Rakennus- ja asuntotuotanto: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Rakennus- ja asuntotuotanto
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää lopputuotteen näkökulmasta. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kuvaa uudistalonrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta indeksin perusvuoteen verrattuna. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kuukausittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kattaa kaikki Rakennusluokitus 2018 mukaiset luokat:
01 Asuinrakennukset
02 Vapaa-ajan asuinrakennukset
03 Liikerakennukset
04 Toimistorakennukset
05 Liikenteen rakennukset
06 Hoitoalan rakennukset
07 Kokoontumisrakennukset
08 Opetusrakennukset
09 Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset
10 Energiahuoltorakennukset
11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset
12 Varastorakennukset
13 Pelastustoimen rakennukset
14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
19 Muut rakennukset
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston tilastoyksiköt ovat rakennus ja asunto.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.
Viitealue (SIMS 3.7)
Rakennus- ja asuntotuotanto -tilasto julkaistaan koko maan ja maakuntien tasolla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Rakennuslupien osalta aikasarjaa päivitetään vuodesta 1995 ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin osalta vuodesta 2000 alkaen, kuukausittain sen mukaan kuinka väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot päivittyvät.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston myönnettyjen rakennuslupien, aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden tilastoinnissa ei ole perusajankohtaa. Tilastoon kuuluvan uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosi on 2015=100.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen ja valmistuneiden rakennushankkeiden mittayksikköinä ovat rakennushankkeiden lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala sekä asuntojen lukumäärä. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin mittayksikkö on indeksipisteluku ja vuosimuutos.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Rakennukset luokitellaan Tilastokeskuksen ylläpitämän rakennusluokituksen (Rakennusluokitus 2018) käyttötarkoituksien mukaisiin luokkiin. Rakennusluokituksessa talonrakennukset luokitellaan niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen, eli rakennuksessa harjoitettavan toiminnan vaatimien tilojen mukaan.
Alueluokituksena käytetään viimeisintä voimassa olevaa alueluokitusta.
Rakennus- ja asuntotuotantotilastojen tuotantoa ja tietosisältöä osaltaan ohjaa Euroopan Unionin komission asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98 ja käytetyistä muuttujista N:o 588/01.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Asuinkerrostalo
Vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.
Asunto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Asuntotuotanto
Asuntotuotannolla tarkoitetaan rakennusluvan varaista talorakennustuotantoa, jonka tuloksena syntyy asuntoja eli asuinhuoneistoja. Asunnolla tarkoitetaan yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään seitsemän neliömetriä ja joka sisältää keittiön, keittokomeron tai keittotilan. Asunnolla on myös oma välitön sisäänkäyntinsä.
Keskeneräinen rakennus
Keskeneräisiin rakennuksiin luetaan sellaiset rakennukset, joiden rakennustyöt on aloitettu, mutta joita ei ole kirjattu valmistuneiksi Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin viitejakson lopussa.
Pientalo
Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa.
Rakennuksen tilavuus
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta. Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.
Rakennus
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava, ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, kuten esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia. Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja ynnä muita, jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä myöskään siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja ynnä muita. Rakennustiedot saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä. Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu: - nestevarastorakennukset - yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset - asuinrakennusten saunarakennukset - asuinrakennusten talousrakennukset - kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset - puolustusvoimien rakennukset - väestösuojat paitsi kun edellä mainitut rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennusten uudistuotantotietoihin eivät kuulu: - kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset - puolustusvoimien rakennukset - väestösuojat
Rakennusaine
Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava: - betoni, kevytbetoni - tiili - teräs - puu - muu, tuntematon.
Rakennuslupa
Rakennuslupa on rakennushankkeen koosta riippuen kunnan rakennusvalvonnan tai ympäristövalvontalautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupa rakentamiseen. Rakennuslupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat. Rakennuslupaa edellyttäviä hankkeita ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, lisärakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen, rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen.
Rakennustuotanto
Rakennustuotannolla tarkoitetaan rakennusluvanvaraista talonrakennustuotantoa, jonka tuloksena syntyy käyttötarkoitukseltaan erilaisia rakennuksia.
Rakentamistapa
Rakentamistapa määräytyy rakennuksen rungon pääasiallisen rakennustavan mukaan: Elementtirakenteiseksi katsotaan rakennukset, joiden kantavista rakenteista yli puolet on tehdasvalmisteisia tai joiden kantavista rakenteista tietyt osat esim. ulkoseinät ovat tehdasvalmisteisia Paikalla tehdyiksi katsotaan rakennukset, joiden kantavat rakenteet rakennetaan rakennuspaikalla. Paikalla tehdyssä rakennuksessa voivat enintään hormit, porrassyöksyt, parvekkeet ja kylpyhuoneet olla tehdasvalmisteisia.
