Kulttuuri: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Kulttuuri
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tiedot kerätään eri lähteistä, ja ne julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Kulttuuritilasto on kokoomatilasto. Kulttuuritilastossa tilastoidaan kulttuurityövoima, kulttuurialan koulutus, kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri ja kulttuurin monet muut eri osa-alueet. Kulttuurityövoiman, -yritysten ja -toimipaikkojen toimiala- (Tol2008) ja ammattiluokitukset (ammattiluokitus 2010) löytyvät tilaston kotisivulta.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Kulttuuritilastojen tilastoyksikköjä ovat toimialayksikkö ja ammatti- sekä koulutusluokka. Yritys, toimipaikka, henkilö, koulutus- ja opintoala, kunta ja maakunta. Käytössä ovat yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä Koulutustilastojen rekisteritiedoista tuotetut aineistot ja Työssäkäyntitilaston rekisteripohjaiset aineistot.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Kulttuuritilastojen yritysten perusjoukon muodostavat Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset, joista otetaan mukaan laskentaan ne, jotka yritysrekisterissä luokitellaan julkaistaville toimialoille.
Kulttuurialan työllisten perusjoukon muodostavat Työvoimatutkimuksen työlliset vuodessa, sekä toisaalta Työvoimatutkimuksen työlliset kunkin vuoden lopussa. Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastoissa luokitellaan kulttuurialalle.
Kulttuurialan opiskelijoita koskevan perusjoukon muodostavat Koulutustilastojen opiskelijat. Näistä otetaan mukaan ne, jotka lähdetilastossa luokitellaan kulttuurialalle. Taiteen perusopetuksen perusjoukon muodostavat taiteen perusopetusta saaneet oppilaat joko taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joiden antama taiteen perusopetus rahoitetaan vapaan sivistystyön valtionosuudella.
Viitealue (SIMS 3.7)
Kulttuuritilastojen tietoaineistoista perusjulkaisut ja suurin osa kulttuurin taulukkopalvelujen ja tietokantataulukoiden tiedoista tuotetaan koko maan tasolla.
Kuitenkin tietokantataulukot sisältävät yhden maakuntatason tietoja sisältävän kokonaisuuden ja taulukkopalvelu sisältää maakunnittaista tietoa.
Kulttuurialan taulukkopalvelu sisältää myös kansainvälistä tietoa.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Kulttuuritilastoja on julkaistu 1930-luvulta alkaen. Kulttuuritilastojen perusjulkaisu Kulttuurityövoima Suomessa kattaa ajanjakson 2010–.
Kulttuurialan koulutus -perusjulkaisu kattaa ajanjaksot 2010–.
Taiteen perusopetus -perusjulkaisu kattaa ajanjaksot 2024–.
Kulttuuritilaston taulukkopalvelujen kattamat ajanjaksot vaihtelevat, samoin kulttuuritilastojen alueittaisen tietokantataulukon.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Kulttuuritilastojen taulukkopalvelun taulukon 19 kuluttajahintaindeksin tietojen perusajankohta on 2015.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Kulttuuritilastoissa mittayksiköitä ovat henkilöiden ja yritysten (toimipaikkojen) lukumäärä, opiskelijoiden lukumäärä euro, euro/henkilötyövuosi, euro/asukas, % ja taiteen perusopetuksen oppilaat ja opetustunnit.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Kulttuurityövoimaa koskeva viiteajankohta on Työvoimatutkimuksen osalta vuosi, Työssäkäyntitilaston osalta vuoden viimeinen viikko.
Kulttuurialan koulutustilaston viiteajankohta on opiskelijoilla tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden tilastovuoden 20.9. tilanne. Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita.
Taiteen perusopetuksen tilaston viiteajankohdat ovat 20.9. tilanne sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annetun taiteen perusopetuksen osalta koko vuoden kertymä.
Yritystilastojen osalta viiteajankohta on vuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilasto käyttää useita eri luokituksia, kuten taiteenala, toimiala (Toimialaluokitus 2008), ammatti (Ammattiluokitus 2010), ikä, sukupuoli, koulutusaste ja opintoala (Koulutusluokitukset), kunta ja maakunta. Kulttuurialan koulutusluokitus noudattaa Kansallista koulutusluokitusta. Kulttuurialan koulutusluokitus on osajoukko Kansallisesta koulutusluokituksesta. Se löytyy kulttuuritilaston dokumentaatiosta.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Elokuvakeskus
Alueellinen elokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää elokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Keskusten toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista, mutta myös kaupallista esitys-, koulutus- ym. toimintaa on. Elokuvakeskusten rahoitus tulee pääosin valtiolta ja kunnilta.
