Koulutuksen talous: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Koulutuksen talous
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Koulutuksen taloustilasto kuvaa koko koulutusjärjestelmän talous- ja kustannustietoja. Kustannustiedot laaditaan myös kansainvälisten luokitusten ja käsitteistöjen mukaisesti. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Koulutuksen talous -tilaston kustannustiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Perusjoukkona ovat Suomessa annetun koulujärjestelmäkoulutuksen kustannustiedot.
Tiedot eivät sisällä henkilöpohjaisia tietoja.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Koulutussektorien menot (koulutusmenojen käyttökohteet)
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukkona ovat eri koulutussektoreiden menot Suomessa.
Tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä. Vuodesta 2021 alkaen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tietoihin sekä Opetushallituksen keräämiin ja tuottamiin tietoihin.
Ennen vuotta 2021 tiedot perustuvat opetustoimen valtionosuusjärjestelmässä olevien oppilaitosten osalta Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja kunnallisen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Tilastokeskuksen kuntataloustilaston yhteydessä tehtyyn erillistiedonkeruuseen opetuksen valtionosuusjärjestelmää varten.
Korkeakoulujen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiin tietoihin, valtion keskuskirjanpidon ja valtion talousarvioesityksen tietoihin sekä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston keräämiin tietoihin yliopistojen tutkimusmenoista.
Valtion opintotukimenotiedot ovat Kelan opintoetuustilastoista. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen opiskelijamäärätietoja.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilaston viitealueena on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastossa on tietoja vuodesta 2000 alkaen.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Perusvuosi koulutusmenojen muutosta kuvaavalle indeksille on 2015.
Mittayksikkö (SIMS 4)
- euroa
- miljoonaa euroa
- muutosprosentti
- suhteessa BKT:hen %.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Koulutussektoriluokitus
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Koulutuksen käyttömenot
Koulutuksen käyttömenoihin sisältyvät oppilaitosten käyttömenojen (ks. erillinen määritelmä) lisäksi myös esiopetuksen, oppisopimuskoulutuksen, muun koulutuksen ja opintotuen käyttömenot. Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Esiopetuksen menoiksi on laskettu elokuusta 2000 alkaen päiväkotien ja peruskoulujen yhteydessä tapahtuva 6-vuotiaiden lasten maksuton esiopetus. Sairaala- ja vammaisopetuksen menot sisältyvät lukuihin. Koulukuljetusten kustannukset sisältyvät esiopetuksen menoihin elokuusta 2004 alkaen. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa esiopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Muu koulutus sisältää kansanopistojen, kansalaisopistojen ja kesäyliopistojen menot sekä taiteen perusopetuksen ja liikunnan koulutuskeskusten muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tutkintoon johtavan koulutuksen menot sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen lukuihin. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja opintokeskusten menot eivät sisälly muu koulutus -ryhmän lukuihin. Koulutuksen hallinnon menot sisältyivät koulutuksen käyttömenoihin vuoden 2014 tietoihin asti, mutta vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen koulutuksen käyttömenot eivät sisällä koulutuksen hallinnon menoja vuosi- tai aikasarjatiedoissa. Hallintomenot sisälsivät opetusministeriön, Opetushallituksen sekä kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintamenot. Oppilaitosten omat hallintomenot on luettu niiden käyttömenoihin. Opintotuki sisältää opintorahan, asumislisän, aikuisopintorahan, korkotuen ja -avustuksen, takausvastuusuoritukset, ateriatuen ja koulumatkatuen.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutusjärjestelmä
Varhaiskasvatus, esiopetus, yhdeksänvuotinen yleissivistävä perusopetus, vapaan sivistystyön koulutus sekä perusopetuksen jälkeinen koulutus, johon kuuluu ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettava korkeakoulutus
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Oppilaitosten käyttömenot
Oppilaitosten käyttömenoihin sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen sekä yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenot. Käyttömenoiksi on luettu valtionosuusjärjestelmässä mukana olevien oppilaitosten osalta valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitetut käyttötalouden bruttomenot sekä ns. pienet hankkeet. Ammatillisen koulutuksen menot ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menot ennen vuotta 2015 eivät sisällä pieniä hankkeita. Pienten hankkeiden osuus ammatillisen koulutuksen menoista ja ammattikorkeakoulukoulutuksen menoista ennen vuotta 2015 on osittain arvioitu aikasarjatiedoissa. Investointimenot eivät sisälly käyttömenoihin. Opiskelijaa kohden lasketut käyttömenot on saatu jakamalla koulutussektorittaiset kustannusvuoden menot syyslukukauden opiskelijamäärien vuosikeskiarvolla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenoihin on lisätty laskennallisesti kuntien opetushenkilökunnan työnantajan eläkevakuutusmaksut vuosina 1995-2001. Perusopetuksen menoiksi on laskettu peruskoulujen, peruskouluasteen erityiskoulujen sekä harjoittelukoulujen ja muiden peruskoulua vastaavien koulujen perusasteen menot. Sairaala- ja vammaisopetuksen sekä valtion koulukotien menot sisältyvät lukuihin. