Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot -tilasto on osa kansantalouden tilinpitoa ja kuvaa kansantalouden tuotevirtoja. Tiedoilla voi analysoida tuotantotoiminnan rakennetta ja toimialojen välistä riippuvuutta. Tiedot kerätään kymmenistä eri lähteistä ja ne julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot kuvaavat koko taloutta.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
ESA 2010 ohjeiden mukaisesti kansantalouden tilinpidossa on kaksi tilastoyksikkötyyppiä ja vastaavasti kaksi näkökulmaa talouden tarkasteluun:
- institutionaalinen yksikkö
- paikallinen toimialayksikkö (local KAU).
Ensin mainittua käytetään tarkasteltaessa tuloja, menoja ja rahoitusvirtoja sekä varallisuustaseita. Jälkimmäistä käytetään kuvattaessa tuotantoprosessia, sekä panos-tuotosanalyysissä ja alueellisessa analyysissä.
Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on kyseisellä talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.
Paikallinen toimialayksikkö käsittää kaikki ne institutionaalisen yksikön tuotannolliset osat, jotka sijaitsevat samalla paikalla tai hyvin lähellä toisiaan, ja jotka toimivat samalla NACE Rev.2 toimialatasolla (nelinumerotaso).
Institutionaalinen yksikkö koostuu yhdestä tai useammasta paikallisesta toimialayksiköstä; paikallinen toimialayksikkö kuuluu yhteen, ja vain yhteen, institutionaaliseen yksikköön.
Suomessa käytössä on
- institutionaalinen yksikkö sektoritileillä
- toimipaikka, joka vastaa paikallista toimialayksikköä tuotantotileillä, investoinneissa sekä tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoissa.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Kansantalouden tilinpidossa tietyn maan kohdejoukko koostuu kaikista kotimaisista tilastoyksiköistä (institutionaalisista yksiköistä tai paikallisista toimialayksiköistä). Yksikkö on kotimainen, kun sen pääasiallisen taloudellisen mielenkiinnon keskus on tuossa maassa, toisin sanoen, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa maassa pidemmän aikaa (vähintään vuoden).
Kansantalouden tilinpito on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki kotimaiset taloudelliset yksiköt ovat mukana.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden perusjoukko on sama kuin kansantalouden tilinpidossa.
Viitealue (SIMS 3.7)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden viitealue on koko maan talous.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot ovat tilastovuodesta 2021 lähtien yhdenmukaisia 18.9.2024 julkaistujen kansantalouden vuositilinpidon tietojen kanssa.
Tilastovuodesta 2010 lähtien taulukot ovat EKT 2010:n mukaisia. Tilastovuosien 2000–2009 taulukot ovat EKT 95:n mukaisia.
Tilastovuodesta 2008 taulukot on laadittu TOL 2008 -toimialaluokituksen ja CPA 2008 -tuoteluokitukseen perustuvan tuoteluokituksen mukaan. Tilastovuosien 2000–2007 taulukot on laadittu TOL 2002 -toimialaluokituksen ja CPA 2002 -tuoteluokitukseen perustuvan tuoteluokituksen mukaan.
Vuosien
- 2000–2007
- 2008–2009
- 2010–2014
- 2015–2020 ja
- vuoden 2021 jälkeiset taulukot eivät siten ole keskenään vertailukelpoisia.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoissa tarjontataulukko perushintaan ja käyttötaulukko ostajanhintaan esitetään edellisen vuoden hintaisina.
Mittayksikkö (SIMS 4)
ESA 2010 järjestelmässä kaikki virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina, joko euroina tai kansallisina valuuttoina. Poikkeuksen muodostavat vain jotkin väestöön ja työvoimaan liittyvät muuttujat, jotka ilmaistaan henkilöinä, tunteina tai työpaikkoina.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoissa viiteajankohtana on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden luokitukset ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia (ESA 2010, luku 23 sekä Eurostatin Ramon luokitustietokanta).
