Paikallishallinnon palkat: tilaston dokumentaatio

Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.

Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Paikallishallinnon palkat

Laaturaportti

Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Tilasto on lakkautettu. Paikallishallinnon palkat -tilasto kuvaa kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palveluksessa olevien palkansaajien lukumääriä, ansioita ja palkkoja. Tiedot kerätään kunnilta, kuntayhtymiltä, hyvinvointialueilta ja hyvinvointiyhtymiltä ja julkaistaan kerran vuodessa.

Kattavuus (SIMS 3.3)

Paikallishallinnon palkkatilasto on totaaliaineisto, joka kattaa kaikki kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät.

Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)

Palkansaaja/henkilö. Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, jonka avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.

Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)

Paikallishallinnon kuukausipalkkainen ja tuntipalkkainen palkansaaja

Viitealue (SIMS 3.7)

Paikallishallinnon palkkatilaston viitealueena on koko Suomi.

Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)

Tiedot julkistetaan kerran vuodessa, tyypillisesti huhti- tai toukokuussa, jolloin palkkatiedot ovat edellisen vuoden lokakuulta. Vuoden 2022 tilasto julkistettiin aineiston puutteiden vuoksi marraskuussa 2023. Vuoden 2023 tilaston julkistamisajankohta on osin poikkeavan aineistonkeruuajankohdan vuoksi syyskuussa 2024. Lisätietoa poikkeavasta keruuajankohdasta kohdassa Viiteajankohta.

Mittayksikkö (SIMS 4)

Kuukausipalkkaisten ansiot ilmoitetaan euroina, tuntipalkkaisten euroina ja sentteinä.

Viiteajankohta (SIMS 5)

Tilaston viiteajankohta on tilastovuoden lokakuu. Tilastovuoden 2023 tiedoista osa on kerätty lokakuulta 2023 ja osa poikkeuksellisesti helmikuulta 2024. Kunnilta ja kuntayhtymiltä kerättiin tiedot lokakuun tilanteen mukaisesti.

Hyvinvointialueilta ja -yhtymiltä kerättiin tiedot helmikuulta 2024, sillä tietoja ei voitu kerätä loppuvuodelta lääkärisopimuksen siirtymäkauden ollessa käynnissä. Lokakuun ja helmikuun välillä paikallishallinnossa oli liittotasoisesti tekstimuutoksina toteutettuja keskitettyjä eriä helmikuussa 2024.

Luokitukset (SIMS 3.2)

Tilaston keskeisimpiä luokituksia ovat palkansaajatietojen osalta ammattiluokitus, koulutusluokitus, sukupuoli, ikäryhmä ja toimialaluokitus, kunta- ja maakuntaluokitus.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Ammatti

Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000. Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike. Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.

Kertaluonteiset palkkaerät

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Ansiotasoindeksi: Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu. Työvoimakustannustutkimus: Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin. Työvoimakustannusindeksi: Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina. ------ Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Kokoaikainen

Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Osa-aikainen.

Kokonaisansio

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika. Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - lisä- ja ylityön ansio - varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset - muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät - ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Kuukausipalkkainen

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen.

Osa-aikainen

Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Kokoaikainen.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla. Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina. Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.

Palvelussuhteen luonne

Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu. Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne. Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Peruspalkka

Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

Sopimusala

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.

Säännöllinen viikkotyöaika

Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja työehtosopimuksiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio. Vrt. Kokonaistyöaika.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansio kuvaa säännölliseltä työajalta maksettua palkkaa. Kts. Säännöllinen viikkotyöaika. Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä lisä- tai ylityöajan ansioita eikä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Kokonaisansio.

Tehdyt työtunnit

Palkkatilastot: Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin. Työvoimakustannustutkimus: Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.

Tuntipalkkainen

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Urakkapalkkaukseen perustuvien palvelussuhteiden palkkausmalli sisältää usein tuntipalkkamuotoisen perusosan ja urakkapalkkaiset määritellään tilastossa tuntipalkkaisiksi.