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän perusopetuksen. Ennen elokuuta 2000 peruskoulun yhteydessä tapahtuneen esiopetuksen menot sisältyvät perusopetuksen menoihin. Perusopetuksen aineopiskelijat eivät sisälly oppilasmääriin oppilaskohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa perusopetuksen aineopiskelijat sisältyivät oppilaskohtaisten menojen laskennassa oppilasmääriin. Kuntien ja kuntayhtymien menoissa perusopetuksen menot eivät sisällä palautusjärjestelmän arvonlisäveroa lukuun ottamatta pieniä hankkeita. Lukiokoulutuksen menot sisältävät lukioiden menot sekä harjoittelukoulujen ja muiden lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten lukiokoulutuksen menot. Vuodesta 1999 alkaen menot sisältävät myös kansanopistojen järjestämän lukiokoulutuksen. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset eivät sisälly menoihin. Lukiokoulutuksen aineopiskelijat eivät sisälly opiskelijamääriin opiskelijakohtaisten menojen laskennassa vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2020 tietojen julkistuksesta alkaen. Aikaisempina vuosina julkaistuissa vuosi- ja aikasarjatiedoissa lukiokoulutuksen aineopiskelijat sisältyivät opiskelijakohtaisten menojen laskennassa opiskelijamääriin. Ammatillisen koulutuksen menot sisältävät ammatillisten oppilaitosten (ml. musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset) ammatillisen peruskoulutuksen (tutkintoon johtavan koulutuksen) sekä valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot. Aikasarjatiedoissa kansanopistojen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ammatillisen peruskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen menoihin vuodesta 1999 alkaen. Ammatillisten erikoisoppilaitosten menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Valtionosuusrahoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin vuodesta 2001 alkaen. Valtionosuusrahoitteinen ammatillinen lisäkoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2015 tietojen julkistuksesta alkaen. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältyvät ammatillisen koulutuksen lukuihin. Oppisopimuskoulutuksen menot sisältävät oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menot mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukeman oppisopimuskoulutuksen menot. Oppisopimuskoulutus on tilastojulkistuksissa mukana ammatillisen koulutuksen vuosi- ja aikasarjatiedoissa vuoden 2018 tietojen julkistuksesta alkaen. Tiedot eivät sisällä lääninhallitusten ostaman täydennyskoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan menoja. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen, Ahvenanmaan ja sotilasalan ammatillisten oppilaitosten menot eivät ole mukana ammatillisen koulutuksen menoissa. Ammattikorkeakoulukoulutus sisältää ammattikorkeakoulujen menot. Ahvenanmaan ammattikorkeakoulukoulutuksen menot eivät sisälly lukuihin. Ammattikorkeakoululain uudistuksesta ja tiedonkeruumuutoksista johtuen vuodesta 2015 alkaen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tiedot ennen vuotta 2015 perustuvat valtionosuusjärjestelmän valtionosuuslainsäädännön mukaisesti ilmoitettuihin käyttötalouden bruttomenoihin. Vuodesta 2015 alkaen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluilta keräämiin tietoihin. Poliisiammattikorkeakoulun menot sisältyvät ammattikorkeakoulumenoihin vuodesta 2015 alkaen. Ennen vuotta 2015 osa poliisiammattikorkeakoulun menoista sisältyy ammatillisen koulutuksen menoihin. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät sisälly ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijamääriin. Yliopistokoulutus ja -tutkimus sisältää yliopistojen menot. Käyttömenoilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksen mukaisia budjettirahoitteisia toimintamenoja mukaan lukien talonrakennuksista ja kiinteistöjen hankinnasta aiheutuneet menot. Lisäksi yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen käyttömenoihin on sisällytetty yliopistojen ulkopuolinen tutkimusrahoitus. Yliopistojen menoissa ovat mukana valtion kiinteistölaitoksen vuokrat vuodesta 1995 alkaen (vuonna 1995 vain osan kustannusvuotta). Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa ulkopuolinen tutkimusrahoitus sisältyy yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen menoihin. Yliopistolain uudistuksen aiheuttamista muutoksista johtuen vuoden 2010 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuonna 2010 luvut eivät sisällä siirtomäärärahoja yliopistojen toimintamenoihin ja yliopistojen yhteisiin menoihin. Vuodesta 2010 alkaen tiedot sisältävät momentin 29.40.50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan menot. Harjoittelukoulujen ja Kansalliskirjaston menot sekä yliopistojen arvonlisäverokompensaatio eivät sisälly lukuihin.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja raportoidaan UNESCO:lle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tiedot tuotetaan perustuen olemassaoleviin tilastolähteisiin. Tietojen tuottamiseksi ei tehdä erilliskyselyjä, joten tilastosta johtuvaa vastausrasitetta koulutusalan toimijoille ei ole.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä.
