Rakennuskustannusindeksi kuvaa ammattimaisen (liiketoiminnallisen) uudistalonrakentamisen kustannuskehitystä. Indeksissä mitataan talonrakentamisen kustannuskehitystä rakentajan tai urakoitsijan näkökulmasta.

Rakennuskustannusindeksi ei sisällä kaikkia rakennuttajalle aiheutuvia kustannuksia, kuten suunnittelu- tai rahoituskustannuksia. Ammattimaisen korjausrakentamisen indeksejä on saatavilla vain asuinrakentamisesta.

Rakennuskustannusindeksi ei kata kaikkia rakennusluokituksen luokkia. Virallisessa rakennuskustannusindeksissä ei huomioida luokkia:

• 02 Vapaa-ajan asuinrakennukset
• 10 Energiahuoltorakennukset
• 11 Yhdyskuntatekniikan rakennukset
• 13 Pelastustoimen rakennukset
• 14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
• 19 Muut rakennukset.

Rakennuskustannusindeksin tilastoyksikkö on rakennuskustannus, joka tulee urakoitsijan maksettavaksi talonrakentamisessa.

Tyypillinen raportointiyksikkö, jolta tietoa kerätään, on esimerkiksi materiaalikustannusten osalta erilaiset rakennustarvikkeita myyvät yritykset, mutta esimerkiksi palveluiden ja työkustannusten mittaamiseen käytetään tietolähteinä muita Tilastokeskuksen indeksejä.

Rakennuskustannusindeksin perusjoukon muodostavat kaikki talonrakentamisessa käytettävät tuotannontekijät. Ne ryhmitellään tavanomaisesti työhön, tarvikkeisiin ja palveluihin.

Rakennuskustannusindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista.

Rakennuskustannusindeksin vanhimmat tietokantataulukoista saatavat kokonaisindeksit ovat vuodesta 1922 lähtien. Luovutushintakertoimia julkaistaan vuodesta 1949 lähtien. Indeksiehto-osaindeksejä löytyy vuodesta 1980 lähtien. Talotyyppikohtaisten indeksien aikasarjojen pituus riippuu siitä, milloin kyseistä indeksiä on alettu tuottaa.

Rakennuskustannusindeksin julkaistut indeksipisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta kuin erityisissä poikkeustapauksissa.

Tuoreimman rakennuskustannusindeksin perusvuotena on vuosi 2025 (2025=100).

Tietokantataulukoissa julkaistaan indeksejä myös perusvuosilta 1951, 1964, 1973, 1980, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2021. Vanhojen perusvuosien indeksejä ketjutetaan uuden perusvuoden käyttöönotosta lähtien aina tuoreimman perusvuoden indeksin muutoksilla.

Rakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksipisteluvuista lasketaan myös kuukausi- ja vuosimuutosprosentteja.

Rakennuskustannusindeksin viiteajankohta on kuukausi. Hintatiedot kerätään pääsääntöisesti kuukauden 15. päivän mukaisina.

Rakennuskustannusindeksi ilmestyy kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun, niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä.

Rakennuskustannusindeksien pääluokituksena on panosnimikkeistö, joka on Tilastokeskuksen oma luokitus. Nimikkeistön ylimmällä tasolla panosnimikkeet voidaan lajitella kolmeen päälajiin (kustannuslajiin): työhön, tarvikkeisiin ja palveluihin. 

Toisena luokituksena rakennuskustannusindeksissä on käytössä talotyyppiluokitus. Rakennusluokituksen 2018 talotyypeistä (käyttötarkoitusluokat) on muodostettu rakennuskustannusindeksiä varten neljä talohanketyyppiä: pientalo, kerrostalo, palvelurakennus ja tuotantorakennus. Palvelurakennus vastaa aiempien perusvuosien toimitilaa. Rakennuskustannusindeksi lasketaan neljän talohanketyypin painotettuna keskiarvona. 

Talonrakentamisen kustannusindeksit voidaan luokitella virallisen rakennusluokituksen mukaan kahteen pääluokkaan: Asuinrakentamisen ja muun kuin asuinrakentamisen kustannusindekseihin.

Asuinrakentamisen indeksejä ovat pientalo ja kerrostalo. Hanketyyppi pientalo kuvaa ammattimaisesti, tuottajamuotoisesti toteutettuja omakotitaloja, pientaloja ja rivitaloja. Asuinrakentamisesta tuotetaan myös ammattimaisen korjausrakentamisen indeksejä jaottelulla asuntokorjaukset ja rakennuskorjaukset.

