Sähkön ja lämmön tuotantotiedot antavat kattavan kuvan Suomessa tuotetusta sähköstä sekä kauko- ja teollisuuslämmöstä sekä niihin kuuluneista polttoaineista.

Erillissähkön tuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja niihin kuuluvien polttoaineiden kattavuus on erittäin hyvä (noin 100%).

Erillisen lämmöntuotannon osalta tiedot eivät ole täysin kattavia: tiedoista puuttuu pieniä lämmöntuottajia mm. teollisuudesta ja kunnista. Lisäksi tilastosta puuttuvat kokonaan kotitalouksien ja julkisten palveluiden (mm. koulujen) omat lämpökattilat.

Energiantuotantotiedot kerätään laitosalueittain, joka tarkoittaa samalla alueella olevaa voimalaitoskokonaisuutta. Laitosalue voi koostua yhdestä tai useasta toimipaikasta. Tietoja tuotetaan laitosyksiköittäin niin, että samallakin laitoasalueella jokaiselle voimalaitosprosessille on omat tuotanto- ja polttoainetiedot. Perusyksikkö on siis voimalaitos- tai lämpölaitosprosessi.

Tilaston perusjoukon muodostavat sähkön- ja lämmöntuottajat. Tilasto kattaa kaikki sähköverkkoon kytketyt sähköntuottajat, mukaan lukien yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajat. Erillisen lämmön tuotannossa raja on 10000 megawattitunnin (MWh) vuosituotanto tai 5 megawatin (MW) lämmöntuotantokapasiteetti (laitosalueen yhteenlaskettu). Näistä rajoista voidaan tarvittaessa poiketa, jos kyseinen laitosalue on esim. toimialassaan tai sijaintikunnaltaan erityisen merkittävä. Kukin laitosalue liittyy toimipaikkaan ja yritykseen. Yritystiedot saadaan yritysrekisteristä. Haasteena on joidenkin toimipaikkatietojen osalta se, ettei kaikilla etäohjauksessa olevilla voimalaitoksilla ole henkilökuntaa tai liikevaihtoa, jolloin niitä ei välttämättä ole yritysrekisterissä.

Tiedot kerätään Suomen alueelta, mukaan lukien Ahvenanmaa. Jokainen laitos (voimalaitos, lämpölaitos) yhdistetään toimipaikkaan, jonka sijainti on määritetty kuntatasolla. Tuotettu aineisto julkaisutaulukoissa on aggregoitu kansalliselle tasolle.

Sähkön tuotanto tuotantomuodoittain kattaa vuodesta 1960 eteenpän. Sähkön ja lämmön tuotanto polttoaineittain kattaa vuodesta 2000 eteenpäin.  

Tiedot ovat lopullisia, mutta joitakin pieniä korjauksia tai täsmennyksiä tulee satunnaisesti esimerkiksi polttoainetietoihin.

Sähkön- ja lämmön tuotantotilastot julkaistaan gigawattitunteina (GWh, yksi gigawattitunti on miljoona kilowattituntia) sekä prosenttiosuutena kokonaistuotannosta ja kulutuksesta.

Polttoaineiden kulutus sähkön ja lämmön tuotannossa julkaistaan terajouleina ja prosenttiosuutena polttoaineiden kokonaiskulutuksesta.

Kaikille tiedoille julkaistaan myös muutos edellisestä vuodesta prosentteina.

Sähkön ja lämmön tuotantotiedot ilmestyvät kerran vuodessa ja koskevat kalenterivuotta.

Luokituksena käytetään Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta.

Lisäksi käytetään toimialaluokitusta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tiedonkeräys suoritetaan vuosittaisella lämmön tuotanto -kyselyllä, johon vastataan sähköisesti Internet-lomakkeella. Tiedot tallennetaan tietokantaan ja niitä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan. Tilastokeskus on vähentänyt yritysten tiedonantotaakkaa poistamalla kyselystä kaikki sähköntuottajat. Nämä tiedot saadaan Energiateollisuus ry:n toimittamana heidän sähköntuotantokyselystään.  

Energiateollisuus ry:llä on Tilastokeskuksen kanssa tilastoyhteistyösopimus, jonka mukaan Energiateollisuus ry kerää tiedot sähkön tuotannosta sekä kaukolämpötoimintaa koskevat tiedot ja luovuttaa ne Tilastokeskukselle.

Lisäksi joidenkin pienehköjen lämpölaitosten tiedot saadaan Kuntaliiton toimittamana tai Energiateollisuuden kaukolämpötilastosta.  

Energiateollisuus ry julkaisee sähkön tuotanto- ja kaukolämpötilastot. Tietojen yhteneväisyys Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen kanssa varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla.