Talotyyppi
Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: - omakoti- ja paritalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot - rivitalot: pientalot, joissa on vähintään kolme rinnakkaista asuinhuoneistoa ja joissa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin. - kerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin - muut rakennukset: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
Uudisrakentaminen
Uudisrakentamiseksi katsotaan rakentamisluvanvarainen uuden rakennuksen rakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien rakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuina rakennuksina.
Valmistunut rakennus
Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt kyseisen päivämäärän Syken rakennus- ja huoneistotietorekisteriin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot toimitetaan kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Tilaston tietoja toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Vuonna 2019 rakennus- ja asuntotuotantotilaston tuotantoon käytettiin 258 työpäivää. Tilastoon käytetään hallinollista rekisteriaineistoa, joten vastausrasitetta ei ole.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston lähdeaineistona käytetään Digi- ja väestöviraston toimittamia viikoittaisia rakennusten muutostietoaineistoja, jotka sisältävät tiedot jokaisesta viikon aikana rakennuskantaan tulleista muutoksista. Näitä ovat mm. uudet rakennukset ja luvat sekä muutokset yksiköiden ominaisuustietoihin sekä ko. tietojen täydentymiset.
Digi- ja väestövirastosta saadaan viikoittain kaksi erillistä tiedostoa, TKRMAX- ja VTJ-alkuiset tiedostot, joissa nimen loppuosa on järjestysnumero. TKRMAX on ns. maksimaalinen aineisto, johon muodostuu kaikki rakennukseen kohdistuneet muutokset. VTJ on muutostietopalvelun aineisto. Tilastokeskukselle välitetään rakennuslupiin liittyvät tiedot ja kaikki väestötietojärjestelmästä saatavissa olevien tietoryhmien muutokset.
Muuttoaineisto a käytetään ilmaisemaan valmiina ne rakennukset joihin on muutettu, mutta jotka eivät ole aineistossa vielä valmistuneita. Mikäli rakentamista ei aloitettu, voidaan myös sille estimoida aloituspäivä.
Haahtela-yhtiöt luokittelee suomen kunnat kuuteen (6) eri kalleusluokkaan. Jokainen kunta kuuluu johonkin näistä 1-6 luokasta. Haahtelan alueindeksit luetaan mukaan aineistoon ja niitä käytetään hyväksi uudisrakentamisen alueellista volyymia laskettaessa.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot päivittyvät Digi- ja väestöviraston toimittamien viikkoaineistojen mukaan.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Rakennus- ja asuntotuotantotilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Jokainen uusi viikkoaineisto tarkistetaan virheellisten tietojen korjaamiseksi. Aineistoa verrataan jo julkaistuihin tietoihin, jolloin suurimmat muutokset jo julkaistujen tietojen osalta tarkistetaan. Aineistoa käsitellään kuukausittain erikseen sekä maakuntatasolla että käyttötarkoitustasolla ennen julkistamista.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.
Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa estimoitu arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Odotettavissa olevan rakennusajan estimointi perustuu tätä varten kehitettyyn malliin. Rakennusaika ja valmistumisaika määräytyvät estimoidun, laskennallisen rakennusajan mukaan eivätkä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan. Tämä menettely parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita. Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet perusvuoden hinnoin. Kun tämä arvo suhteutetaan perusvuoden vastaavan ajanjakson vastaavaan arvoon, on tuloksena volyymi-indeksi.
Kausitasoitus (SIMS 18.6.1)
Uudisrakentamisen volyymi-indeksistä julkaistaan kausitasoittamaton sekä kausitasoitettu sarja. Lisätietoa kausitasoituksesta löytyy Tilastokeskuksen sivuilta.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, erinäisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa talouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinakehityksen arvioinnissaan.
Rakennustuotantotietojen avulla voidaan tarkastella rakentamisen tilaa ja kehittymistä koko maassa ja alueellisesti. Erityisen hyvin tiedot soveltuvat suhdannetilanteen arviointiin. Rakennustuotantotietojen avulla voidaan syventää ja tarkentaa suhdannekehityksen tarkastelua keskittymällä eri rakennustyyppien tai alueellisten tietojen tarkasteluun.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston rakennushanketiedot saadaan viikoittain Digi- ja väestötietovirastosta. Näihin tietoihin kuuluvat myönnetyt rakennusluvat, sekä aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet. Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Digi- ja väestötietovirastolle. Viiveestä johtuen uusimman kuukauden tilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät olet koskaan lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti. Vuoden 2015 alussa Digi- ja väestötietovirasto otti käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä. Ennen vuotta 2015 julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2015 jälkeen julkaistuihin tietoihin.
