa vuonna n+1 ja tarkentuneet tiedot lokakuussa vuonna n+1. Ensimmäinen ennakko laaditaan ennen viitevuoden päättymistä, joten se perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja loppuvuotta koskeviin arvioihin. Huhtikuun ja lokakuun julkaisuissa tietoja tarkennetaan, kun lähdeaineistot täydentyvät ja tarkentuvat.
Maatalouden taloustilien tuotanto- ja julkaisuaikataulu on sidoksissa asetuksen (EY) N:o 138/2004 mukaiseen Eurostat-toimitusten aikatauluun. Tietojen oikea-aikaisuuteen vaikuttaa erityisesti lähdeaineistojen saatavuus. Oikea-aikaisuutta pyritään parantamaan kehittämällä lähdeaineistojen saatavuutta sekä ennakkotietojen estimointimenetelmiä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Maatalouden taloustilit laaditaan ennalta määritellyn kansallisen julkaisu- ja Eurostat-toimitusaikataulun mukaisesti. Kansalliset julkaisut toteutetaan Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisesti, ja tiedot toimitetaan Eurostatille EU-säädösten ja sovittujen määräaikojen mukaisesti.
Viime vuosina Suomen maatalouden taloustilien julkaisut ja Eurostat-toimitukset ovat toteutuneet aikataulun mukaisesti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Maatalouden taloustilien maantieteellistä vertailukelpoisuutta edistetään yhteisellä EU-säädösperustalla, EAA-käsitteillä ja yhdenmukaisilla laadintaperiaatteilla. Tämän vuoksi tiedot ovat periaatteessa vertailukelpoisia EU:n jäsenvaltioiden välillä.
Kansalliset tietolähteet ja käytännön laskentamenetelmät voivat kuitenkin poiketa toisistaan, mikä voi vaikuttaa maiden väliseen vertailukelpoisuuteen.
Suomessa maatalouden taloustilit laaditaan yhtenäisellä kansallisella menetelmäkehikolla, ja samoja käsitteitä, määritelmiä ja laskentaperiaatteita sovelletaan koko maassa.
Kansallisten tietojen lisäksi EAA-tietoja toimitetaan Eurostatille NUTS 2 -tasolla. Alueelliset tiedot johdetaan yhdenmukaisesti kansallisen laskentakehikon pohjalta, eikä aluekohtaisia erillisiä menetelmäeroja sovelleta. Suomen sisällä ei siten ole merkittäviä maantieteelliseen vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelmia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Maatalouden taloustilien aikasarjat ovat yleisesti ajallisesti vertailukelpoisia.
Vertailukelpoisuus pyritään varmistamaan soveltamalla yhdenmukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperiaatteita koko aikasarjaan. Menetelmä-, luokitus- ja lähdeaineistomuutokset voidaan tarvittaessa viedä myös aiempiin vuosiin aikasarjojen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi.
Vuosien aikana tehdyt menetelmälliset tarkennukset ja lähdeaineistojen päivitykset eivät ole aiheuttaneet varsinaista aikasarjakatkosta. Ajalliseen vertailukelpoisuuteen voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmien muutokset sekä lähdeaineistojen kattavuuden tai menetelmien muutokset.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Maatalouden taloustilien ja muiden tilastoalueiden välillä ei ole tunnistettu merkittäviä yhtenäisyysongelmia. Yhtenäisyyttä kansantalouden tilinpidon kanssa käsitellään erikseen kohdassa 15.3.2. Maatalouden taloustilit laaditaan yhdenmukaistettujen käsitteiden, luokitusten ja määritelmien mukaisesti.
Tietoja verrataan muihin maatalouden tuotantoa, hintoja ja taloutta kuvaaviin tilastoihin, kuten Luonnonvarakeskuksen tuotanto- ja hintatilastoihin, Luonnonvarakeskuksen maatalouden kannattavuuskirjanpitoon sekä Tilastokeskuksen maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoon.
