Lukiokoulutus-tilaston tiedot kattavat kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien lukion koko oppimäärää opiskelevat opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Opiskelijatiedot lukiokoulutuksen tilastoon on saatu valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta.

Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla opiskelijatiedot on saatu Ahvenanmaan tilastovirastolta sekä Helsingin eurooppalaiselta koululta, jolta saadaan myös tutkintotiedot. Ylioppilastutkintolautakunnalta saadaan tiedot ylioppilastutkinnon suorittaneista.

Lukiokoulutus -tilaston tilastoyksiköitä ovat henkilö (opiskelija) ja tutkinnon suorittanut.

Lukiokoulutus-tilaston perusjoukon muodostavat lukion koko oppimäärää opiskelevat ja tutkinnon suorittaneet. Kysymyksessä on kokonaisaineisto.

Lukiokoulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevia opiskelijoita. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi 20.9. ilmoittautuneita.

Lukiokoulutus-tilasto kattaa tiedot lukiokoulutuksesta Suomessa.Tietoa tuotetaan koko maan tasolla sekä erikseen Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta ja kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

Aikasarjatietoja lukiokoulutuksesta on saatavilla vuodesta 1980 lähtien. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. 

Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi.

Tilasto on lopullinen.

Lukiokoulutus-tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat opiskelijoiden lukumäärä ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.

Lukiokoulutus-tilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot kuvaavat poikkileikkausajankohdan 20.9. tilannetta ja tutkintotiedot koko kalenterivuotta.

Lukiokoulutus-tilastossa tiedot on luokiteltu Kansallinen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti koulutusaloittain ja koulutusasteittain sekä maakuntaluokituksen mukaan. Lisäksi tietoja on jaoteltu sukupuolen, iän ja koulutuslajin mukaan. Lisää tietoja löytyy Tilastokeskuksen Luokitukset-verkkosivulta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).

Lukiokoulutus-tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH -tietopalvelusopimuksen mukaan.

Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.

EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.

Lukiokoulutus-tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.

Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista. Tämän lisäksi opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.

Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta (YTL) tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.

Lukiokoulutus-tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan.

Tämän jälkeen aineisto haetaan uudestaan tietokannasta. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.

Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon, jos oppilaitos ei ole ehtinyt niitä tallentaa tietovarantoon. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Aineistoa täydennetään luokituksilla ja rekistereillä (Kansallinen koulutusluokitus 2016, aluetiedot, oppilaitosrekisteri). Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Lähdeaineiston laatu on merkittävä. Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan Koski-tietovarantoon tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Siirtymävaiheessa Tilastokeskuksen omasta tiedonkeruusta Koski-tietojen käyttöön huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia Tilastokeskuksen tiedonkeruussa pyydettyjä opiskelijoita kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.

Tilastokeskus on poistanut saamastaan Koski-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos henkilöllä on ollut samaan aikaan voimassa oleva opiskeluoikeus kahteen oppilaitokseen tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon ennen 20.9.2019. Lisäksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja apuna käyttäen Koski-aineistoon on tehty joitakin muita korjauksia muun muassa kirjoille tuloaikoihin, joissa ilmeni puutteellisuuksia.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lukiokoulutuksen tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Lukiokoulutus-tilaston opiskelijatiedot julkistetaan 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen ja tutkintotiedot 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Julkistamiskalenterin päivämäärän ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Lukiokoulutus-tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, opetushallinnon koulutusluokitukset 1995, ja 2002).

Lukiokoulutuksen opiskelijoiden aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2001 ja ylioppilastutkintojen aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 1910 alkaen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen. Vanhemmat tiedot löytyvät paperijulkaisuista.

Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon Koski-tietovarannon tietoihin.

Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.

Lukiokoulutus-tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin, ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.

Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja tilastotietojen käyttöehdoista

Lukiokoulutus-tilasto julkaistaan kerran vuodessa kesäkuussa.

Tilastojulkistus julkaistaan kerran vuodessa kesäkuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.

• Lukiokoulutuksen opiskelijat ja uudet opiskelijat, 2008-
• Ylioppilastutkinnon suorittaneet, 2008-

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. J

os tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä. 

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös lukiokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.

Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista löytyy Tilastokeskuksen verkkosivulta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Lukiokoulutus-tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot on saatu tiedonantajilta tiedostomuodossa. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Ennen vuotta 2019 Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuslaji, oppilaitostyyppi, koulutuksen opetuskieli, tutkinnon suoritusajankohta, koulutusmaakunta, ikäluokka ja sukupuoli. Opiskelijat ja tutkinnot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. 

Lukiokoulutus-tilaston opiskelijat ja tutkinnon suorittaneiden tiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteiseksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu koulutusmaakunnan tasolle. 

Lukiokoulutus-tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Lukiokoulutustilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.

Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.