Rakennushankkeiden aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää estimoidaan käyttämällä hyväksi tiedossa olevien aloitusten määrää. Tämä toteutetaan tilastollisella regressiomallilla, jonka avulla pyritään pääsemään lähemmäksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää. Mallissa käytettävät korotuskertoimet päivitetään vuosittain.
Aloitustietojen korotusmenetelmässä mallin estimoimaa arviota todellisesta aloitetusta hankelukumäärästä verrataan sen hetkiseen tietoon aloitetuista rakennushankkeista. Näiden erotuksena saadaan arvio rakennushankkeiden määrästä, joita ei ole vielä ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastolle. Aloittamattomista rakennusluvista arvotaan erotuksen verran hankkeita aloitetuiksi. Aloitusten kuukausittainen korotusprosessi on täysin automatisoitu.
Aloitustietojen estimointi tehdään kuukausittain 24:lle uusimmalle kuukaudelle. Tätä vanhempia tietoja ei estimoida. Arvontaan osallistuvia aloittamattomia rakennuslupia rajataan siten, että yli 50 000 kuutiometrin rakennushankkeet jätetään pois. Tämän lisäksi syyskuusta 2024 lähtien myös asuntokappalemäärällisesti suuret rakennushankkeet eivät päädy arvontaan. Estimointimallin parametrien määrityksessä käytetään ilmoitettuja tiedossa olevia aloitustietoja. Aloitusten estimoinnin tarkkuuteen vaikuttaa ainoastaan aloitustietojen kertymävauhti ja sen vuosittainen satunnaisvaihtelu. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa käytetään estimoituja aloitustietoja. Rakennushankkeiden valmistumistietojen parantamiseksi tilastoinnissa hyödynnetään muuttoilmoituksia. Rakennushankkeet yhdistetään rakennustunnuksen avulla Väestörekisterikeskuksen muuttoaineistoon ja rakennus luokitellaan valmistuneeksi, mikäli siinä asutaan.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.
Kokonaisaineiston myötä estimaattorin otannasta johtuvaa satunnaisvaihtelua ei ole.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakennuslupien myöntämisen ja ilmoittamisen suhteen aiheuttavat, tiedon hitaan kertymisen lisäksi, rekisteritiedoissa toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä, joita pyritään korjaamaan.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Kuntien ilmoittamat tiedot aloitetuista rakennushankkeista kertyvät viiveellä Digi- ja väestötietovirastolle. Viiveestä johtuen uusimman kuukauden tilasto perustuu tuotantohetkellä aina epätäydelliseen aineistoon. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin tiedot eivät olet koskaan lopullisia, koska tietoa luvanvaraisten rakennushankkeiden aloituksista päivitetään jatkuvasti.
Rakennus- ja asuntotuotantotilastoon ei liity ylipeittoa.
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston koko yksikkömäärä sisältyy sekä tilaston tiedonkeruuseen että hallinnollisiin lähteisiin.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt rakennuslupien myöntämisen ja ilmoittamisen suhteen aiheuttavat, tiedon hitaan kertymisen lisäksi, rekisteritiedoissa toisinaan myös mittaus- tai ilmoitusvirheitä, joita pyritään korjaamaan.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Rekisteritietojen mittaus- tai ilmoitusvirheitä korjaavaan käsittelyyn liittyvä, saatavilla olevaa pinta-ala- ja tilavuustietoa hyödyntävä päättely voi tuottaa käsittelyvirheitä. Etenkin mittaluokaltaan pieniä virheitä voi olla hyvin vaikea havaita.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri tarkistusvaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineistoa sekä aineiston revisioita.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.
Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin myönnettyjen rakennuslupien rakennusvaiheista. Kuntien ilmoittamat tiedot kertyvät viiveellä Digi- ja väestövirastolle. Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot perustuvat kuntien ilmoittamiin tietoihin myönnettyjen rakennuslupien rakennusvaiheista. Kuntien ilmoittamat tiedot kertyvät viiveellä Digi- ja väestövirastolle. Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tarkentuvat eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.
