Aineisto kerätään yhtenevästi koko valtakunnan alueelta, pois lukien Ahvenanmaa, jonka tiedon toimittaa Ahvenanmaan tilastoviranomainen ÅSUB. Jätteiden kertymä ja käsittely tilastoidaan erikseen. Tilasto kattaa kaikki toimialat sekä kotitaloudet.

Jätteiden syntytiedot tuotetaan EU:n jätetilastoasetuksen (EU 2150/2002) raportointivaatimusten määrittämien toimiala-agregaattien mukaan jaoteltuna asetuksen jätenimikeagregaatteihin. Jätteiden käsittelytiedot tuotetaan vastaavien jätenimikeagregaattien osalta jaoteltuna jätteiden käsittelytapoja kuvaaviin luokkiin. Niiden tietojen osalta jotka perustuvat tietolähteenä käytetyn ympäristöhallinnon YLVA-valvontarekiterin tietoihin, tiedot kerätään EU:n jäteluettelon jätenimikkeittäin (LoW) sekä jätedirektiivin käsitteltyapoja koskevien (R/D) käsittelykoodien mukaisesti luokiteltuna.

Jätetilaston perusjoukko on koko Suomen talous mukaanlukien kotitaloudet. Jätetilaston pääasiallinen tietoaineisto on ympäristöhallinnon valvontarekisteri YLVA, joka kattaa isoimpien tuotantotoimialojen ympäristölupavelvollisten laitosten jätetietojen lisäksi muita  jätehuollon toimijoita sangen kattavasti. YLVA-rekisterin kattamat tuotantotoimialojen jätteiden syntytiedot korotetaan vastaamaan koko taloutta. Tiedonkeruuta täydennetään TUKES:in kaivosrekisteritiedoilla, Tilastokeskuksen liikennetilastoista saatavilla Trafin ajoneuvorekisteritiedoilla sekä ympäristöhallinnon tuottajavastuuraportoinnin alaisilla Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoamilla tuottajavastuutiedoilla.

Tilasto laaditaan koko Suomen tasolla.

Jätteiden kertymä- ja käsittelymäärät ovat saatavilla taulukkoina vuodesta 2004 lähtien.

Tilastossa ei julkaista indeksejä.

Tilastossa käytetty jätteen määrää mittaava suure on massa. Massan mittayksikkö on tonni. Jätetilastoissa jätteiden massa esitetään tuorepainona muiden kuin EU:n jätetilastoasetuksen raportointivaatimusten tarkoittamien lietemäisten jätteiden osalta, joiden massa ilmaistaan kuivapainona.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Joissain yksittäisissä tapauksissa puutteellisia tietoja on jouduttu täydentämään käyttämällä apuna tuoreimpia saatavlla olevia tietoja, yleensä edellisen viitevuoden tietoja.

Jätetilaston taustaluokitteluna käytetään yleistä toimialaluokitusta.

Jätteet luokitellaan Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) (StatID  jate_101_20170101) sekä tilastolainsäädännön mukaisen tilastollisen jäteluokituksen EWC-Stat Rev. 3 (EY 574/2004) (StatID   jateluokitus_1_20040416) mukaan. Luokitukset ovat saatavilla osoitteessa http://www.stat.fi/meta/luokitukset/index_muut.html .

Jätteenkäsittelyä kuvaavia R ja D – koodeja käytetään direktiivin 2008/98/EY mukaisesti.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut. 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Tilaston aikasarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Ei erillisiä järjestelyitä tietoaineistojen jakamiseksi koska Tilastokeskus ei osallistu tietojen keräämiseen tai sen kustannuksiin. Normaalit sidosryhmätapaamiset sisältävät koordinoinnin tarpeen mukaan.

Tilastokeskuksella ei ole omaa tiedonkeruuta jätteistä. Tilasto perustuu pääosin ympäristöhallinnon YLVA-rekisteriaineistoon, joka kattaa kaikki suurimmat jätteenkäsittelijät sekä kaikki aluehallintotasolla ympäristölupavelvolliset laitokset sekä toimijat. Em. tiedontoimittajat raportoivat vuositietonsa lähes yksinomaan sähköisesti em. rekisteriin, joka kattaa suurimman osan teollisuuden ja energiantuotannon toimialojen volyymistä. Tärkeimmillä toimialolla rekisteriaineisto kattaa lähes sata prosenttia tuotannon arvosta, heikoimmin aineisto kattaa elintarviketeollisuuden sekä mekaanisen metsäteollisuuden. Jätteiden syntymäärästä aineisto kattaa pääosalla toimialoja vähintään yli kahdeksankymmentä prosenttia, jätteiden ammattimaisesta käsittelystä aineisto kattaa käytännössä sata prosenttia. Kaivannaisteollisuuden osalta tärkein käytettävä rekisteriaineisto, kaivosrekisteri, kattaa alan kaikki toimijat.