Polttoainetietojen vertailuaineistoja saadaan mm. Luonnonvarakeskuksesta (puupolttoaineet), Energiavirastosta (päästökauppa-aineisto) ja ympäristöhallinnolta YLVA-tietokannasta.  

Luonnonvarakeskukselta (LUKE) saatuja tietoja käytetään tarkennettaessa muista lähteistä saatuja puupolttoaineiden käyttötietoja, ja toisaalta LUKE:n tietoja voidaan täydentää ja tarkentaa Tilastokeskuksen aineistolla. Tällä tavoin koordinoidulla yhteistyöllä varmistetaan LUKE:n ja Tilastokeskuksen tietojen yhteneväisyys.  

Energiaviraston, ympäristöhallinnon ja Energiateollisuus ry:n tietoja käytetään tarkentamaan paitsi energiatilastoja, niin myös KHK-inventaariossa. Laitoskohtaisesti vertailemalla valitaan yhteistyössä KHK-inventaarion kanssa kullekin laitokselle luotettavimmaksi arvioitu polttoainetieto, mikäli eri lähteistä saadut tiedot poikkeavat toisistaan. Tällä menettelyllä varmistetaan energiatilastojen ja KHK-inventaarion julkaisemien tietojen yhteneväisyys.

Vastausrasite on pyritty minimoimaan niin, ettei päällekkäistä tiedonkeruuta ole.

Raakatiedot ovat jonkin verran yksityiskohtaisempia kuin julkistettavat tiedot. Esimerkiksi erillislämmön tuotanto on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotettu ns. reduktiolämpö kerätään erikseen, mutta julkaisuissa tiedoissa reduktiolämmöt yhdistetään lämpölaitoksissa tuotettuun lämpöön. Samoin polttoainekohtaiset tiedot ovat raakatiedoissa yksityiskohtaisempia kuin julkistuksissa.

Tiedot kerätään kerran vuodessa.

Tilastokeskuksen lämmön tuotantokysely toteutetaan verkkokyselynä. 

Tilastokeskus on tiedonkeruun ja tilastojen tuottamisen aikaan jatkuvasti yhteydessä tiedon toimittajiin, kuten Energiateollisuuteen ja myös tarvittaessa yksittäisiin laitoksiin sekä kootusti myös Luonnonvarakeskukseen tietojen yhtenäisyyden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.

Polttoaineen kulutuksen vertailu ja täsmäyttäminen tilastokeskuksen KHK -inventaarion tietojen välillä on olennainen osa laadunvarmistusta. Tämä täsmäyttäminen tapahtuu laitoskohtaisia tietoja vertailemalla ja lopuksi kokonaiskulutusten osalta polttoainekohtaisesti.

Energiateollisuus ry:ltä saadut tiedot siirretään tuotantotietokantaan käyttäen tiedonsiirto -ohjelmia (SAS EG). Tilastokeskuksen lämmön tuotanto -verkkokyselyn tiedot siirtyvät automaattisesti tuotantotietokantaan. Yksittäisten laitosten tietoja siirretään tuotantotietokantaan myös manuaalisesti.

Imputointi ja tietojen vertailu eri lähteistä peräisin olevien polttoainetietojen välillä tehdään joko erillisissä tiedostoissa, joihin on koottu laitoskohtaiset tiedot polttoaineista Energiateollisuus ry:n, Energiaviraston päästökauppa-aineiston ja ympäristöhallinnon YLVA -tietokannasta tai tuotantotietokannassa manuaalisesti vertailemalla. Vertailun tuloksena mahdollisesti tarvittavat täsmennykset ja imputoinnit tehdään manuaalisesti tuotantotietokantaan.

Kun tiedot on täsmäytetty ja validoitu, tehdään tietokantakuutio, josta saadaan tarvittavat aggregoidut tiedot StatFin -taulukoihin, energiatilastojen taulukkopalveluun ja kansainvälisiin raportointeihin.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD/IEA ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa energian hankinnan ja käytön seurantaan ja analysointiin. Tutkimuslaitokset käyttävät tietoja mallien syöttötietoina energiapoliittisten toimien vaikuttavuuden arvioinnissa mm. energiariippuvuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen näkökulmista.

Tietojen saatavuutta ja laatua kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Joidenkin tärkeiden käyttäjien kanssa (mm. TEM) järjestetään säännöllisesti tapaamisia, joissa keskustellaan tilastojen laadusta ja kehitystarpeista.

Sähkön tuotannossa on hyvin vähän virhemahdollisuutta. Mitatun ja raportoidun tuotannon kattavuus on selvästi yli 99% kokonaistuotannosta. Sähkön tuotannossa polttoaineittain ja tuotantomuodoittain virhemarginaali ei juuri ole tätä suurempi, lukuun ottamatta aurinkosähkön tuotantoa, joka saadaan yhdistelmänä mitatusta ja mallinnetusta aineistosta.  