Tilastossa on käytössä NACE Rev. 2:n mukainen A64-toimialaluokitus ja CPA 2015:n mukainen P64-tuoteluokitus. Tarjonta- ja käyttötaulukoiden tuotetiedot luokitellaan seuraaviin tietoluokkiin:
Tarjontataulukko
- Kotimainen tuotos toimialoittain
- Tavaroiden ja palvelujen tuonti
Tuonti EU:n alueelta, EMU-maat
Tuonti EU:n alueelta, EMU:n ulkopuoliset maat
Tuonti EU:n ulkopuolelta
Käyttötaulukot
- Välituotekäyttö toimialoittain
- Kulutusmenot
Kotitalouksien kulutusmenot
Kulutusmenot, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Julkiset kulutusmenot
- Kiinteän pääoman bruttomuodostus, menona
Varastojen muutos
Pääoman bruttomuodostus
- Tavaroiden ja palvelujen vienti
Vienti EU-maihin, EMU-maat
Vienti EU-maihin, EMU:n ulkopuoliset maat
Vienti EU:n ulkopuolelle
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Arvonlisäys
Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.
Bruttokansantuote
BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).
Kaupan lisät
Tukkukaupan ja vähittäiskaupan palvelujen tuotos mitataan jälleenmyyntiin ostettujen tavaroiden kaupan lisien mukaan. Kaupan lisä on jälleenmyyntiä varten ostetun tavaran todellisen tai laskennallisen hinnan ja sen hinnan välinen ero, jonka jakelija joutuisi maksamaan tavaran korvaamiseksi myynti- tai muulla luovutushetkellä.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus
Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.
Kulutusmenot
Kulutusmenot ovat kotimaisten insitutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Kulutusmenoja esiintyy kotitalouksilla ja niitä palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä sekä julkisyhteisöillä. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja.
Käypiin hintoihin
Kunakin ajankohtana vallitseviin nimellisiin hintoihin.
Ostajanhinta
Ostajanhinta on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista mukaan luettuna kaikki tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot (mutta pois lukien vähennyskelpoiset verot, kuten tuotteiden ALV); mukaan luettuna kaikki kuljetusmaksut, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen toimituksen vaadittuna ajankohtana ja vaadittuun paikkaan; kaikkien suurostojen ja sesonkiajan ulkopuolisten ostojen perusteella normaalihinnoista tai -maksuista myönnettyjen alennusten vähentämisen jälkeen; poisluettuna korko- ja palvelumaksut, jotka liittyvät luottojärjestelyihin; poisluettuna kaikki ylimääräiset maksut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että maksua ei ole pystytty suorittamaan ostohetkellä määrätyn maksuajan kuluessa.
Perushinta
Perushinta on kansantalouden tilinpidon hintakäsite. Se on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). Siihen ei lueta tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen luetaan tuottajan samalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät, myös siinä tapauksessa, että ne ovat erillisenä eränä laskussa.
Tavaroiden ja palvelujen tuonti
Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.
Tavaroiden ja palvelujen vienti
Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.
Tukipalkkiot
Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä. Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot. Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti: a) tuotetukipalkkiot (D.31) (1) tuontitukipalkkiot (D.311) (2) muut tuotetukipalkkiot (D.319) b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Tuotannon ja tuonnin verot
Tuotannon ja tuonnin verot (D.2) koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset kantavat tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei. Tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat seuraavasti: a) tuoteverot (D.21) (1) arvonlisäverot (ALV) (D.211) (2) tuontiverot ja -tullit ilman ALV:a (D.212) – tuontitullit (D.2121) – muut tuontiverot kuin ALV ja tuontitullit (D.2122) (3) muut tuoteverot kuin ALV ja tuontiverot (D.214) b) muut tuotantoverot (D.29).
Tuotos perushintaan
Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.
Välituotekäyttö
Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Kansallisella tasolla tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi tietojen käsittelyssä sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö | Tilastokeskus
Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti, joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 -lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B.
EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää:
• Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti.
• Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.
Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja ovat:
• Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission 17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa.
• Laki liiallisten alijäämien menettelystä
Eurostatin verkkosivulla, osassa ‘Legislation - National accounts - Eurostat’ ja 'Government finance and EDP’ on lisää kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa.
Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta.
Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.
Rahoitustilinpito neljännesvuosittain, maksutasetiedot sekä julkisyhteisöjen tilit toimitetaan suoraan myös EKP:lle.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden laadinta perustuu suurelta osin samoihin lähdeaineistoihin kuin muun kansantalouden tilinpidon laadinta. Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoissa hyödynnetään muusta kansantalouden tilinpidosta poiketen myös näiden tilastojen tarkemman tason tuotetietoja.