Muun kuin asuinrakentamisen indeksejä ovat hanketyypit palvelurakennus ja tuotantorakennus. Palvelurakennus edustaa monen erilaisen liike-, toimisto-, liikenne- hoitoala-, kokoontumis- ja opetusrakennusten keskimääräistä hanketyyppiä. Hanketyyppi tuotantorakennus edustaa indeksissä erilaisia teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennuksia sekä varastorakennuksia.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Rakennuskustannusindeksin laadintaa ohjaa kansallinen ja Euroopan unionin lainsäädäntö.

Kansallisella tasolla tilaston tuottamista säätelee tilastolaki (280/2004). Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä, tietojen salassapidosta ja tiedonantovelvollisuudesta. Lisäksi tietojen käsittelyssä sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999).

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Rakennuskustannusindeksin tuotantoa ja tietosisältöä ohjaa EU:n yritystilastoasetus 2019/2152. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa rakennuskustannuksista.

Rakennuskustannusindeksin tietoja toimitetaan kuukausittain muiden tilastojen käyttöön.

Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatille julkistuspäivänä, ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Rakennuskustannusindeksin tuottamiseen käytetään vuosittain keskimäärin yhteensä noin 280 henkilötyöpäivää. Työpanos sisältää tietojen keruun, käsittelyn, analysoinnin ja julkaisemisen.

Tilaston lähdeaineiston keräämiseen käytettävään kyselyyn (Rakennuskustannusindeksi) liittyvää tietoa vastausrasitteesta ei ole saatavilla.

Rakennuskustannusindeksin lähdeaineistoina käytetään Tilastokeskuksen omista kyselyistä, Rakennuskustannusindeksin ja Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tiedonkeruusta saatavia tietoja sekä Tilastokeskuksen muita hintaindeksejä.

Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla kerätään hintatietoja rakennustarvikkeiden valmistajilta sekä erilaisilta tukku- ja vähittäiskaupoilta.

Rakennuskustannusindeksin painorakenteessa on huomioitu tiedusteltavien tuotteiden jakelutie. Samaa tuotetta kysytään yleensä toimitusketjun eri jakelukanavista ja erityyppisistä myyntipaikoista kerätyt hintamuutokset painotetaan jokaiselle tuotteelle määritellyillä jakelutiepainoilla. Rakennuskustannusindeksissä on huomioitu seuraavat jakelutiet:

• Tehdastoimitus
• Kuluttajakauppa
• Tukkukauppa
• Muu

Laskennassa hyödynnetään lisäksi tietoja maarakennuskustannusindeksistä ja kuluttajahintaindeksistä. Työkustannusten mittaamiseen käytetään ansiotasoindeksiä, johon yhdistetään kerran vuodessa työnantajajärjestöiltä päivittyvät sosiaalikustannukset.

Rakennuskustannusindeksin laskenta perustuu yhteensä noin 1 100 hintatietoon noin 270 tiedonantajalta. Lisäksi käytössä on rauta- ja tukkukaupoista neuvoteltua myyntiaineistoa ja verkkoharavoitua hinnastotietoa. Näistä niin sanotuista kokonaisaineistoista saadaan havaintomääriä merkittävästi enemmän kuin normaalissa tiedonkeruussa. Rautakaupan aineistoa käytetään vain osassa tuoteryhmiä ja muiden jakeluteiden rinnalla.

Rakennuskustannusindeksin tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain. Osa tiedoista on luonteeltaan sellaisia, että ne päivittyvät vain kerran vuodessa.

Rakennuskustannusindeksiin kysyttävät tiedot kerätään pääasiassa verkkolomakkeella. Pieni osa tiedoista kerätään sähköpostitse.

Tiedonantajia pyydetään kuukausittain vastaamaan hintatiedot heille valituista tuotteista sekä ilmoittamaan syyt suurille hintamuutoksille ja mahdollisista muutoksista tuotteen ominaisuuksissa (tuotemerkin tai mallin muutos tms).