Elokuvasali
Elokuvasali on elokuvateatteriin kuuluva auditorio eli sali, jossa elokuvanäytännöt pidetään. Yhdessä elokuvateatterissa voi olla yksi tai useampia elokuvasaleja.
Kiinteä muinaisjäännös
Museoviraston määrittelyn mukaan kiinteä muinaisjäännös on maaperässä tai veden alla oleva muinaisen ihmisen toiminnasta syntynyt rakenne. Iän mukaan muinaisjäännökset jaetaan esihistoriallisiin ja historiallisiin. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ovat mm. pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt, jatulintarhat, linnavuoret, jätinkirkot, seita- ja uhrikivet, pyyntikuopat, kalliomaalaukset sekä kivikautiset asuinpaikat. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi autioituneet keskiaikaiset kylätontit, kaupunkiarkeologiset kulttuurikerrokset, elinkeino- ja teollisuushistorialliset muinaisjäännökset, kirkonpaikat, tierauniot, käytöstä poistuneet hautausmaat sekä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin rinnastetaan sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden oletetaan olleen vedessä yli sadan vuoden ajan.
Kirja
Kirja on ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi. Kaupallisessa levityksessä olevien kirjojen ohella myös viranomaisten, kuntien, seurojen, yhdistysten, oppilaitosten ym. yhteisöjen selvityksiä, raportteja ja muita julkaisuja pidetään kirjoina. Tilapäiseen käyttöön tarkoitetut aineistot, kuten mainospainotuotteet, esitteet, hinnastot, vuosikertomukset ja ohjelmat eivät sisälly määritelmään.
Kotimainen elokuva
Kotimaisena elokuvana tilastoidaan täysin suomalaisena tuotantona tehdyt elokuvat sekä sellaiset kansainväliset yhteistuotannot, joissa päätuottaja on suomalainen. Kotimaisena elokuvana ei pidetä kansainvälistä yhteistuotantoa, jonka päätuottaja on ulkomaalainen ja vähemmistötuottaja on suomalainen.
Kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos
Tilastokeskuksen koulutustilastoissa kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos on oppilaitos, joka antaa koulutusta jollakin tai joillakin seuraavista aloista: käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin ja taiteiden tutkimus sekä jotkin muut tarkemmin määrittelemättömät kulttuurin alat. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta on sekä ammatillisella, ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.
Kulttuurirakennus
Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokannasta kulttuuritilastoissa mukana oleviin ns. kulttuurirakennuksiin on luettu teatteri-, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot, elokuvateatterit, kirjastot ja arkistot, museot ja taidegalleriat sekä näyttelyhallit. Rakennus- ja asuntokannassa rakennukset on luokiteltu rakennusten pääasiallisen käyttötavan mukaan.
Kulttuuritapahtuma
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa tilastoitaviin kulttuuritapahtumiin kuuluvat Finland Festivalsin jäsentapahtumat sekä sellaiset kulttuuritapahtumat, jotka ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukea.
Kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset
Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen kuntien taloustilastoissa kuntien kulttuuritoimen nettokustannuksiin luetaan seuraavien kunnan järjestämien toimintamuotojen kustannukset: yleiset kirjastot, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, taiteen perusopetus ilman kunnan kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta sekä muu kulttuuritoimi (mm. kongressi- ja kulttuurikeskukset sekä kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tuki ja tarjonta). Nettokustannukset saadaan vähentämällä kokonaiskustannuksista tuotot.
Käsi- ja taideteollisuusyhdistys
Käsi- ja taideteollisuusyhdistys on alan elinkeino-, kulttuuri- ja koulutustoimintaa harjoittava yhdistys. Toimintaan kuuluu myös näyttelyiden, messujen ym. tapahtumien järjestämistä. Alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kattojärjestönä toimii Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry.
Monikulttuurikeskus
Monikulttuurikeskus on maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille tarkoitettu kohtaamispaikka, joka toimii erilaisten monikulttuuristen tapahtumien, näyttelyiden ym. pitopaikkana. Monikulttuurikeskus välittää myös tietoa eri kulttuureista. Monikulttuurikeskuksen tarkoituksena on lisäksi edistää valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen vuorovaikutusta ja tehdä tunnetuksi vähemmistökulttuureja.
