Kiinteistöjen hinnat -tilasto kattaa vanhat ja uudet omakotitalot sekä omakotitalotontit.

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteriin, joka sisältää kaikki kiinteistökaupat. Aineistoon ei sisälly vuokratontilla sijaitsevia omakotitaloja.

Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaisen että omatoimisen rakentamisen hintojen kehitykseen. Hintoja mitataan materiaalien, palkkojen ja talopakettien sekä liittymä- ja viranomaismaksujen avulla.

Tilastoyksikköinä ovat vanha omakotitalo, omakotitalotontti tai uusi omakotitalo.

Kiinteistöjen hinnat -tilastossa vanhojen omakotitalojen sekä tonttien perusjoukkoon kuuluvat kaikki Suomessa tehdyt kiinteistökaupat.

Kiinteistöjen hinnat julkaistaan koko maan tasolla ilman Ahvenanmaata.

Tietoja on saatavilla vanhoista omakotitaloista ja tonteista eri luokituksilla vuodesta 1985 lähtien.

Tietoja uusien omakotitalojen hintakehityksestä on saatavilla vuodesta 2009 lähtien.

Vanhojen omakotitalojen hintaindeksissä on käytössä viisi perusajankohtaa: 2025=100, 2020=100, 2015=100, 2010=100 ja 1985=100.

Omakotitalotonttien hintaindeksissä on käytössä perusajankohdat 2015=100, 2010=100 ja 1985=100.

Uusien omakotitalojen hintaindeksissä käytössä perusajankohdat 2025=100, 2022=100 ja 2010=100.

Tilastossa käytettävät mittayksiköt ovat:

• indeksipisteluku
• prosenttimuutos
• euromääräinen neliöhinta
• pinta-ala neliömetreinä sekä
• lukumäärätieto kauppojen määrälle.

Neljännestilastoissa viiteajankohta on vuosineljännes ja vuositilastoissa kalenterivuosi.

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien osalta käytettävä alueluokitus sisältää tiedot seuraavilta alueilta:

• Manner-Suomi
• pääkaupunkiseutu
• muu Suomi pl. pääkaupunkiseutu
• kehyskunnat sekä
• suuralueet Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Lisäksi lasketaan tiedot asukasluvun mukaisesti luokiteltuina.

Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo-Kauniainen ja Vantaa.

Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin.

Suuriin kaupunkeihin kuuluvat Helsinki, Espoo-Kauniainen, Vantaa, Turku, Tampere sekä Oulu. 

Ahvenanmaa ei sisälly tilastoon.

Uusien omakotitalojen tiedot julkaistaan vain Manner-Suomen tasolla.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedot julkistetaan tilaston sivulla julkistamiskalenterin mukaan.

Kiinteistöjen hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin. Kauppahinta-aineistoon haetaan lisäksi taustatietoja Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.

Uusien omakotitalojen hintaindeksiä varten kerätään hintoja materiaaleista, talopaketeista ja liittymä- ja viranomaismaksuista sekä suunnittelu- ja valvontakustannuksista.

Aineiston toimittaa Rakennustutkimus RTS Oy. Lisäksi hintaindeksissä käytetään asuinpientalojen rakennuskustannusindeksiä ja uudisrakentamisen volyymi-indeksiä pientaloille.

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatiedot toimitetaan Tilastokeskukseen kuukausittain.

Rakennustutkimus RTS Oy toimittaa aineiston Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. 

Aineisto toimitetaan automaattisena tiedonsiirtona Tilastokeskukselle.

Aineisto tarkistetaan automaattisilla päättelysäännöillä. Poikkeavia havaintoja ei oteta tilastoon mukaan.

Vanhat omakotitalot ja tontit

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintaindeksit ovat hedoniseen regressioanalyysiin perustuvia laatuvakioituja indeksejä. Laatuvakioidut indeksit kuvaavat puhdasta hintojen muutosta, eli eri ajankohtina myytyjen omakotitalojen/omakotitalotonttien laadullisten erojen vaikutus hintoihin on poistettu.