Työnantajasektori

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000). Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava: Kuntasektori Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset Valtio Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset Yksityinen sektori Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset. Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin. Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus. Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)

Yksilötason tietoja ilman tunnistetietoja voidaan toimittaa tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten Tilastokeskuksen käyttölupamenettelyn ja tilastolain (280/2004) 13 § edellyttämällä tavalla.

Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)

Paikallishallinnon palkkatilaston tuotannon vaiheisiin voidaan arvioida menevän noin 340 henkilötyöpäivää.

Lähdeaineistot (SIMS 18.1)

Tiedot saadaan suoralla tiedonkeruulla kuntien, kuntayhtymien, hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palkanhallintajärjestelmistä.

Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)

Paikallishallinnon palkkatiedot kerätään vuosittain.

Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)

Tiedot kerätään suoralla tiedonkeruulla tiedonkeruusivujen kautta. Tiedonkeruusivut sijaitsevat PostiMessagingin palvelimella.

Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)

Paikallishallinnon palkkatilaston aineiston laatua arvioidaan tilastotuotannon edetessä ns. palauteraportin avulla. Palauteraportti sisältää tietoa kuntakohtaisesti ansioista ansiokäsitteittäin, hinnottelutunnuksittain, palkkatekijöittäin.

Lopuksi tehdään prosessin mukaiset lopputarkastukset aineistoon ja poistetaan ns. outlier tapaukset.

Tiedon käsittely (SIMS 18.5)

Aineistoa käydään tuotannon aikana läpi Sas-pohjaisella palauteraporttiohjelmalla. Palauteraportissa on tiedot ansiovertailuna ansiokäsitteittäin (yhteensä sektori, työnantaja, sopimusala), hinnoittelutunnusvertailu, palkkatekijävertailu, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien säännöllisten toimenpidepalkkioiden tarkastelu.

Raporttiin on mahdollista koodata lisäelementtejä, mikäli tarkastuksessa huomataan tällaiselle tarpeita. Mahdollisia korjauksia ja lisähavaintoja tehdään suoraan pa50-tuotantokantaan Sql:n avulla. Usein toistuviin virheisiin on olemassa valmiita Sql-pohjaisia korjauskoodeja (esim. maksujaksot).

Puuttuvia tietoja ei ole imputoitu aineistoon. Mikäli aineistoissa on havaittu vakavia laatuvirheitä, eikä aineistosta ole saatu tilalle korjattua materiaalia on tällaiset aineistot siirretty tilakoodille 3, ei aineistoon kuuluviksi. Tällainen menettely tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun sopimusalalta puuttuu säännöllisen ja ei-säännöllisen työajan palkanlisät. Tietoja täydennetään puuttuvien virheellisten hinnoittelutunnusten, ammattikoodien ja palkkatekijöiden osalta. Lopuksi ns. outlier-tapaukset tarkastetaan ja poistetaan aineistosta. Outlier-tarkastelu tehdään tätä tarkoitusta varten tehdyllä Sas-ohjelmalla.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)

Tiedot toimitetaan työnantajien palkanlaskentajärjestelmistä pääsääntöisesti tiedostosiirtoina. Keskeisimpiä virheitä aineistossa on palkanlisiin liittyvä maksujakso, jolloin ilmoitettu jakso ei vastaa ilmoitettuja euroja tai aineisto sisältää takautuvia palkaneriä. Nämä pyritään tarkastuksessa huomaamaan ja saamaan tilalle korjattu aineisto.

Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

Laadun arviointi (SIMS 11.2)

Lopuksi tehdään prosessin mukaiset lopputarkastukset aineistoon ja poistetaan ns. outlier-tapaukset.

Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)

Tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. EU-tasolla vertailu tapahtuu EU-palkkarakennetilaston kautta, jonka osana myös valtion palkkatilasto on. Ks. lisää Palkkarakennetilasto.

Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)

Paikallishallinnon (ent. kuntasektorin) palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1973 lähtien.

Vuonna 2007 ansiolaskentaa muutettiin siten, että opettajille laskettiin viikkoylitunneista muodostuvat ansiot säännöllisen työajan ansioksi. Säännöllisen työajan ansiot eivät täten ole opettajilla vertailukelpoisia tätä aiempien vuosien vastaaviin.