Tietojen tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot julkaistaan noin kahdeksan viikon viiveellä. Viiteajankohdan viimeisen päivän ja ensimmäisten tulosten julkaisemisen välillä on tyypillisesti noin kahdeksan viikkoa.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan ennalta sovittuina ja Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineistona on kuntien rakennushanketiedot, joita ilmoitetaan rekisteriin. Tiedot saadaan kaikista Suomen kunnista, joten aineisto on myös maantieteellisesti vertailukelpoinen.
Rakennus- ja asuntotuotantotilastoon ei sisälly maiden välistä vertailua.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia vuodesta 1995 alkaen vuoteen 2015. Vuoden 2015 alussa Digi- ja väestötietovirasto otti käyttöön pysyvän rakennustunnuksen koko väestötietojärjestelmässä. Ennen vuotta 2015 julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2015 jälkeen julkaistuihin tietoihin.
Rakennus- ja asuntotuotantotilastolle on vuodesta 1995 alkaen kesäkuun 2020 alkuun mennessä kertynyt 303 viiteajankohtaa. Tilastoon kuuluvan uudisrakentamisen volyymi-indeksin, jonka perusajankohtana on vuosi 2015, viiteajankohtien lukumäärä vuodesta 2000 alkaen on vastaavasti 243. Vuoden 2015 alusta suoraan vertailukelpoisten viiteajankohtien lukumäärä tilastokokonaisuudelle on 63.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot eroavat osin rakennus- ja asuntokannasta. Rakennus- ja asuntokannasta poistetaan vuosittain rakennuksia ja asuntoja, joita ei enää lasketa kuuluvaksi olemassa olevaan rakennus- ja asuntokantaan. Näitä ovat mm. puretut ja tuhoutuneet rakennukset sekä pitkään asumattomina olleet asunnot. Lisäksi rakennuksiin kohdistuvat laajennukset ja uudestaan rakentamiseen verrattavat muutostyöt rekisteröityvät rakennus- ja asuntotuotantotilastossa hankkeen aloitusajankohdalle, mutta rakennus- ja asuntokantatilastossa rakennuksen alkuperäiselle valmistumisvuodelle.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot laaditaan kuukausittain aina samalla tavalla, joten tiedot ovat yhteneväiset.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiledote julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot 12fy ja 12fz ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot mahdollistavat myös tarkempien alueellisten tietojen jakamisen maksullisena tietopalveluna. Esimerkiksi rakennus- ja asuntotuotantotilaston kunnittaiset rakennushanketiedot löytyvät Tilastokeskuksen maksullisesta Rakennettu ympäristö -palvelusta.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston perusjoukon muodostavat rakennuslupaa edellyttävät uudet rakennukset, laajennukset ja uudelleen rakentamiseen verrattavat muutokset, näiden rakennusvaihetiedot sekä näihin sijoittuvat uudet asuinhuoneistot. Tilasto perustuu kokonaisaineistoon, joka täydentyy vähitellen, kun kuntien rakennusvalvontaviranomaiset vievät tietoja rekisteriin.
Rakennushankkeiden aloitusilmoitusten hitaan kertymisen vuoksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää estimoidaan käyttämällä hyväksi tiedossa olevien aloitusten määrää. Tämä toteutetaan tilastollisella regressiomallilla, jonka avulla pyritään pääsemään lähemmäksi aloitettujen rakennushankkeiden todellista määrää. Mallissa käytettävät korotuskertoimet päivitetään vuosittain.
Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennan lähtökohtana on estimoida aloitettavan rakennuksen arvo perusvuoden hinnoin rakennuksen ominaisuustietojen avulla sekä osittaa estimoitu arvo odotettavissa olevalle rakennusajalle. Odotettavissa olevan rakennusajan estimointi perustuu tätä varten kehitettyyn malliin. Rakennusaika ja valmistumisaika määräytyvät estimoidun, laskennallisen rakennusajan mukaan eivätkä rekisterin mukaisen valmistumisajan mukaan. Tämä menettely parantaa oleellisesti volyymi-indeksin kykyä seurata suhdanteita. Uudisrakentamisen volyymi tarkasteltavana ajanjaksona saadaan laskemalla yhteen kaikkien rakenteilla olevien rakennusten tälle ajanjaksolle kohdistuvat arvo-osuudet perusvuoden hinnoin. Kun tämä arvo suhteutetaan perusvuoden vastaavan ajanjakson vastaavaan arvoon, on tuloksena volyymi-indeksi.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston tiedot julkaistaan koko maan ja maakuntien tasolla.