Muu maksuhuojennus
Muulla maksuhuojennuksella tarkoitetaan esimerkiksi sisar- tai perhealennusta.
Perinnealus
Perinnealus on Museoviraston perinnealusrekisteriin sisältyvä kulttuurihistoriallisesti arvokas alus.
Päätoimisesti hoidettu museo
Museolain (729/1992) mukaan museo on päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettu, kun museota varten on perustettu vähintään yksi päätoiminen virka tai toimi, jonka haltijalta edellytetään ammatillista perehtyneisyyttä museon toimialaan. Museokokoelmat jaetaan seuraaviin luokkiin: esineet, taideteokset, näytteet ja kuvat. Esineet ovat pääosin kulttuurihistoriallisissa museoissa, taideteokset taidemuseoissa ja näytteet luonnontieteellisissä museoissa. Kuvia on runsaasti kaikentyyppisissä museoissa. Museoviraston vuosittain julkaisemat museotilastot sisältävät tietoja päätoimisesti hoidettujen museoiden kokoelmista, käyntimääristä, toiminnasta ja taloudesta.
Seurantalo
Seurantalo on seuran tai työväenyhdistyksen ylläpitämä, kaikille avoin kokoontumis-, harrastus- ja juhlatalo. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avustanut seurantalojen kunnostusta vuodesta 1978 lähtien. Avustusten jakamisesta huolehtii Suomen Kotiseutuliitto.
Taiteen perusopetuksen oppilaitos
Taiteen perusopetusta voivat järjestää yksityiset rekisteröidyt yhteisöt, kunnat, kuntayhtymät tai valtion oppilaitokset. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään tai hankkia palvelun julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Muut tahot tarvitsevat koulutuksen järjestämiseen luvan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Taiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa ja käsityökouluissa.
Taiteen perusopetus
Peruskoulun ulkopuolinen, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettu eri taiteenalojen koulutus, joka ei johda tutkintoon. Taiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa ja käsityökouluissa. Vapaana sivistystyönä annetulla taiteen perusopetuksella tarkoitetaan vapaan sivistystyön oppilaitoksessa järjestettävää taiteen perusopetusta, joka rahoitetaan vapaan sivistystyön valtionosuudella.
Taiteen perusopetusta tukeva toiminta
Taiteen perusopetuksen oppilaitokset voivat järjestää muuta taidekasvatukseen liittyvää toimintaa, joka ei ole opetussuunnitelmaperusteista taiteen perusopetusta. Esimerkiksi kurssimuotoinen avoin opetus, joka ei ole opetussuunnitelmaperusteista taiteen perusopetusta ja josta voidaan periä osallistumismaksuja, on taiteen perusopetusta tukevaa toimintaa. Tällainen toiminta voi sisältää esimerkiksi Kerhot – Esimerkiksi koulun jälkeen järjestettävät taidekerhot, joissa lapset ja nuoret voivat harrastaa taidetta ilman muodollista opetussuunnitelmaa Leirit – Kesä- ja talvileirit, joissa syvennytään eri taiteenaloihin, mutta ei opetussuunnitelman mukaisesti Lyhytkurssit – Avoimet taidekurssit eri-ikäisille osallistujille, kuten maalaus-, draama- tai musiikkikurssit Työpajat – Yksittäiset tapahtumat, joissa kokeillaan taidetta käytännönläheisesti Näyttelyt ja esitykset – Oppilaiden tai yhteisöjen taidetöiden esille tuonti ilman että se liittyy suoraan opetussuunnitelmaan
Tanssin aluekeskus
Tanssin aluekeskus on opetusministeriön vuonna 2004 käynnistämään tanssin aluekeskusverkostoon kuuluva keskus, jonka tarkoitus on parantaa tanssitaiteen toimintaedellytyksiä, lisätä tanssitaiteilijoiden työtilaisuuksia sekä laajentaa kulttuuritoimintaa valtakunnallisesti.
TOL2002
TOL2002 on Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002. Tilastokeskuksen yritysrekisteri sisältää yritykset TOL2002-luokituksen mukaisesti luokiteltuina. Rekisterissä ovat mukana sellaiset yritykset, jotka ovat toimineet tilastointivuotena vähintään 7 kuukautta ja joiden henkilöstön määrä on yli 0,5 henkilötyövuotta tai liikevaihto yli 9 636 euroa. Yritykset sijoitetaan toimialaluokkiin niiden pääasiallisen toimialan mukaan. Kulttuurialan yrityksiin on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavissa TOL2002-pääluokissa olevat yritykset: - taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta, - kirjastot, arkistot ja museot yms., - taide- ja antiikkiliikkeet, - kirjojen kustantaminen ja kauppa, - sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, - muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta, - radio- ja televisiotoiminta, - elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu, - äänitteet, - soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa, - mainonta, - arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu, - valokuvaus, - viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.), - huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.