Aineisto muodostetaan kiinteistöjen kauppahintarekisteristä rajaamalla aineistosta mukaan omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupat. Kiinteistökaupat yhdistetään Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoihin aineiston täydentämiseksi.

Ennen indeksilaskentaa aineistoa on rajattu siten, että tonteista mukaan otetaan asemakaava-alueelta 450–20 000 m2 kokoiset ja muulta kuin asemakaava-alueelta 1000–
20 000 m2 kokoiset omakotitalotontit.

Omakotitaloista otetaan mukaan asuinpinta-alaltaan 40-440 m² kokoiset talot. Lisäksi laskennasta poistetaan selkeästi poikkeavat hintahavainnot vuosittain päivitettävien hintarajojen perusteella.

Aineiston käsittelyn jälkeen lasketaan alimman tason indeksit eli mikroindeksit. Mikroindeksissä on kaksi eri osaa, laatukorjaamaton hintojen muutos ja laatukorjaustekijä. Laatukorjaamaton hintojen muutos on nykyneljänneksen mikroluokan neliöhintojen geometrinen keskiarvo jaettuna edellisen vuoden neliöhintojen geometrisella keskiarvolla. Koska tässä muutoksessa on mukana myös kauppojen laadullisista muutoksista johtuvaa muutosta, niin mukaan pitää ottaa laatukorjaustekijä.

Laatukorjaustekijä on käytännössä regressiomallilla laskettujen nykyajankohdan ja kanta-ajankohdan (edellinen vuosi) havaintokohtaisten ennustehintojen geometristen keskiarvojen suhde mikroluokassa.

Regressiomalli tuottaa tietyillä ominaisuuksilla varustetulle havainnolle ennustehinnan perusvuodelle eli edelliselle vuodelle. Kun ennustehinta lasketaan sekä nykyajankohdan ominaisuuksilla että edellisen ajankohdan ominaisuuksilla, näiden ennustehintojen mikroluokan keskiarvojen suhde kertoo ominaisuuksien eroista johtuvan hinnanmuutoksen mikroluokassa. Kun korjataan tällä suhteella edellisen ajankohdan geometrista keskihintaa, saadaan laatukorjattu hinnanmuutos edelliseltä ajankohdalta nykyajankohdalle.

Indeksien regressiomalleissa selittävinä tekijöinä ovat omakotitalojen mallissa talon ikä, iän neliö, rantaan rajoittuvuus, asuinpinta-ala sekä pääkaupunkiseudulla etäisyys Helsinkiin ja muualla maassa etäisyys suureen, keskisuureen ja pieneen kaupunkiin.

Tonttien regressiomalleissa selittävinä tekijöinä ovat tontin kaavan laatu (asema/yleis, haja-asutus), luovuttajan laatu (kunta/muu), rantaan rajoittuvuus, tontin koko, tonttitehokkuus sekä pääkaupunkiseudulla etäisyys Helsinkiin ja muualla maassa etäisyys suureen, keskisuureen ja pieneen kaupunkiin. Lisäksi tonttien mallissa huomioidaan tontin alan vaikutus erikseen asemakaava-alueella vs. muulla alueella.

Indeksi lasketaan Log-Laspeyres indeksikaavalla. Laatuvakioituja hinnanmuutoksia painotetaan yhteen arvo-osuuksilla, joita korotetaan omakotitalokannan tasolle. Painot päivitetään vuosittain. Laskennassa kanta-ajankohtana käytetään edellistä vuotta ja varsinainen indeksisarja lasketaan ketjuttamalla indeksit aikasarjaksi, jonka perusvuosi on 2025=100. Indekseille lasketaan neljännes- ja vuosimuutokset ja vuositilaston yhteydessä myös vuosikeskiarvot.

