Maarakennuskustannusindeksi: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Maarakennuskustannusindeksi
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kuukausittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Maarakennuskustannusindeksi kattaa maarakennusalan tyypillisimmät työt, jotka ovat:
- pohjarakenteet
- maarakenteet
- kalliorakenteet
- päällysteet
- kunnallistekniset järjestelmät
- betonirakenteet
- tekniset ja muut järjestelmät
Kullekin työlajille lasketaan indeksit kustannustekijöittäin, jotka ovat:
- työvoima
- oma kalusto
- ostetut konepalvelut
- ostetut kuljetuspalvelut
- materiaalit
- työmaan yleiskustannukset
Indeksiä lasketaan myös murskaustyölle, teiden ylläpidolle, katujen ylläpidolle, ratojen ylläpidolle ja radan perusparantamiselle.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Maarakennuskustannusindeksin tilastoyksikkö on rakennuskustannus, joka tulee urakoitsijan maksettavaksi. Tyypillinen raportointiyksikkö, jolta tietoa kerätään, on esimerkiksi erilaiset materiaaleja tai palveluja myyvät yritykset.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Maarakennuskustannusindeksin perusjoukon muodostavat kaikki tuotannontekijät, joita käytetään maarakentamisessa.
Viitealue (SIMS 3.7)
Maarakennusindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Indeksin aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin perusvuoden indeksiä on alettu tuottaa. Suurin osa aikasarjoista alkaa vuodesta lähtien 1990. Osaindeksien rakenne on muuttunut ajan myötä, eivätkä ne ole täysin vertailukelpoisia koko ajanjaksolle.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Uusimman indeksin perusvuosi on 2020 (2020=100). Vuosien 2010=100, 2015=100 ja 2020=100 indeksit ovat rakenteeltaan vertailukelpoisia. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015.
Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella.
Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Maarakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja (%). Perusajankohtaa merkitään luvulla 100.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Indeksiä päivitetään kuukausittain tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 23. päivä tai seuraavana arkipäivänä. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkistetaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Osaindeksit perustuvat INFRA 2006 rakennusosa- ja hankenimikkeistöön sekä INFRARYL 2006 yleisen laatuvaatimussystematiikan mukaiseen rakenteeseen.
Tuotettavat osaindeksit ovat:
- pohjarakenteet
- maarakenteet
- kalliorakenteet
- päällysteet
- kunnallistekniset järjestelmät
- betonirakenteet
- tekniset ja muut järjestelmät
- murskaustyöt
- ylläpito
- teiden ylläpito
- katujen ylläpito
- radan perusparantaminen
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Indeksi
Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.
Indeksikaava
Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).
Kantaindeksi
Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.
Ketjuindeksi
Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana. Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.
Kustannusindeksi
Kustannusindeksi kuvaa kustannusmuutoksia, joita yrittäjille koituu panosten hankinnasta urakkaa tai toimeksiantoa toteutettaessa. Kustannuksia aiheuttavat oma työpanos sekä erilaiset ostetut tuotteet ja palvelut. Kustannusindeksejä kutsutaan joskus myös panosindekseiksi. Kustannusindeksi kuvaa kustannustekijöiden hintojen muutoksia suhteessa valittuun perusvuoteen. Kustannusindeksit lasketaan menetelmällä, jossa eri kustannustekijät painotetaan yhteen niiden osuuksilla kokonaiskustannuksista. Laskennassa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin paino-osuudet ovat perusvuodelta. Tilastokeskus tuottaa kustannusindeksejä mm. talon- ja maanrakentamisen, maa- ja metsäalan koneiden sekä kuorma- ja linja-auto-, raide-, taksi- ja sairaankuljetusliikenteen alalta.
Kuukausimuutos
Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.
Painorakenne
Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.
Pisteluku
Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Maarakennuskustannusindeksin laadintaa ohjaa kansallinen lainsäädäntö. Tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta.
Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tiedot julkistetaan kuukausittain StatFin-tietokannassa.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Maarakennuskustannusindeksin tuottamiseen käytetään vuosittain keskimäärin yhteensä noin 120 henkilötyöpäivää. Työpanos sisältää tietojen keruun, käsittelyn, analysoinnin ja julkaisemisen.
Maarakennuskustannusindeksin laskennassa hyödynnetään suoraan yrityksiin kohdistuvan kyselyn lisäksi muita indeksejä sekä yritysten tai organisaatioiden verkkosivuilla olevia tietoja.
Vastausrasitetta on pyritty vähentämään kysymällä yrityksiltä vain yhtä tai muutamaa hintatietoa kyselylomakkeella. Kyselyt pyritään kohdistamaan yrityksiin ennakoimalla mahdolliset hinnastojen muutokset.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Maarakennuskustannusindeksin laskenta perustuu Tilastokeskuksen omaan Kustannusindeksien ja maatalouden hintaindeksien hintatiedustelu -kyselyyn.