Työllinen työvoima
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot on kokonaistilasto, jossa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu tulorekisteri- ja veroviranomaistietoihin. Kulttuurialan työlliseen työvoimaan on kulttuuritilastoissa sisällytetty seuraavilla Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002:n (TOL2002) toimialoilla työskentelevät: - taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta, - kirjastot, arkistot ja museot yms., - taide- ja antiikkiliikkeet, - kirjojen kustantaminen ja kauppa, - sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu, - muu painaminen ja siihen liittyvä toiminta, - radio- ja televisiotoiminta, - elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu, - äänitteet, - soitinten ja musiikkitarvikkeiden valmistus ja kauppa, - mainonta, - arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu, - valokuvaus, - viihde-elektroniikan valmistus ja kauppa (lukuun ottamatta kodinkoneiden ns. "valkoista linjaa" (jääkaapit, pesukoneet yms.), - huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys.
Valokuvakeskus
Alueellinen valokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää valokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Valokuvakeskukset toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, ja niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, kunnilta ja säätiöiltä. Toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista kuten elokuvakeskustenkin. Näyttelyiden ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ovat keskeisimmät toimintamuodot.
Valtionosuusorkesteri
Valtionosuusorkesteri eli vos-orkesteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva orkesteri.
Valtionosuusteatteri
Valtionosuusteatteri eli vos-teatteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva teatteri.
Vapaan sivistystyön oppilaitos
Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.
Vapaaoppilaspaikka
Vapaaoppilaspaikalla tarkoitetaan oppilaan mahdollisuutta osallistua taiteen perusopetuksen opetukseen maksutta.
Vierasateljee ja taiteilijaresidenssi
Vierasateljee on taiteilijavieraalle tarkoitettu ateljee, jossa hän voi työskennellä vierailun aikana. Taiteilijaresidenssi on vierailevan taiteilijan käyttöön varattu asunto. Suomessa vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä ylläpitää Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö. Säätiön tarkoituksena on taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen.
Yksilöllistetty opetussuunnitelma
Yksilöllistetyllä opetussuunnitelmalla tarkoitetaan niitä opetussuunnitelmassa kuvattuja menettelytapoja, joiden avulla voidaan taiteen perusopetuksen oppimäärää tarvittaessa yksilöllistää vastaamaan oppilaan opiskelu- ja oppimisedellytyksiä. Oppilaalle laaditaan tällöin esimerkiksi henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Yksilöllistäminen tehdään niin, että oppilas voi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan.
Yleinen kirjasto
Yleinen kirjasto on kunnan- tai kaupunginkirjasto. Se on kaikille avoin kirjasto, jonka kokoelmat on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Yleisissä kirjastoissa on pääkirjastoja, sivukirjastoja, laitoskirjastoja, kirjastoautoja, kirjastoveneitä sekä muita palvelupaikkoja. Kirjastolain (4.12.1998/904) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on järjestää kirjastopalvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Yleisen kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja toimitetaan Tilastolliseen vuosikirjaan. Tilaston tietoja toimitetaan Eurostatiin, UIS:ään Pohjoismaiden ministerineuvoston tilastoihin. Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja).
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus, Yritysrekisteri, Palkkarakennetilastot, Kulttuurin satelliittitilinpito, Koulutustilastot, Kuluttajahintaindeksi, Ajankäyttö-, ja vapaa-aikatutkimus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Kulutustutkimus, Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyysluvut, Vapaan sivistystyön koulutus ja taiteen perusopetus -tiedonkeruu, Väestötilastot, ulkoiset lähdeaineistot, mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, Taiteen edistämiskeskus Tinfo, Elokuvasäätiö, Suomen sinfoniaorkesterit, Finland Festivals, Opetushallitus, Museovirasto, FRAME – Contemporary Art Finland, ELY, Kansallisarkisto, Suomen kustannusyhdistys säätiöt, kulttuurialan ammattijärjestöt.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Pääosin vuosittain. Taulukkopalvelun päivitys kahdesti vuodessa, saavutettavuustarkastelujen päivitys joka toinen vuosi.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Rajoitetusti internet-, sähköposti- tai puhelinkyselyjä keskeisiltä liitoilta, säätiöiltä ym.