Aineistosta lasketaan myös jakaumalukuja: alakvartiilit, mediaanit ja yläkvartiilit sekä neliöhinnoille että pinta-aloille. Lisäksi lasketaan keskineliöhinnat ja keskipinta-alat. Keskihinnat lasketaan neljänneksen pinta-aloilla painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Lopuksi ketjutetaan vanhojen perusvuosien indeksejä eteenpäin. Vanhojen sarjojen ketjutuksessa on huomioitavaa se, että menetelmämuutokset ovat isoja ja vaikuttavat saatuihin tuloksiin selkeästi. Jos katsotaan vuosimuutoksia 2016-2017 1985=100 sarjoista, niin saadaan eri tuloksia verrattuna 2015=100 sarjojen vuosimuutoksiin.

Vanhojen omakotitalojen hintaindeksin aikaisemmin julkaistuja perusvuosia (2020=100, 2015=100, 2010=100, 1985=100) jatketaan ketjuttamalla niitä 2025=100 indeksien mukaisilla muutoksilla vuoden 2026 1. neljänneksestä alkaen.

Uudet omakotitalot

Uusien omakotitalojen hintaindeksin tavoitteena on seurata omakotirakentamisen hintojen kehitystä. Indeksi muodostetaan käyttämällä rakennuskustannusindeksiä, ammattimaista rakentamista kuvaavaa indeksiä ja omatoimisen rakentamisen indeksiä.

Rakennuskustannusindeksistä tilastoon tulee mukaan asuinpientalorakentamista kuvaava alaindeksi. Ammattimaisen rakentamisen hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Omatoimisen rakentamisen osalta seurataan kokonaiskustannusten kehitystä suunnittelusta pihatöihin.

Uusien omakotitalojen hintaindeksin painot on muodostettu neljälle komponentille. Rakennustapa on paikalla rakennettu tai elementeistä rakennettu omakotitalo ja rakennuttaja on ammattimainen tai omatoiminen rakentaja. Näitä yhteen painottamalla lasketaan uusien omakotitalojen hintaindeksi.

Uusien omakotitalojen hintaindeksin laskennassa omatoimisen rakentamisen osuuteen käytettävä Rakennustutkimus RTS Oy:n aineisto käsitellään ja viedään tuotantojärjestelmään. Tämän jälkeen haetaan uudisrakentamisen volyymi-indeksin ja rakennuskustannusindeksin tiedot.

Hintaindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla painottamalla yhteen mikroindeksejä, jotka on laskettu eri rakennustavoille ja rakennuttajille: paikalla rakennettu tai elementeistä rakennettu sekä ammattimainen tai omatoiminen rakentaja. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden neljännesvuosittain tehtävän hintaseurannan.

Uusista omakotitaloista hintatietoja on saatavilla vuodesta 2009 alkaen. Uusin perusvuosi on 2025=100. Vanhoja indeksisarjoja (2010=100 ja 2022=100) ketjutetaan perusvuoden 2025 indeksin muutoksilla eteenpäin. Indeksistä 2022=100 lähtien on julkaistu ns. talopaketti-indeksiä osaindekseineen.

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien alueittaisia hintaindeksejä tarkasteltaessa tulee huomioida alueella tehtyjen kauppojen lukumäärä. Jos alueella tehdään vähän kauppoja, voi muutama poikkeava tapaus vaikuttaa merkittävästi alueen indeksin kehitykseen. Tällöin neljännesmuutoksen sijaan olisi suositeltavaa tarkastella pidemmän aikavälin kehitystä. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei tilastoon sisälly vuokratontilla olevat omakotitalot.

Tilaston keskihinnat muuttuvat eri tavoin kuin hintaindeksi, koska hintaindeksissä on otettu huomioon eri ajankohtina myytyjen omakotitalojen ja tonttien ominaisuuksien, kuten valmistumisvuoden, pinta-alan ja tarkemmin määritellyn sijainnin, jakaumassa tapahtuneet muutokset ja niiden hintavaikutus. Hintaindeksi ja keskihinnat ovat kumpikin tilanteesta riippuen käyttökelpoisia mittareita. 