Vuodesta 2021 alkaen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot perustuvat Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalvelun tietoihin sekä Opetushallituksen keräämiin ja tuottamiin tietoihin.
Ennen vuotta 2021 tiedot perustuvat opetustoimen valtionosuusjärjestelmässä olevien oppilaitosten osalta Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja kunnallisen esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Tilastokeskuksen kuntataloustilaston yhteydessä tehtyyn erillistiedonkeruuseen opetuksen valtionosuusjärjestelmää varten.
Korkeakoulujen tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön keräämiin tietoihin, valtion keskuskirjanpidon ja valtion talousarvioesityksen tietoihin sekä Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintatilaston keräämiin tietoihin yliopistojen tutkimusmenoista.
Valtion opintotukimenotiedot ovat Kelan opintoetuustilastoista. Opiskelijakohtaisten menojen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen keräämiä opiskelijamäärätietoja.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilaston tiedot kerätään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen laatu varmistetaan vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tietoja yhdistetään useista eri lähteistä, jotta koulutusjärjestelmän kokonaismenot voidaan määritellä.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston käyttäjät ovat asiantuntijoita, tutkijoita, median edustajia ja yksityisiä kansalaisia, joita kiinnostaa yleiskuvaus koulutusmenojen kehityksestä koko koulutusjärjestelmässä.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Tilastosta saatavaa palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tiedossa ei ole merkittäviä virhelähteitä. Tietojen laatu perustuu tietojen lähteenä olevien aineistojen laatuun.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. .
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Koulutuksen taloustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tiedot julkistetaan runsas vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen (noin 16 kuukautta viiteajankohdan jälkeen). Tilastosta ei julkaista ennakkotietoja.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto kuvaa koko maan tilannetta.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 2000 alkaen.
Koulutuksen reaaliset käyttömenot on muutettu vuoden 2024 hintatasoa vastaaviksi julkisten menojen kuntatalouden opetus- ja kulttuuritoimen hintaindeksin avulla.
Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset.
Vuodesta 2017 alkaen opintotuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin opintotuen asumislisän muutoksista johtuen.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Koulutussektorien menotiedot voivat poiketa eri tilastojärjestelmissä (esimerkiksi kansantalouden tilinpito) toisistaan johtuen eri tilastokäsitteistä ja -määritelmistä.
Opetushallituksen julkaisemat koulutuskustannustiedot poikkeavat Tilastokeskuksen tiedoista tietojen rajauksen ja tilastointikäytäntöjen erojen vuoksi.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta. Tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Koulutuksen talous -tilasto käyttää osittain samoja lähteitä ja käsitteitä kuin kansantalouden tilinpito, mutta käsitteistössä on myös eroja verrattuna kansantalouden tilinpidon käsitteistöön.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Eri koulutussektoreiden menokäsitteet voivat poiketa jonkin verran toisistaan johtuen perusaineistojen käsitteistöjen eroista.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tieto julkistetaan vuosittain.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastossa ei ole yksikkötason aineistoja.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Tilaston tiedot ovat eri tahojen käytettävissä tilaston verkkosivujen kautta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilasto ei sisällä henkilöpohjaisia tietoja. Tilasto sisältää vain koko maan tietoja.