Kansantalouden tilinpidon laadinta perustuu tilastoihin, joita kerätään pääasiassa muihin tarkoituksiin (perustilastot). Laadinta perustuu moniin tietolähteisiin ja sisältää muun muassa:
- hallinnolliset aineistot
- auto- ja yritysrekisterit
- tilinpäätökset
- verotiedot
- budjettiraporit
- väestölaskentatilastot
- yrityksiä ja kotitalouksia koskevat tilastotiedot
- valvontaviranomaisten ja toimialajärjestöjen lausunnot
- vuosi- ja neljännesraportit
- tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastot
- maksutasetilastot.
Kansantalouden tilinpidon ja tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden yhteisten lähdeaineistoihin lisäksi tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden tuotetietojen lähteinä käytetään muun muassa teollisuuden tuotantotilaston, teollisuuden raaka-ainetietojen, yrityspalvelujen tietoja.
Tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden edellisen vuoden hintaisten tietojen laadinnassa käytetään hintatietojen lähteinä pääasiassa tuottajahintaindeksejä, palvelujen tuottajahintaindeksejä ja kuluttajahintaindeksejä.
Eurostatille toimitetut menetelmäkuvaukset sisältävät yleensä tietoja tärkeimmistä lähteistä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Kansantalouden tilinpitoa laaditaan yleensä neljänneksittäin tai vuosittain käyttäen lähteenä perustilastoja. Perustilastojen keruufrekvenssi vaihtelee lähdetietojen mukaan.
Esimerkiksi yritystilastot valmistuvat yleensä kuukausittain (ja neljännesvuosittain). Kotitalouksia koskevat tutkimukset ovat saatavilla neljännesvuosittain tai vuosittain (joskus jopa harvemmin). Hallinnollisten aineistojen saatavuus vaihtelee maittain. Väestölaskentoja kerätään osissa EU-maissa pääosin kymmenen vuoden välein, osissa maissa väestötiedot ovat rekisteripohjaisia.
Kansantalouden tilinpidon laadintafrekvenssi ja -ajankohta eivät välttämättä kulje rinnakkain (kaikkien) perustilastojen keruuaikataulujen kanssa.
Kansantalouden tilinpito tyypillisesti vastaanottaa/kerää neljännes- ja vuositietoja laadinta-aikataulujensa mukaan. Maiden tilastovirastot voivat tuottaa myös kuvauksen ulkoisten tietolähteiden vastaanottamisajoista.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tiedonkeruu on hyvin maakohtaista ja vaihtelee myös tietolähteen luonteen mukaan, esimerkiksi hallinnolliset aineistot, vero- ja autorekisterit, tutkimukset, kirjanpito. Ohjeet löytyvät ESS:n käsikirjasta “Handbook of Recommended Practices for Questionnaire Development and Testing Methods in the ESS”.
Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Maat voivat tuottaa tarkemman kuvauksen kanavista, joilla ulkoista tietoa kerätään.
ESS ohjeissa suositellaan, että tiedonkeruuseen käytetyt menetelmät tulisi kuvata. Voi olla myös tarkoituksenmukaista täydentää tätä aihetta seuraavilla kohdilla:
- kansallinen tilastovirasto tavallisesti tekee yhteistyösopimuksen teknisine yksityiskohtineen muiden instituutioiden kanssa siitä, milloin, miten jne., kuinka tiedot toimitetaan
- kansantalouden tilinpito osallistuu myös muiden yksiköiden kyselylomakkeiden kehittämiseen.
Tietolähteet kuvataan tilastojen menetelmäkuvauksissa.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.
Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tavoitteena on tällä hetkellä yhdenmukaistamassa validointimenetelmiä, jotta tietojen yleistä laatua ja tiedonkulun tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän kuuluu muiden muassa yhteisten standardien ja työkalujen määrittely sekä täytäntöönpanon tuki (katso ESS-validoinnin verkkosivusto.
Kansantalouden tilinpito on pilottitilasto tässä. ESA 2010 validointityöryhmä perustettiin vuonna 2015. Sen tehtävänä oli sopia ja dokumentoida säännöt ESA 2010 validointikäsikirjaan sekä laittaa säännöt asteittain täytäntöön etukäteisvalidointina kansantalouden tilinpidolle.
Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoissa tarjonta- ja käyttötiedot tasapainotetaan tuotetasolla. Kaikista käyttötiedoista ei ole käytettävissä kattavaa ja luotettavaa tuotetason lähdeaineistoja, jolloin käyttötietojen estimoinnissa käytetään hyväksi aiempien vuosien tuotejakaumia tai tarjontatietojen tuotejakaumia.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamiseksi suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.
Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.
Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen asiakkaina.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.
Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), joka koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista.
Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, ja keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.
Kansantalouden tilinpidon käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoissa julkaistaan tilastovuotta kohti vain yksi julkistus. Taulukot revisioidaan uusimpien vuosien osalta ainoastaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastuksen yhteydessä.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kansantalouden tilinpidon tietojen laadun kehittämiseksi, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja.
Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.
Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.
ESA2010-lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive. Suomessa tuotetaan joitakin kansantalouden tilinpidon osa-alueita lähettämisohjelmaa nopeammin. Tällaisia ovat mm. vuosittaiset tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot, jotka toimitetaan yleensä 24 kuukauden viiveellä lähettämisohjelman 36 kuukauden viipeen sijaan.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkistuspäivät etukäteen ja että nämä julkistuspäivät myös toteutuvat.
Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA2010-lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.
Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA2010) määritelmiä.
Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008-suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA2010-määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Jos joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot revisioidaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastusten yhteydessä yleensä vain uusimpien vuosien osalta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukot.
Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.
Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät.
Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6 -manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden ja kansantalouden tilinpidon väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot ja kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat uusimpien tilastovuosien osalta yhtenevät.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot julkaistaan vuosittain aikataulussa t+24 kk.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukot revisioidaan kansantalouden tilinpidon aikasarjatarkastusten yhteydessä, kuitenkin vain uusimpien vuosien osalta. Vuoden 2024 aikasarjatarkastuksen yhteydessä taulukot revisioitiin tilastovuodesta 2021 lähtien.
Kaikki tiedot julkaistaan kansallisesti sekä toimitetaan Eurostatille aina kun ne päivitetään. Tiedot julkaistaan sekä tilastojulkistuksena että tietokantapäivityksenä.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Kansantalouden tilinpidon tärkeimmät tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastojulkistuksena. Tilastokeskus voi järjestää tiedotustilaisuuden (voi olla myös webinaari) kunkin vuoden helmikuun lopussa, kun ensimmäinen julkistus kansantalouden tilinpidon ennakollisista vuositiedoista julkaistaan.
Tiedotustilaisuus on mahdollinen myös maaliskuun puolivälissä, kun edellisen vuoden sektoritilit sekä julkisen talouden alijäämä- ja velkaluvut julkaistaan.
Satunnaisesti voidaan järjestää muita tiedotustilaisuuksia.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Kaikki kansantalouden tilinpidon tarkistetut (validoidut) tiedot julkaistaan verkossa StatFin-tilastotietokannassa, jotta ne ovat käyttäjille helposti saatavilla.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Julkistustasoa tarkempia kansantalouden tarjonta-, käyttö- sekä panos-tuotostaulukoiden tietoja voidaan luovuttaa maksullisina tilaustöinä edellyttäen, että lähdetilastojen tiedonantajien tietosuoja säilyy.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tarjonta- ja käyttötaulukoiden käypähintaisten tietojen menetelmäkuvaus löytyy Kansantalouden vuositilinpidon menetelmäkuvauksesta (luku 1.6 Tasapainotus- ja integrointimenettelyt, tietojen validointi): Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus Kansantalouden vuositilinpito: tilaston dokumentaatio | Tilastokeskus.
Tarjonta- ja käyttötaulukoidenkiinteähintaisten tietojen laadintamenetelmät ja lähdeaineistot kuvataan Hinta- ja volyymiestimaattien menetelmäkuvauksessa Kansantalouden vuositilinpito: tilaston dokumentaatio | Tilastokeskus.
Taulukoiden laadintamenetelmät on kuvattu tarkemmin Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden käsikirjassa Eurostat Manual of Supply, Use and Input-Output Tables Eurostat Manual of Supply, Use and Input-Output Tables - Products Manuals and Guidelines - Eurostat.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastokielessä luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja.
Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen.
Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tap
auksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.
Lähetetyt tiedot merkitään joko "N = ei saa julkaista ennen määräpäivää" tai "F = vapaa".