Hintaindeksi kuvaa, paljonko enemmän/vähemmän keskiverto omakotitalo tai tontti maksaa nyt kuin aikaisemmin. Keskihinta taas kertoo, mikä on ollut vallitseva hintataso tiettynä ajankohtana myydyistä asunnoissa ottamatta kantaa siihen, olivatko ne vanhempia, uudempia, isompia vai pienempiä kuin aikaisemmin myydyt.

Tilaston tunnusluvuista kerrotaan lisää blogissa: Miksi neliöhinta nousee, mutta hintaindeksi laskee?

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Aineistolle suoritetaan tarkistus ennen tilaston laskentaa, jossa hinnaltaan tai pinta-alaltaan selkeästi poikkeavat tai muuten puutteelliset havainnot poistetaan laskennasta.

Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 7 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.

Vuositiedot julkaistaan viimeisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä.

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja.

Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston tuottamisessa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita, jossa Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi ovat omina alueinaan.

Lisäksi käytetään luokittelua:

• koko maa ilman Ahvenanmaata
• Pääkaupunkiseutu
• Muu Suomi pl. pääkaupunkiseutu ja kehyskunnat.

Lisäksi kunnat on luokiteltu väkiluvun mukaan.

Vanhat omakotitalot ja omakotitalotontit

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien tietoja on saatavilla vuodesta 1985 alkaen. Kiinteistöjen hintaindeksistä 1985=100 on lisäksi saatavilla pitkä aikasarja koko maasta (pl. Ahvenanmaa), pääkaupunkiseudulta ja muusta Suomesta pl. pääkaupunkiseutu.

Tätä aikasarjaa ketjutetaan aina uusimmalla indeksillä, jolloin indeksin muutokset vastaavat uusimman perusvuoden indeksin muutoksia. Perusvuoden vaihdon yhteydessä pitkän aikasarjan vuosimuutoksiin heijastuvat myös tehdyt menetelmämuutokset.

Vuonna 2017 uudistettiin vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien indeksien laskennassa käytetty tilastollinen malli, tarkistusmenettelyt, painorakenne ja luokitukset. Indeksien perusvuodeksi vaihdettiin 2015=100.

Väkilukuun perustuvassa alueluokituksessa keskeinen muutos on Kuopion siirtyminen yli 100 000 asukkaan luokkaan. Muutoksista johtuen vuosien 2015 ja 2016 takautuvasti lasketut tiedot poikkeavat aiemmin julkaistuista indekseistä (2005=100 -sarja ja 1985=100 -sarja).

Uudistetussa tilastossa myös yleiskaavalla sijaitsevat tontit tulevat mukaan, kun ne aiemmin rajattiin tilaston ulkopuolelle. Havaintoja ei rajata kunta- ely-keskus –etäisyyden tai rakennustehokkuuden perusteella, kuten aiemmassa tilastossa. Muutokset aineiston rajauksissa vaikuttavat tonttien neliöhintoihin laskevasti.

Vuonna 2023 vanhojen omakotitalojen hintaindeksissä uudistettiin käytettävä painorakenne, alueluokitus ja perusvuosi. Uusi perusvuosi on 2020=100. Lisäksi indeksin laskentamenetelmää uudistettiin niin, että painoja ja hedonisen menetelmän laatuvakiointikertoimia päivitetään jatkossa vuosittain, mikä parantaa indeksin laatua. Alueluokituksessa uusina luokkina ovat kuusi suurinta kaupunkia ja koko maa pois lukien kuusi suurinta kaupunkia.

Vuonna 2026 vanhojen omakotitalojen hintaindeksissä uudistettiin käytettävä painorakenne, alueluokitus, aineiston validoinnissa käytettävä hintarajamäärittely ja perusvuosi. Uusi perusvuosi on 2025=100. Indeksilaskentamenetelmään ei tehty muutoksia.

Uudet omakotitalot

Uusien omakotitalojen hintatietoja on saatavilla vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2023 uusien omakotitalojen hintaindeksissä uudistettiin tuote- ja painorakenne, ja perusvuodeksi vaihdettiin 2022=100.

