Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin, jotka käsittelevät Suomen lehdistön, radion, television ja verkkomedian toimintaa. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia.

Primäärilähdeaineistot ovat lähtökohtaisesti muualla julkaistuja. Ulkopuoliset tahot tuottavat kuitenkin osan tiedoista pyynnöstä omista rekistereistään.

Merkittävä osa joukkoviestintätilastojen taulukoista on jatkojalostettuja.

Joukkoviestintätilastot perustuvat mm. suomalaisista media-alan yrityksistä kerättyihin tietoihin sekä väestön mediankäyttötietoihin ja kotitalouksien mediakulutustietoihin. Osasta on saatavilla tietoa vuosittain, osasta harvemmin.

Joukkoviestintätilastot kuvaavat joukkoviestinnän eri sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja työvoimaa. Tilaston tietosisältö on laaja ja abstrakti, jolloin tilaston perusjoukonmäärittäminen eksaktisti on haastavaa.

Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta, jonka pohjalta tilasto tuotettaisiin. Tiedot kootaan useista eri lähteistä, joista osa on muualla julkaistua tietoa ja osa erilliskyselyillä hankittua tietoa. Osa on Tilastokeskuksen itse keräämiä, osa taas ulkopuolisista lähteistä peräisin.

Joukkoviestintätilastot kuvaavat pääasiassa Suomen mediamarkkinoita ja Suomen väestön mediankäyttö- ja kulutustietoja. Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -tilastojulkistuksessa arvioidaan euromääräisesti Suomen joukkoviestintämarkkinan arvo.

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -tilastoa on julkaistu vuodesta 1997 lähtien. Joukkoviestintätilaston eräät kokonaisuudet ulottuvat kuitenkin pidemmällekin, esimerkiksi aikakauslehtien nimikemääristä on tietoa vuodesta 1938 lähtien. Valtaosa tiedoista on vuosittaisia aikasarjatietoja. Tiedot ovat lopullisia tietoja. Mikäli tieto on ennakkotieto, se kerrotaan alaviitteessä.

Julkaistuissa tietoaineistoissa käytetään lukuisia mittayksikköjä, mm. miljoonaa euroa, miljoonaa kpl., %-osuus, jne. Joukkoviestintätilastot julkaisevat yli kahtasataa erilaista taulukkoa ja kuviota.

Joukkoviestintämarkkinoiden koko lasketaan vuositasolla. Myös useimmissa muissa joukkoviestintätilaston taulukoissa tietojen viiteajankohta on vuosi.

Joukkoviestintätilaston mediamarkkinalaskelmassa ei sovelleta yleisiä luokituksia. Eräissä joukkoviestintätilaston julkaisemissa taulukoissa on yleisiä luokituksia, esimerkiksi Ammattiluokitus 2010, 5-numerotasolla. Luokituksista löytyy tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  

Joukkoviestintätilaston tietoja julkistetaan Mediamarkkinat Suomessa -tilaston päivityksen yhteydessä marras-joulukuussa sekä Tilastokeskuksen verkkosivuilta löytyvässä Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. Taulukkopalvelussa on media-alaa kuvaavia taulukoita, kuvioita ja katsauksia.

Kyseessä on monesta lähteestä koostettava tilasto, jossa ei ole varsinaista tiedonkeruuta.

Joukkoviestintätilaston tietoja kerätään jatkuvasti.

Tilastolla ei ole omaa laajamittaista tiedonkeruuta.

Joukkoviestintätilaston hyödyntämää Tilastokeskuksen keräämää aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä ja/tai vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Joukkoviestintätilasto on muista tilastoista ja tietolähteistä johdettu tilasto. Lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Tilaston tarkkuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tekijöitä on kuvattu taulukoiden alaviitteissä ja katsausten lähdeosiossa.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Joukkoviestintötilaston lähdeaineistot koostuvat pitkälti jo muualla julkaistuista tiedoista, joilla on oma laadunvarmistusprosessinsa. Tilastossa laadunvarmistus toteutetaan yhteistyössä muiden tilastojen asiantuntijoiden, sekä tarpeen mukaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Tilastojen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja epävarmuustekijöitä kerrotaan joukkoviestintätilaston taulukoiden alaviitteissä. Tarkemmat tällaiset tiedot löytyvät tietojen alkuperäislähteiden metatiedoista. Joukkoviestintätilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Joukkoviestintätilaston marras-joulukuun vuosijulkistuksessa kuvataan edellisen kalenterivuoden mediamarkkinoita.

Joukkoviestintätilastot tekevät yhteistyötä muiden Pohjoismaiden mediatilastoinnista vastaavien toimijoiden kanssa. Pohjoismaissa ei kuitenkaan ole joukkoviestinnän tilastoinnin alalla yhtenäistä tiedonkeruuta eivätkä eri maiden tiedot ole täysin vertailukelpoisia.

Joukkoviestintätilaston aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Aikasarjojen mahdollisista katkoksista kerrotaan taulukoiden alaviitteissä.

Joukkoviestintätilasto koostuu monien eri lähdetilastojen tiedoista. Joukkoviestintätilaston mediamarkkinalaskelmaa vastaavaa tilastoa ei kuitenkaan tuoteta muualla.

Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti säilyttäen samalla tasapainoinen kokonaiskuva ilmiöalueesta. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa vakiintuneista näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa -vuositilasto julkaistaan vuosittain marras-joulukuussa ja Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelua päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.  

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Joukkoviestintätilaston tiedot perustuvat pääasiassa jo julkaistuihin tietoihin.