Indeksin laskemisessa käytetään myös muita indeksejä kuten kuluttajahintaindeksiä, teollisuuden tuottajahintaindeksiä, rakennuskustannusindeksiä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Maarakennuskustannusindeksin tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain tai harvemmin.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tiedonkeruussa käytetään verkkolomaketta. Vastaajille lähetetään sähköpostitse muistutusviesti, kun tiedonkeruu on avattu. Osalle vastaajista lähetetään sähköpostilomake tai hintatietoja tiedustellaan puhelimitse. Osa hintatiedoista kerätään suoraan verkosta tai hyödynnetään muita indeksejä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Maarakennuskustannusindeksin tiedot validoidaan systemaattisesti. Laskentajärjestelmä nostaa tietyn kynnysrajan ylittävät hintamuutokset tarkistuslistalle. Lisäksi esimerkiksi puuttuvat havainnot tai tiedonantajan ilmoittamat tuotemuutokset nousevat käsiteltäväksi.
Tarvittaessa tiedonantajaan ollaan yhteydessä tai puuttuva tieto arvioidaan. Tuotemuutokset voidaan käsitellä tilaston laskennassa muuttamalla edellisen kuukauden hintaa, jotta kahden kuukauden välinen hintaparivertailu tehdään samasta, laatuvakioidusta tuotteesta.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Hintatiedon puuttuessa käytetään pääsääntöisesti edellistä hintaa. Maarakennusindeksin laskennassa käytetään vähän imputointia, koska pyritään saamaan kaikki hintahavainnot mukaan laskentaan. Imputointia ei käytetä indeksissä johtuen pienestä hintahavaintomäärästä.
Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot voidaan imputoida muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi pyritään valitsemaan saman kokoluokan toimija.
Maarakennuskustannusindeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Havainnot yhdistetään tuoteryhmä- ja tietolähdepainokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Maarakennuskustannusindeksin käyttäjiä ovat muun muassa maarakennusalan yritykset ja maarakennusalaan liittyvien töiden tilaamiseen liittyviä organisaatioita. Heillä on omat edustajat indeksin perusvuosiuudistuksen taustaryhmässä. Käyttäjien tarpeita mm. osaindekseistä ja indeksiluokituksista huomioidaan perusvuosiuudistusten yhteydessä.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Säännöllistä seurantaa käyttäjätyytyväisyydestä ei ole.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Maarakennuskustannusindeksissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:
- otantavirhe
- puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
- vastauskato
- laadunmuutokset hintakeruussa olevissa tuotteissa ja näiden puutteellinen huomiointi indeksin laadinnassa
- substituutioharha.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Otantavirhettä ei ole määritelty.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Maarakennuskustannusindeksissä pyritään kuvaamaan laadullisesti samanlaisen tuotteen tai palvelun hintakehitystä, ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa.
Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta tai olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia.
Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista.
Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.
Katovirhe (SIMS 13.3.3)
Vastauskato vaihtelee kuukausittain. Tilastossa pyritään mahdollisimman pieneen vastauskatoon, koska hintatietoja ei yleensä voida imputoida muilla havainnoilla.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Indeksin mahdollisia käsittelyvirheitä ovat käsin tallennettujen hintatietojen väärin tallentaminen tai virhemarginaalien ylittävien hintahavaintojen hyväksyminen.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Maarakennuskustannusindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään.
Perusvuosiuudistusten yhteydessä taustaryhmä hyväksyy indeksin painorakenteen ja osaindeksit.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Maarakennuskustannusindeksin tietoja ei revisoida kuin erittäin poikkeuksellisesti (käytännössä virhetilanteissa).
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Maarakennuskustannusindeksi julkistetaan 23. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä tilastoitavaa kuukautta seuraavana kuukautena.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Täysin maarakennuskustannusindeksiä vastaavaa indeksiä ei julkaista muissa maissa. Ruotsin tilastovirasto julkaisee muun muassa katuvalaistusindeksiä
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Uusimman indeksin perusvuosi on 2020 (2020=100). Maarakennuskustannusindeksin osaindeksit ovat muuttuneet ajan myötä. Vuodesta 2010 lähtien osaindeksit ovat pysyneet samoina.
Maarakennusalan indeksejä on uudistettu ja samalla perusvuotta on muutettu aika ajoin. Indeksien perusvuosina ovat olleet vuodet 1963, 1972, 1980, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja 2015.
Perusvuosien 1963, 1972, 1980 ja 1985 tie- ja maarakennuskustannusindeksit laskettiin, tietojen saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi, pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella.
Vanhat indeksit kuvasivat siten pääasiassa Tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten hintakehitystä ja konetöiden indeksi kuvasi koneiden vuokrahintojen kehittymistä.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Maarakennuskustannusindeksin kuukausitason indekseistä on laskettavissa vuositason indeksit.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Kansantalouden tilinpito käyttää maarakennuskustannusindeksiä yhtenä deflaattorina laskennassaan.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Maarakennuskustannusindeksin painorakenne ja osaindeksit ovat muuttunet eri perusvuosille. Nykyisin käytettävässä indeksissä 2020=100 on käytetty samaa luokitusta kuin vuoden 2015=100 ja 2010=100 indekseissä. Vanhempien perusvuosien indeksit ovat rakenteeltaan erilaisia.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Perusvuoden 2020 painorakenne ja menetelmäseloste ovat saatavilla tilaston dokumentaatiosivulla.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Maarakennuskustannusindeksin tietoja pääsevät käsittelemään vain tilaston tuotantoon osallistuvat henkilöt. Tiedonantajina toimivia yrityksiä tai tuotteiden hintatietoja ei julkaista, vaan julkistettavat tiedot ovat aina useista havainnoista koostuvia aggregoituja indeksipistelukuja.