Indeksi julkaistaan tarkemmalla tasolla kuin aiemmin. Erityisesti uutena julkaistaan niin sanottu talopaketti-indeksi osaindekseineen. Merkittävin muutos uusien omakotitalojen hintaindeksin painorakenteessa on havaittavissa ammattimaisen omakotitalorakentamisen selvässä kasvussa suhteessa omajohteiseen rakentamiseen.

Uusin perusvuosi on 2025=100. Vanhoja indeksisarjoja (2010=100 ja 2022=100) ketjutetaan perusvuoden 2025 indeksin muutoksilla eteenpäin. Indeksistä 2022=100 lähtien on julkaistu niin sanottua talopaketti-indeksiä osaindekseineen.

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan mahdollisimman pitkälti yhtenäistä alueluokitusta ja käsittelysääntöjä.

Maanmittauslaitos julkaisee kiinteistöjen kauppahinta-aineistoon perustuvaa kauppahintatilastoa: Tilastot | Maanmittauslaitos

Keskeisin ero Tilastokeskuksen laatiman hintaindeksin ja Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston välillä on siinä, että kauppahintatilasto esittää ensisijaisesti kauppojen ja hintojen jakaumatietoja tiettynä ajankohtana, kun hintaindeksi puolestaan keskittyy mittaamaan hintojen muutosta ajankohdasta toiseen.

Hintaindeksissä huomioidaan eri ajankohtina myytyjen kiinteistöjen laatueroista johtuvat hintaerot ja poistetaan niiden vaikutus indeksilaskennassa. Tilastossa julkaistavat lukumäärät poikkeavat pientalotonttien osalta Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastossa julkaisemista lukumääristä erilaisten poimintasääntöjen takia.

Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten julkaisujen tiedot ovat yhtenäisiä keskenään.

Vuositiedot ovat keskiarvoja kyseisen vuoden neljännesten tiedoista.

Vanhojen omakotitalojen ja tonttien tiedot poikkeavat toisistaan esimerkiksi alueluokituksen suhteen. Tonttien pienten havaintomäärien takia väkilukuluokkia on yhdistetty verrattuna omakotitalojen luokkiin: omakotitalojen tilastossa väkilukuluokkia on neljä ja tonttien tilastossa kolme.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkaisukalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Kiinteistöjen hintatilasto julkistetaan neljännesvuosittain noin 7 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen.

Vuositiedot julkaistaan viimeisen neljänneksen julkaisun yhteydessä.

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja.

Tiedote julkaistaan neljänneksittäin tilaston sivulla.

Tilastolla ei ole muita julkaisuja. Kiinteistöjen hinnat –tilaston tietoja julkaistaan osana Eurostatin julkaisemia omistusasumisen hintaindeksejä.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen, ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Kiinteistöjen hintojen neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositilastoa. Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnat sisältyvät Eurostatille toimitettaviin omistusasumisen hintaindekseihin (Euroopan Unionin Komission asetus N:o 93/2013). Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan Eurostatin sivuilla. 

Myös Maanmittauslaitos julkaisee tietoja kiinteistökaupoista. Omakotitalojen hintatiedot ovat osa Tilastokeskuksen Eurostatille toimittamia omistusasumisen hintaindeksejä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan aktiivista tietosuojaa. Asumisen hintatilastojen tietosuojauksen tavoitteena on, että Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista ei voi saada selville yksittäisen asunnon myyntihintaa tai vuokraa tai yksittäisen asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstietoja. Julkaistavista tiedoista ole mahdollista tunnistaa yksittäistä tiedonantajatahoa.

Asumisen hintatilastoissa kuhunkin luokkaan kuuluu useita havaintotapahtumia. Mikäli johonkin luokkaan tulee liian vähän havaintoja, tiedot peitetään. Tarvittaessa suojaus suoritetaan toissijaisella suojauksella tai luokituksen karkeistuksella, mikäli luokkaan tulee toistuvasti peitettäviä havaintoja.