Taiteen perusopetuksen tiedot kerätään koulutuksen järjestäjiltä, jotka organisoivat tiedonkeruun oppilaitoksiltaan. Tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tilastokeskuksen muiden kuin taiteen perusopetuksen aineistojen osalta datan validointi tapahtuu lähdetilastoissa. Taiteen perusopetuksen aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Ulkoisten tuottajien lähdeaineistojen osalta aineistot tarkistetaan ja oikeellisuus vahvistetaan yhteistyössä aineistojen toimittajien kanssa.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tiedot rajataan lähdeaineistoista kulttuuritilaston rajauksilla. Taulukointi noudattaa kulttuuritilastojen käytäntöjä.
Taiteen perusopetuksen osalta aineisto tarkastetaan tekemällä yksikköaineistosta (oppilaitos) tarkistuslistauksia ja -taulukointeja, jotka käydään läpi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin virheellisten tai puutteellisten tietojen korjaamiseksi.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilastoja käytetään mm. Suomen julkisessa hallinnossa, Taiteen edistämiskeskuksessa sekä tutkimuslaitoksissa. Tietokokonaisuus on koostettu vuosien varrella käyttäjien tarpeiden mukaan. Tilastoja käytetään mm. Pohjoismaiden Ministerineuvoston tilastotietokannassa sekä EU:ssa.
Taiteen perusopetuksen aineisto kuuluu osana Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnolle toimitettaviin aineistoihin. Tilaston tietoja käyttävät myös mm. koulutuksen järjestäjät, järjestöt ja liitot, tutkijat, yliopistot ja yksityiset henkilöt.
Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Kulttuurityövoima -perusjulkaisun keskeinen lähdetilasto on Työvoimatutkimus, joka on otantatutkimus, ja siihen liittyy otannasta johtuvaa harhaa. Työvoimatutkimus on ainoa säännöllisten perusjulkaisujen tuottamiseen käytetty otostutkimus. Taiteen perusopetuksen tilaston aineisto on kokonaisaineisto, jonka puuttuvia tietoja karhutaan. Muilta osin Tilastokeskuksen säännöllisesti kulttuuritilastoissa käytettävät aineistot perustuvat rekisteritietoihin.
Muita otospohjaisia tilastojen lähdeaineistoja ovat Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus, Vapaa-aikatutkimus sekä Ajankäyttö- ja Kulutustutkimus. Näiden luotettavuus ilmenee lähdeaineistojen menetelmäjulkaisuista.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Kulttuuritilastojen TK:n lähdeaineistojen peitto-, mittaus-, kato-, käsittely- ja mallista johtuvat virheet ilmenevät lähdetilastojen menetelmäselosteista.
Taiteen perusopetuksen osalta tiedot pyritään saamaan kaikilta kohdejoukkoon kuuluvilta oppilaitoksilta. Aineistolle tehdään laatutarkistuksia ja tarvittaessa otetaan yhteyttä koulutuksen järjestäjiin tietojen täydentämiseksi.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Kulttuuritilastojen laadunarviointi tehdään TK:n lähdetilastojen osalta pääosin näissä tilastoissa. Säännöllisesti tehdään koherenssitarkasteluja eri lähdeaineistojen välillä. Kulttuuritilaston muiden lähdeaineistojen osalta laadunarviointi perustuu pääosin suurten muutosten tarkasteluun ja tulosten tarkistuksiin tietojen tuottajien kanssa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa. Revisio merkitsee yleensä käytettävissä olevien tietojen laadun parantumista tai merkittävää menetelmämuutosta, jossa korjataan aikasarjaa myös taaksepäin.
Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.
Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.
Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Kulttuuritilaston taulukkopalvelun tiedot julkaistaan noin vuosi viiteajankohdan jälkeen.
Taiteen perusopetuksen tiedot julkaistaan 11–12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Päivitys taulukkopalvelu kahdesti vuodessa ja tietokantataulukot vuosittain.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Maakunnittaiset tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Ajallinen vertailukelpoisuus on pääosin hyvä. Aikasarjakatkokset riippuvat lähinnä virallisten luokitusten (Ammatti-, toimiala- ja koulutusluokitusten) muutoksista.