Mahdolliset erot johtuvat yleensä tilastojen erilaisesta tarkoituksesta, kattavuudesta, käsitteistä tai tilastoyksiköstä, eivätkä varsinaisista epäjohdonmukaisuuksista tietojen laadinnassa.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Maatalouden taloustilit ovat kansantalouden tilinpidon satelliittitili, ja niiden laadinta perustuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän eli EKT 2010:n käsitteisiin ja periaatteisiin. Yhtenäisyyttä kansantalouden tilinpidon kanssa tukevat yhdenmukaiset käsitteet, määritelmät ja luokitukset.
Maatalouden taloustilien luvut eivät kuitenkaan ole kaikilta osin täysin yhteneviä varsinaisen kansantalouden tilinpidon maatalouden toimialan lukujen kanssa.
Erot johtuvat ensisijaisesti maatalouden taloustilien erityisestä tarkoituksesta, toimialarajauksesta ja maataloutta koskevista erityiskäsittelyistä, eivät menetelmällisistä epäjohdonmukaisuuksista. Tietojen johdonmukaisuutta seurataan vertaamalla EAA:n keskeisiä eriä kansantalouden tilinpidon maatalouden toimialan tietoihin.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Maatalouden taloustilit ovat sisäisesti yhtenäiset. Tiedot laaditaan yhtenäisen tilinpitorakenteen mukaisesti, jolloin tuotoksen, välituotekäytön, arvonlisäyksen ja muiden keskeisten erien väliset yhteydet tarkistetaan osana laskentaa. Julkaistavissa tiedoissa ei ole tunnistettu sisäisiä epäjohdonmukaisuuksia.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Maatalouden taloustilit ovat vuositilasto, joka julkistetaan kansallisesti kolme kertaa vuodessa. Vuoden n ensimmäinen ennakko julkistetaan joulukuussa vuonna n, toinen ennakko huhtikuussa vuonna n+1 ja tarkentuneet tiedot lokakuussa vuonna n+1.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Maatalouden taloustilit julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Julkistukset tehdään vuoden ensimmäisestä ennakosta, toisesta ennakosta ja lopullisista tiedoista.
Julkistukset ovat saatavilla tilaston omalla sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Maatalouden taloustilien tiedot toimitetaan Eurostatiin sovitun raportointiaikataulun ja Euroopan tilastojärjestelmän teknisten vaatimusten mukaisesti.
Eurostat julkaisee jäsenvaltioiden maatalouden taloustilien tietoja omissa tietokannoissaan ja julkaisuissaan. Lisäksi maatalouden taloustilien tietoja hyödynnetään Tilastokeskuksessa muun muassa kansantalouden tilinpidon laadinnassa.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Suomessa julkaistavien maatalouden taloustilien laadinnassa noudatetaan Eurostatin julkaisemaa maatalouden taloustilien käsikirjaa (Economic accounts for agriculture manual – 2024 edition). Käsikirjassa kuvataan maatalouden taloustilien keskeiset käsitteet, määritelmät ja laadintaperiaatteet. Lisäksi hyödynnetään Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvausta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Maatalouden taloustilien julkaistavat tiedot ovat aggregoituja tilastotietoja. Julkaistavista tiedoista ei saa voida tunnistaa yksittäistä tiedonantajaa tai tilastoyksikköä.
Tietojen käsittelyssä ja julkaisemisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä, tietosuojalainsäädäntöä sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaperiaatteita.
Maatalouden taloustilien julkaisuissa erilliset tietojen suojaus- tai peittomenettelyt eivät yleensä ole tarpeen, koska tiedot julkaistaan pääosin aggregoidulla tasolla. Jos yksittäisen tiedonantajan tunnistamisen riski ilmenisi, tiedot suojataan Tilastokeskuksen yleisten tietosuojamenettelyjen mukaisesti ennen julkaisua.