Tiedonkeruussa olevien tuotteiden tulisi olla niiden ominaisuuksien suhteen mahdollisimman muuttumattomia ajassa (niin sanottu laatuvakiointi). Tiedonantajien ilmoittamien tuotteiden tulisi olla mahdollisimman tarkasti kuvattu ja yksilöity esimerkiksi tuotemerkillä ja -mallilla, jotta seurattavien tuotteiden hintatiedot olisivat ajallisesti vertailukelpoisia. Muussa tapauksessa hinnanmuutos voi virheellisesti johtua tuotteen laadun tai ominaisuuksien muutoksesta.

Rakennuskustannusindeksin tiedot validoidaan systemaattisesti. Laskentajärjestelmä nostaa tietyn kynnysrajan ylittävät hintamuutokset tarkistuslistalle. Lisäksi esimerkiksi puuttuvat havainnot tai tiedonantajan ilmoittamat tuotemuutokset nousevat käsiteltäväksi. Tarvittaessa tiedonantajaan ollaan yhteydessä tai puuttuva tieto arvioidaan.

Tuotemuutokset voidaan käsitellä tilaston laskennassa muuttamalla edellisen kuukauden hintaa, jotta kahden kuukauden välinen hintaparivertailu tehdään samasta, laatuvakioidusta tuotteesta.

Kuukausittain saadaan mitattaville tuotteille (niin sanotuille tuoteilmentymille) päivitetyt hintatiedot. Indeksilaskennan ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan tuoteilmentymille hintojen parivertailu (nykyhinta/edellisen kuukauden vertailuhinta). Kun näin muodostetut hintasuhteet on saatu tehtyä, lasketaan tuotteille ja myöhemmin tuoteryhmille hintasuhdeaggregaatit käyttäen painotetun geometrisen keskiarvon kaavaa. Näin saadaan varsinaista indeksilaskentaa varten laskettua myös tuoteryhmittäiset tasosarjat eli tuoteryhmittäiset perusindeksit (elementary price indices) ketjuperiaatteella. Tämän jälkeen tuoteryhmien perusindekseistä lasketaan varsinaiset indeksit indeksihierarkian mukaisesti.

Rakennuskustannusindeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin painot ovat perusajankohdalta, ja ne pidetään kiinteinä koko perusvuoden laskentajakson ajan (noin viisi vuotta).

Rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksi lasketaan neljän talohanketyypin painotettuna (geometrisena) keskiarvona. Talohanketyypin paino kokonaisindeksissä määräytyy Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastosta saatavasta rakennustyyppikohtaisesta rakennustuotannon arvosta.

Jokaiselle talohanketyypille on määritelty oma panosjakauma. Panoksia mitataan yhdellä tai useammalla tuotteella. Tuotteiden ja tuoteryhmien välisessä painotuksessa huomioidaan aiemmin esitellyt jakelutiet. Tuotteen jakelutiet ja niiden painot vaihtelevat tuotteesta toiseen, mutta kokonaisuudessa merkityksellisempiä ovat tehdastoimittajat sekä LVI- ja sähkötukut.

Hanketyyppien sisäisten panospainojen määrityksessä on käytetty Foreconin asiantuntija-apua sekä monia aineistolähteitä. Tuoreimman perusvuoden 2025=100 painorakennetta taustoittaa Foreconin raportti.

Rakennuskustannusindeksi on yksi rakennusalan inflaatiomittari. Se soveltuu hyvin pitkän aikavälin kustannuskehityksen tarkasteluun talonrakentamisessa.

Rakennuskustannusindeksiä käytetään panosten deflatointiin kansantalouden tilinpidossa, ja asuinrakentamisen korjausrakentamisen indeksejä käytetään lähdeaineistona muun muassa kuluttajahintaindeksissä.

Rakennuskustannusindeksiä ja sen indeksiehto-osaindeksejä (P2000=100) on käytetty rakennusurakoissa kompensaatioindeksinä. Nykyään urakkasopimuksissa käytettävistä tarkistusindekseistä voidaan sopia kuitenkin vapaasti.

Rakennuskustannusindeksiä käytetään vielä toistaiseksi kiinteistöverotuksessa tarkistusindeksinä rakennusten verotusarvojen perusarvon päivityksessä. Monet vakuutusmaksut ovat myös sidottu rakennuskustannusindeksiin.

Arava-asuntojen enimmäishintalaskelmissa käytetään rakennuskustannusindeksin muutoksiin sidottua luovutushintakerrointa. Hitas-asuntojen enimmäishintalaskelmissa voidaan käyttää myös rakennuskustannusindeksiä.