Käytettävät rekisteritiedot kerätään kerran vuodessa ja toimitetaan YLVA- aineiston karttuessa Tilastokeskukseen viikon välein.

Pääasiallisen rekisteriaineiston YLVA:n tietojen luovuttamisesta Tilastokeskuksen käyttöön on tehty yhteistyösopimus ympäristöhallinnon kanssa. YLVA-aineisto siirretään automatisoidusti sähköisessä muodossa Tilastokeskukseen tietokantamuodossa.

Tilastokeskuksen omassa YEIS-järjestelmässä lähdetiedot tarkastetaan ja validoidaan osin automatisoidusti erilaisia validointisääntöjä soveltaen. Näin pyritään löytämään ja korjaamaan merkitykselliset virheet. Tietoja verrataan edellisten vuosien tietoihin sekä saman vuoden muihin tietoihin. Lisäksi taulukointivaiheessa agregoituja tietoja verrataan aikaisempien vuosien tietoihin. Osa aineistosta käydään yksikkökohtaisesti läpi YEIS-järjestelmän avulla ja tarvittaessa virheet korjataan asiantuntijan toimesta.

Tietojen analysointi YEIS-järjestelmässä ei sisällä kuin tietojen korjaamista. Syntyneen jätemäärän korottaminen eri teollisuustoimialoille tehdään SAS:issa aika vanhojen korotuskertoimien avulla, korotuskertoimia ei ole kyetty päivittämään vuosiin vanhan järjestelmän puutteiden ja muuttuneen hallinnollisen aineiston takia (VAHTI-YLVA-aineistomuutos ympäristöhallinnossa). Syntynyt jätemäärä korotetaan, käsitelty jätemäärä saadaan aineistosta käytännössä korottamatta koska aineisto on siltäosin ns. totaaliaineisto. Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärän jakaminen kotitalouksien ja palvelujen kesken tehdään mallintamalla, menetelmä perustuu HSY:n alueelta saatavaan tarkempaan tietoon em. jakaumasta. Menetelmän on alunperin kehittänyt Ilmo Mäenpää ja sen käyttämiä taustamuuttujatietoja päivtetään tuoreimpiin saatavlla oleviin.

Tilasto perustuu suurelta osin hallinnolliseen rekisteriaineistoon jonka mahdolliset virheet pyritään korjaamaan Tilastokeskuksessa. Keskeisin virhelähde on rekisteriaineiston alkuperäisessä tallennuksessa tapahtuneet kertaluokka- ja luokitteluvirheet, joiden vaikutus on lopullisen tilaston kannalta vähäinen koska aineisto tarkistetaan ja korjataan Tilastokeskuksessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilasto on osa  Suomen virallista tilastoa. Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Jätetilaston laatuseloste löytyy internetistä: https://www.stat.fi/til/jate/2019/jate_2019_2021-06-16_laa_001_fi.html

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilasto kuvaa kalenterivuoden aikana kertyneitä ja käsiteltyjä jätteitä. Kutakin tilastovuotta koskevat tiedot saadaan Tilastokeskukseen tilaston laatimista varten pääosin noin kymmenen kuukauden kuluttua tilastointijakson päättymisestä, ja yhdyskuntajätteiden tiedot julkistetaan tästä noin puolentoista kuukauden kuluttua, koko aineistoa koskeva tuotannon ja kulutuksen jätteet -julkistus noin puolentoista vuoden kuluttua tilastointijakson päättymisestä. Tiedot täydentyvät koko ajan, tilastojulkistukseen asti.