Kaukolämmön raportoitu tuotanto ei kata aivan kaikkia pieniä kuntia, mutta kokonaisvirhemarginaali (erotus raportoidun ja todellisen kokonaistuotannon välillä) on arvioitu olevan korkeintaan suuruusluokkaa 1 – 2 % kokonaistuotannosta. Raportoitujen tietojen virhe on samaa suuruusluokkaa kuin sähkön tuotannossa.

Teollisuuslämmön tuotannossa ei kattavuus ole niin hyvä kuin kaukolämmön kohdalla. Raportoiduissa tiedoissa virhe voi olla hieman suurempi kuin kaukolämmössä, koska teollisuuslämmön tuotantoa ei välttämättä mitata, lukuun ottamatta myytyä teollisuuslämpöä. Teollisuuslämmön tuotannossa voi syntyä harhaa, koska voi olla toisinaan vaikeaa erottaa teollisuuslämmön tuotanto ja polttoaineiden loppukäyttö teollisuudessa. Myydyn teollisuuslämmön osalta tämä ei ole ongelma, mutta harhan välttämiseksi kannattaa teollisuuden omaan käyttöön tuottamaa teollisuuslämpöä tarkastella yhdessä teollisuuden kokonaisenergian käytön kanssa: Teollisuuden energiankäyttö.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden arviointi eri lähteistä saatuja osin päällekkäisiä tietoja tarkastelemalla yhdistettynä tietojen sisäisen konsistenssin varmistamiseen takaa kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen laatukriteereiden täyttymisen.

Tietojen laadun arvioinnissa käytetään mm. seuraavia yleisiä tilastollisia menetelmiä:

• tietojen vertaaminen laitoskohtaisesti aikaisempien vuosien tietoihin
• tietojen vertaaminen laitoskohtaisesti eri tietolähteiden välillä
• tietojen vertaaminen kootusti eri tietolähteiden välillä. 

Lisäksi sähkön ja lämmön tuotanto -tilastossa suoritetaan mm. seuraavia tilastolle spesifisiä laadunvarmistustoimenpiteitä:

• laitosten hyötysuhteiden tarkistus, myös aikasarjaan verrattuna
• yhteistuotantolaitosten rakennusasteiden tarkastelu ja vertailu aiempiin vuosiin
• laitosten tuotannon ja kapasiteetin välinen konsistenssi

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kaikki muutokset viedään tietokantaan viimeistään seuraavan julkistuksen yhteydessä. Vähäistä suuremmat muutokset voidaan viedä tietokantaan kesken julkaisusykliäkin.

Tiedot julkaistaan kullekin kalenterivuodelle noin 11 kuukautta kyseisen vuoden päättymisestä.

Sähkön ja lämmön tuotanto -tilastossa ei ole aikaviivettä; tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaan.

Sähkön ja lämmön tuotanto -tilastot ovat vertailukelpoisia muiden EU-maiden ja OECD -maiden vastaavien tilastojen kanssa, johtuen yhteisistä määrittelyistä, jotka on kirjattu energiatilastoasetukseen ja OECD/IEA raportointiohjeisiin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa saattaa olla joitakin eroavaisuuksia johtuen Suomessa aina käytössä olleesta tavasta erotella tiukasti toisistaan yhteistuotantosähkö ja sähkön erillistuotanto myös siinä tapauksessa, että yhteistuotantolaitoksessa on myös erillissähkön (ns. ”lauhdesähkö”) tuotantoa. Kansainvälisissä energiatilastoissa kaikki maat eivät pysty erottelemaan yhteistuotantosähköä kaikesta yhteistuotantolaitoksissa tuotetusta sähköstä. Tässä suhteessa Tilastokeskuksen tiedot ovat siten täsmällisempiä kuin muiden maiden tiedot keskimäärin. Vertailukelpoisuuteen tämä vaikuttaa kuitenkin ainoastaan tarkasteltaessa sähkön tuotantoa melko yksityiskohtaisella tasolla. Kokonaissähköntuotanto on kaikista energiatilastojen luvuista kansainvälisesti vertailukelpoisin.

Kansainvälisissä tilastoissa raportoidaan lämmöntuotannossa ainoastaan myyty lämpö ja siihen liittyvät polttoaineet. Omaan käyttöön teollisuudessa tuotettua lämpöä ei raportoida, vaan siihen liittyvät polttoaineet lasketaan kuluvaksi teollisuuden energian käyttöön. Suomen vastaavissa tilastoissa on teollisuuden tuottama lämpö transformaatiosektorilla lämmön tuotantona ja vastaavat polttoaineet transformaatiosektorin syöttönä.