Käyttäjätyytyväisyydestä kerätään mielipiteitä sidosryhmäyhteistyön kautta ja ottamalla vastaan käyttäjäpalautetta sähköpostitse ja puhelimitse.

Rakennuskustannusindeksien laskenta perustuu noin 270 tiedonantajalta kerättyihin yli 1 000 hintatietoon. Lisäksi laskennassa käytetään osassa tuoteryhmistä rautakaupoista neuvoteltua myyntiaineistoa sekä verkkoharavoitua hinnastotietoa.

Virallinen rakennuskustannusindeksi kuvaa uudistalonrakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. Se ei sovellu myöskään rakentamisen tuotoshintojen mittaamiseen (niin sanottu rakennushintaindeksi).

Rakennuskustannusindeksin tiedonkeruu perustuu harkinnanvaraiseen otokseen edustavista hyödykkeistä, jotka on valittu kuukausittaiseen hintaseurantaan. Näiden valittujen hyödykkeiden hinnanmuutoksia pyritään seuraamaan puhtaan hintaindeksin periaatteita noudattaen eliminoimalla havaituista hintamuutoksista laadunmuutoksen aiheuttama hintamuutos.

Rakennuskustannusindeksien tarkkuuteen vaikuttavat mahdollinen otantavirhe ja tiedon käsittelyvirheet. Virheiden suuruutta ei ole estimoitu.

Indeksien oikeellisuuteen vaikuttaa myös vastauskato, joka rakennuskustannusindeksissä on kuukausitasolla 4-5 %. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla.

Otospoimintaa varten ei ole olemassa kattavia rekisteritietoja talonrakentamiseen käytetyistä panoksista sekä siihen tarvittavista ominaisuustiedoista. Empiirisesti kuitenkin tiedetään, että talonrakennustuotannossa käytetään paljon erilaista työtä, rakennustarvikkeita ja palveluita panoksina. Tästä seuraa se, että tulee tehdä valinta keskeisimmistä seurattavista panoksista ja niiden mittaamiseen käytettävistä nimikkeistä.

Valinnat tehdään harkinnanvaraisesti, eli kyseessä on harkinnanvarainen otanta (näyte). Edustavien nimikkeiden valinnassa on käytetty jo pitkään apuna Valtion teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) rakennusalan asiantuntijoiden osaamista. Perusvuoden 2025=100 uudistamisessa on käytetty Foreconin asiantuntijoita. 

Koska tilastossa on harkinnanvarainen otos, otantavirheen arvioiminen ei ole relevanttia.

Perustavoitteena rakennuskustannusindeksissä on seurata laatu- ja muiden määritelmien suhteen muuttumattomana pysyvän rakennustarvikkeen hinnan muutosta kuukausittain.

Hintakeruuseen valittujen hyödykkeiden hinnanmuutoksia pyritään seuraamaan puhtaan hintaindeksin periaatteita noudattaen eliminoimalla havaituista hintamuutoksista laadunmuutoksen aiheuttama hintamuutos.

Tiedonkeruussa olevien rakennustuotteiden tulisi olla mahdollisimman tarkasti kuvattu ja yksilöity. Tällöin seurattavien tuotteiden hintatiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Mikäli tietylle tuotteelle ei saada kerättyä perättäisiltä ajankohdilta vertailukelpoista tietoa tai tuotteen tai kyseisen laadun valmistus loppuu, vanha tuote voidaan vaihtaa korvaavaan tuotteeseen joustavasti tilastotuotannossa.

Mahdollisen mittausvirheen suuruutta ei ole arvioitu.

Rakennuskustannusindeksin tiedonkeruun vastauskato on noin 4-5 % kuukausitasolla. Vastauskatoa pyritään pienentämään vastauksia karhuamalla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Rakennuskustannusindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin vaiheessa. Tuotannossa seurataan tiedonkeruun vastanneiden lukumäärää ja katoprosenttia ja puuttuvia vastauksia karhutaan. Suurimpien hintamuutosten oikeellisuus tarkistetaan.

Julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Rakennuskustannusindeksin tietoja ei revisoida kuin erittäin poikkeuksellisesti (käytännössä virhetilanteissa).

Hintatiedot kerätään pääsääntöisesti kuukauden 15. päivän mukaisina.

Rakennuskustannusindeksi julkistetaan kohdekuukautta seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun, niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä.