Vuonna 2023 ansiolaskentaa muutettiin niin, että opettajille laskettiin kertatuntipalkkiona maksettu ylituntipalkkio säännöllisen työajan ansioksi. Nämä määrittyivät aiemmin ylitöiksi ja ei-säännöllisiin lisiin. Ansiolaskennan muutoksilla on ollut vaikutusta opettajien säännöllisen ja ei-säännöllisen työajan ansion keskiarvoihin koko paikallishallinnossa. Kokonaisansioihin muutoksilla ei ole ollut vaikutusta.

Vuonna 2014 on muutaman palkkatekijän sijoittumista eri ansiokäsitteisiin tarkistettu. Tämä korjaus aiheuttaa opettajilla noin 0,5 prosentin nousun ja siten koko kuntasektorilla noin 0,1 prosentin nousun säännöllisen työajan ansioissa verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Vuodesta 2015 alkaen sektorin palkkatilaston ammattiluokitus on tehty Työssäkäyntitilastossa. Muutos näkyy kuntasektorin palkkatilastossa vuonna 2015 noin 27 000 palkansaajan luokituksessa, josta osa oli luokituksen tarkentumisia karkeammalta tasolta. Suurimmat muutokset olivat ammattiluokituksen 2-numerotasolla seuraavissa ammateissa: 53 (-4400) eli hoivapalveluiden ja terveydenhuollon työntekijät, josta siirtyi palkansaajia lähinnä ammattiluokkaan 91 (+4100) eli siivoojiin, kotiapulaisiin ja muihin puhdistustyöntekijöihin. Vuosien 2014 ja 2015 ammattiluokitukset eivät siten ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Paikallishallinnon palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste '4 Erikoisammattikoulutusaste'. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.

Paikallishallinnon palkkatietoja käytetään ansiotasoindeksin laskennassa. Ansiotasoindeksi on palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi. Paikallishallinnon palkkatilaston tietoja julkaistaan lisäksi palkkarakennetilastossa.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)

Paikallishallinnon palkkatilastotiedot yhdessä yksityisen sektorin palkkojen ja valtion palkkojen kanssa esitetään yhtenäisessä vertailukelpoisessa muodossa palkkarakennetilastossa.

Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)

Paikallishallinnon palkkatilastot julkaistaan osana palkkarakennetilastoa. Palkkarakennetilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Eri lähteistä oleville tiedoille muodostetaan yhtenäinen ansiokäsite 'kokonaisansiot'. Tämä edesauttaa vertailtavuutta eri lähdeaineistojen kesken.

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Julkaisutiheys (SIMS 9)

Paikallishallinnon palkkatilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Verkkotietokanta (SIMS 10.3)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Kuntasektorin palkkatilaston tilastokokonaisuuden yhteydessä julkaistaan seuraavat StatFin-tietokantataulukot:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain
Kuntasektorin kuukausipalkat ammattiluokituksen 2010 mukaan
Kuntasektorin kuukausipalkat toimialan (TOL2008) mukaan
Kuntasektorin kuukausipalkat koulutusluokituksen mukaan
Kuntasektorin tuntipalkat ammateittain
Kuntasektorin tuntipalkat toimialan (TOL2008) mukaan

Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)

Kunnilla, kuntayhtymillä, hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymillä on mahdollisuus tilata omista palkka-aineistoistaan räätälöityjä raportteja, esim. tasa-arvoraportti. Lisäksi tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla, joko tilastoyksiköstä tai tutkijapalveluista osana palkkarakennetilastoa.

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)

Tietosuoja- sekä luotettavuussyistä tietoja ei paikallishallinnon palkkatilastossa julkaista tai jaeta eteenpäin mikäli:

Tieto perustuu alle 30 palkansaajaan
Tieto perustuu alle 3 yrityksen tietoihin
Yksi yritys kattaa tiedon havainnoista 80 prosenttia

Yhteystiedot

Tiedustelut ensisijaisesti

Heli Udd

yliaktuaari

029 551 3522