Sähkön vienti- ja tuontimääriä voidaan vertailla peilaten Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kesken. Määrät ovat mitattuja, joten niissä ei ole suurta eroa. Poikkeamia saattaa aiheuttaa mittausten maantieteellisestä sijainnista johtuva siirtohäviö: Suomesta Ruotsiin viety sähkö mitataan Suomessa, mutta Ruotsi mittaa saman, Suomesta tuodun sähkön Ruotsissa.

Tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia sähkön tuotannon osalta. Kauko- ja teollisuuslämmön tuotannoissa vertailukelpoisuus ei ole aivan samaa luokkaa johtuen siitä, että pieniä kaukolämpölaitoksia ja teollisuuslämmön tuottajia on lisätty koko 2000-luvun ajan vuosittain keruun piiriin. Yksittäisiä laitoksia tarkasteltaessa tiedot ovat aikasarjan osalta vertailukelpoisia koko 2000-luvun. Tärkeimmissä polttoaineryhmissä (kivihiili, maakaasu, öljy, uusiutuvat polttoaineet) on aikasarjan vertailukelpoisuus 2000-luvulla kuitenkin niin hyvä, että tilastoista voidaan selkeästi ja luotettavasti identifioida polttoaineiden suhteellisten osuuksien trendit sähkön ja lämmön tuotannossa.

Sähkön ja lämmön tuotantotilastoja tuottavat Tilastokeskuksen lisäksi lähinnä Energiateollisuus ry, joka julkaisee sähkön tuotantotilastoa ja kaukolämpötilastoa.

Energiateollisuus ry:n sähkön tuotantotilasto on kokonaistuotannon osalta täysin yhteneväinen Tilastokeskuksen vastaavan tilaston kanssa. Pieniä eroja on mentäessä yksityiskohtiin sähkön tuotannon jakautumisessa teollisuus- ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotetun sähkön välillä.

Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilasto kattaa ainoastaan ko. yhdistyksen jäsenyritysten/yhteisöjen kaukolämmön ja siihen kuuluvat polttoaineet. Tilastokeskuksen kaukolämmön tuotanto sisältää lisäksi useiden kymmenien pienten lämpölaitosten tuotanto- ja polttoainetiedot.

KHK -inventaariossa keskeisenä osana on energian tuotannosta aiheutuvat päästöt. Sähkön ja lämmön tuotannon päästöt muodostavat merkittävän osan inventaariosta. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto on täysin yhteneväinen KHK -inventaarion kanssa koskien polttoaineen kulutuksesta aiheutuneita päästöjä sähkön ja lämmön tuotannosta.

Energiatilastot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa eri osista muodostetaan mm. kansallinen energiatase ja esimerkiksi sähkön tuotantotilaston lukuja käytetään energian hankinta ja kulutustilastossa. Energiatilastojen eri osien välillä on siten hyvä yhtenäisyys.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilasto julkistetaan kerran vuodessa. Mahdolliset aikaisempien vuosien tietojen revisiot julkistetaan samaan aikaan uusimpien tietojen kanssa. Äärimmäisissä poikkeustapauksissa (esim. virheellisiä tietoja) saatetaan tietokantataulukoiden tietoja muuttaa myös muulloin.

Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.

Sähkön ja lämmön tuotantotilaston tilastojulkistukseen ei tyypillisesti liity lehdistötiedotetta.

Osa sähkön ja lämmön tuotantotilaston tiedoista julkaistaan energiatilastojen taulukkopalvelussa ja taskukirjassa (Energy in Finland, vain englanniksi), joka ilmestyy vuosittain elo-syyskuussa. Taulukkopalvelun tiedot päivitetään vuosittain tammi - huhtikuussa (v. 2020 tiedot päivitetty 2022 keväällä).

Osia sähkön ja lämmön tuotantotilastosta julkaistaan myös Eurostatin ja IEA:n energiatietokannoissa.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Sähkön ja lämmön tuotantotilastot julkaistaan seuraavissa seitsemässä StatFin-taulukoissa:

11sr -- Sähkön hankinta ja tuotanto

12a3 -- Polttoaineen kulutus sähkön ja lämmön tuotannossa

12b4 -- Sähkön tuotanto energialähteittäin ja kokonaiskulutus

12b7 -- Kaukolämmön tuotanto Suomessa

12b8 -- Teollisuuslämmön tuotanto Suomessa

13ir -- Sähkön ja lämmön tuotanto ja polttoaineet tuotantomuodoittain 

13j5 -- Sähkön ja lämmön tuotanto tuotantomuodoittain ja polttoaineittain

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Sähkön ja lämmön tuotantotilaston menetelmäkuvaus on osa tilaston laatuselostetta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Sähkön ja lämmön tuotantotilaston julkistustaulukot on tuotettu aggregoimalla laitostiedot kansalliselle tasolle ja käyttämällä polttoaineluokitusta niin karkealla tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään. 

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Lisätietoja käyttöluvista.