Rakennuskustannusindeksin tiedot on julkistettu täsmällisesti julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Rakennuskustannusindeksin hintakäsitteet ja kustannuslajit ovat eurooppalaisen yritystilastoasetuksen 2019/2152 (EBS) mukaiset, joten tilaston tiedot ovat osittain kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Tilastokeskus julkaisee kuitenkin rakennuskustannusindeksistä myös kattavampia tietoja, kuin mitä yritystilastoasetus (EBS) velvoittaa. Esimerkiksi rakennustyyppejä on kansainvälistä minimitasoa useampi. Lisäksi asuinrakentamisen korjausindeksit, indeksiehto-osaindeksit ja luovutushintakertoimet julkaistaan kotimaan tarpeisiin, joten niille ei välttämättä löydy kansainvälistä vertailukohdetta.

Rakennuskustannusindeksin aikasarjat ovat vertailukelpoisia. Perusvuosiuudistuksen yhteydessä vanhojen indeksien laskenta niiden omalla painorakenteella lopetetaan ja laskentaa jatketaan ketjuttamalla. Vanhojen indeksien laskenta tehdään aina uusimman indeksin painorakenteella ja uusimpien kustannustietojen perusteella.

Rakennuskustannusindeksistä julkaistaan pitkiä aikasarjoja. Vanhin tietokantataulukoissa julkaistu kokonaisindeksi 1935=100 on vuodesta 1922 alkaen (vain vuositieto).

Rakennuskustannusindeksin läheisin vertailukohta on maarakennuskustannusindeksi, joka kuvaa maarakennusalan yrittäjälle koituvien kustannusten kehitystä. Rakennuskustannusindeksi kuvaa rakennusyrittäjälle koituvien kustannusten kehitystä talonrakentamisen alalla.

Rakennuskustannusindeksin kuukausittaiset ja vuosittaiset tiedot perustuvat samaan lähdeaineistoon ja samaan laskentamenetelmään. Vuosittaiset tiedot muodostetaan kuukausittaisten tietojen keskiarvoina. Eri aikaväleillä julkaistavat tiedot ovat siten keskenään yhteneväisiä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot julkistetaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilastojulkistus julkaistaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta. Saatavilla on muun muassa pitkiä aikasarjoja vanhoista kokonaisindekseistä, talotyyppi- ja kustannuslajittaisia indeksejä sekä indeksiehto-osaindeksejä ja luovutushintakertoimia.

Tilaston tuotannosta poistuneet taulukot löytyvät arkistokannasta.

Rakennuskustannusindeksin yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tuottamiseen osallistuvilla henkilöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon.

Rakennuskustannusindeksin käyttäjän käsikirja 2000=100 kuvaa erilaisia rakennuskustannusindeksejä ja niiden laskentamenetelmiä sekä opastaa indeksien käytössä. Tuoreimman perusvuoden 2025=100 painorakenteen muodostumista taustoittaa Foreconin raportti.

Tuoreimman perusvuoden painot ovat saatavilla pdf-tiedostoina:

• Panosindeksit 2025=100
• Rakennuskustannusindeksi talotyypeittäin 2025=100
• Asuinrakentaminen 2025=100

Tilaston menetelmäselosteiden sivulla on julkaistu myös VTT Rakennustekniikan tutkimusjulkaisu liittyen rakennuskustannusindeksiin 2000=100.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Rakennuskustannusindeksin tietoja pääsevät käsittelemään vain tilaston tuotantoon osallistuvat henkilöt. Tiedonantajina toimivia yrityksiä tai tuotteiden hintatietoja ei julkaista, vaan julkaistavat tiedot ovat aina useista havainnoista koostuvia aggregoituja indeksipistelukuja.

Tietojen käsittelyssä noudatetaan tilastolakia sekä Tilastokeskuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeita. Tilastollisen tietosuojan tavoitteena on estää yksittäistä yritystä koskevien tietojen suora tai epäsuora tunnistaminen julkaistuista tiedoista.

Tilastossa sovelletaan tilastollisen tietosuojan periaatteita, joiden mukaisesti yksittäisen yrityksen tiedot suojataan tarvittaessa ennen tietojen julkaisemista. Tilastokeskuksella on tähän käytössä sisäiset ohjeet taulukkomuotoisten yritystietojen suojaamisesta.