Vertailukelpoisen aikasarjan pituus ilmenee kyseisestä lähdetilastosta ja käytössä olevien luokitusten perusajankohdista (Esim. TOL2008, ammattiluokitus 2010).
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Kulttuurialan koulutus -tilasto on osajoukko koulutustilastojen rekisteritietoihin perustuvista kokonaistilastoista ja eroja näihin tilastoihin ei muilta osin ole.
Kulttuurityövoimaa koskevat tilastot ovat osajoukko työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Kulttuuritilastot ovat taiteen perusopetusta lukuun ottamatta osajoukkoja Tilastokeskuksen lähdetilastoista. Ulkoisten lähteiden osalta vastaavat lähdeaineistojaan. Eri aikoina julkaistaan eri aihealueiden tilastot. Vuosittain julkaistavat tilastot eivät sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliitin kanssa yhtenevät luokitukset. Kulttuurityövoiman osalta työvoimatutkimuksen tuloksia ei ole kulttuuritilastoissa muunnettu henkilötyövuosiksi, kuten kansantalouden tilinpidon kulttuurin satelliittitilinpidossa.
Kulttuurin satelliittitilasto on kehitetty yhdessä kulttuuritilastojen kanssa, ja sen tiedot ovat täysin yhtenäiset kulttuurin satelliittitilinpidon kanssa.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Työllisyyden osalta Työvoimatutkimuksen tulokset ja Työssäkäyntitilaston tulokset eivät ole yhteneväisiä, koska Työvoimatutkimuksen työllisten määritelmä noudattaa ILO:n ja EU:n määritelmää, mutta Työssäkäyntitilasto perustuu useiden rekisteriaineistojen yhdistelmään ja kuvaa vuoden viimeisen viikon poikkileikkausta koko rekisteriaineistosta. Yritysrekisterissä työlliset on estimoitu kokonaisiksi työvuosiksi, samoin Kulttuurin satelliittitilinpidossa. Mm. tämän johdosta työllisten taso on huomattavasti alhaisempi kuin Työvoimatutkimuksen luku, koska ILO:n määritelmän mukaan jo yhden tunnin työtä tehnyt tutkimusviikon aikana lasketaan sillä viikolla työlliseksi. Muilta osin tiedot ovat erillisiä, eikä lähteiden välillä ole yhtenäisyyden suhteen ongelmia.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Kulttuuritilastojen kulttuurityövoimaa, kulttuurialan koulutusta ja taiteen perusopetusta koskevat perusjulkaisut julkaistaan vuosittain. Kulttuuritilaston taulukkopalvelun tilastokokonaisuus päivitetään kahdesti vuodessa. Alueittainen tietokantataulukko päivitetään vuosittain.
Kulttuurin alueittaista saavuttamista koskevat taulukkopalvelun taulukot päivitetään joka toinen vuosi parittomina vuosina.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain yms. tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Tilastojulkistus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tilastolla ei ole muita säännöllisiä julkaisuja.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston Tilastokeskuksen yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilastojen tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.
Muiden aineistojen, kuten säätiöiden tai kulttuurikeskusten tietojen osalta, tiedot ovat julkisia tai julkistaminen sovittu lähdeaineistojen toimittajien kanssa.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Kulttuuritilaston taulukkopalvelun katsaukset (vuoteen 2023 asti), Tieto&Trendit -artikkelit, Tilastollinen vuosikirja, Findikaattori. JHL julkaisee saavutettavuustarkastelujamme kirjastojen osalta. Maksullisten erityisselvitysten tekeminen on mahdollista.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset: Perusjulkaisujen laaturaportit kulttuurityövoimasta ja kulttuurialan koulutuksesta. Muilta osin Tilastokeskuksen lähdeaineistojen menetelmäkuvaukset.
- Työvoimatutkimus
- Työssäkäyntitilasto
- Koulutustilastot
- Yritys- ja toimipaikkatilastot
Guide to Eurostat culture statistics:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf
ESSnet Culture Final report:
https://kreatywna-europa.eu/wp-content/uploads/2019/01/Eurostat_Culture_2018.pdf
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
TK:n lähdeaineistojen osalta noudatetaan lähdeaineistojen tietosuojaa ja -turvaa koskevia käytäntöjä.
Muiden aineistojen osalta taulukkojen tiedot perustuvat pääosin jo julkaistuihin TK:n ulkopuolisiin tietoihin ja tilastoihin ja julkaistaan kulttuuritilastoissa yhteisymmärryksessä ulkopuolisten aineistojen tuottajien kanssa.