Tilasto kärsii jatkuvasta tilaston perusteena olevien tietojen myöhäisestä saatavuudesta sekä tietojen laadun puutteista. Tämä on usein johtanut tilaston julkistuspäivämäärän siirtämiseen viikoilla. Ympäristöhallinnon rekisteriaineisto johon tilasto suureltaosin perustuu, on toistuvasti yli puolivuotta myöhässä ja silloinkin vielä siinä on puutteita sekä virheitä. Osa aggregoituna saatavista hallinnollisista osa-aineistosta valmistuu joko julkistamisen jälkeen tai vasta vähän sitä ennen, ja tilaston laatimisessa joudutaan käyttämään epävirallisia ennakkotietoja. Mikäli em. hallinnolliset aineistot saataisiin käyttöön aikaisemmin, tilaston julkistamista olisi mahdollista aikaistaa. Tilasto perustuu tilastoasetukseen ja osia tilastoasetuksen edellyttämistä raportontitiedoista ei ole saatavilla hallinnollisista aineistoista eikä Tlastokeskus ole tietoja itse kerännyt. Tietojen johtaminen olemassaolevista rekisteritiedoista sekä erilaisista muista tietolähteistä vaatii automaation sijaan asiantuntijatyötä, mikä vie aikaa. Mikäli rekisteriaineistoista nyt puuttuvat, mutta tilaston piiriin kuuluviin EU-raportointeihin tarvittavat tiedot saataisiin kerättyä jostakin hallinnollisesta rekisteriaineistosta näiden tietojen julkistaminen nopeutuisi tai edes tulisi mahdolliseksi.

Tilasto noudattaa EU:n jätetilastoasetuksen sekä EU:n jätedirektiivin mukaisia rajauksia ja määritelmiä ja tiedot ovat siten vertailukelpoisia EU-maiden kesken.

Jätteiden kertymät ja käsittelyt ovat saatavilla keskenään vertailukelpoisina taulukoina vuodesta 2004 lähtien.

Puujätteiden tilastointia on muutettu 2013 tiedoista alkaen vastaamaan tarkemmin jätedirektiivin määritelmiä. Hakkuutähteitä ei enää tilastoida metsätalouden jätteeksi, ja teollisuuden puujätteiden tilastointi perustuu kokonaan yritysten ympäristöhallinnon tietojärjestelmä YLVA:aan tekemiin ilmoituksiin puujätteiden synnystä ja käsittelystä.

Yhdyskuntajätteeksi katsottavien tukku- ja vähittäiskaupan jätteiden osalta tilastointi on tarkentunut vuoden 2015 tiedoista lähtien, mikä lisää yhdyskuntajätteiksi luokiteltujen jätteiden kokonaismäärää sekä vaikuttaa eri käsittelymuotojen välisiin suhteisiin.

Tilastokeskuksen jätetilaston käyttämät ympäristöhallinnon YLVA- ja tuottajavastuu-rekisteriaineistot ovat kokeneet ympäristöhallinnon jätetietojärjestelmän kehittämisen myötä uudistuksen 2022 tiedoista lähtien.  YLVA-rekisteriin tehdyt muutokset, kuten jätteiden alkuperän, toiminnan jossa jäte on syntynyt sekä käsittelytavan aiempaa tarkempi luokittelu, ovat mahdollistaneet erityisesti energiahyödyntämiseen toimitettujen yhdyskuntajätteiden tarkemman tunnistamisen ja erottelun muista jätteistä. Tästä syystä yhdyskuntajätetilaston tiedot vuodesta 2022 eteenpäin eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. EU-raportoinnin edellyttämä uudelleenkäytön valmistelun erottaminen omaksi käsittelyluokakseen erilleen kierrättämisestä, johon se on aiemmin sisältynyt, vaikeuttaa myös hieman vertailtavuutta. Verrattaessa tietoja vuodesta 2022 eteenpäin vanhempiin vuosiin uudelleenkäytön valmistelu on summattava kierrätykseen jotta vertailtavuus säilyisi. 

Tilasto kuvaa koko taloutta yli toimialojen ja kotitalouksien, eikä vastaavaa tilastoa laadita muualla. Tilastokeskuksen tilastoja käytetään laajalti ympäristöhallinnon kansainvälisten jätteitä ja jätehuoltoa koskevien raportointien laatimiseksi. Tuottajavastuun alaisten jätteiden osalta ympäristöhallinnon tuottajavastuuraportoinnit kattavat eri materiaalivirroista joissakin tapauksissa vähemmän jätettä kuin Tilastokeskuksen tilastot, jotka kattavat kaikki jätteet.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

https://www.stat.fi/fi/tulevat-julkaisut#?langs=fi

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilasto on vuositilasto joka julkistetaan vuosittain.

Tiedote julkaistaan kuukausittain/vuosittain yms. tilaston sivulla. (linkki tilaston omille sivuille)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilastokeskuksen tietosuojakäytänteet yksikkökohtaisen yritystiedon salaamiseksi käytössä.