Sijoittuminen koulutuksen jälkeen: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilasto kuvaa tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-opintoihin sekä alueellista sijoittumista tietyn ajan kuluttua valmistumisesta. Tilasto tuotetaan yhdistämällä useita rekisteritietoja. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilasto kattaa henkilöt, jotka ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB- tai DIA/Reifeprüfung-tutkinnon), Gymnasieexamen-tutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein tai samanasteisista viimeksi suoritettu tutkinto. Toisen asteen koulutuksista on valittu viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen - tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston lopullisesta aineistosta tilastovuodesta 2021 alkaen ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen viikon tilannetta. Aiemmin käytettiin ennakkotietoa.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa tarkastellaan peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-opintoihin sekä alueellista sijoittumista valmistumista seuraavana vuonna. Toimintaa kuvataan tietyn vuoden lopussa työllisyyden, työttömyyden, opiskelun, siviili- tai varusmiespalvelun tai muun toiminnan mukaan.
Viitealue (SIMS 3.7)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston viitealue on koko Suomi. Tietoa tuotetaan maakuntatasoisesti.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Vuonna 2006 tilaston perusjoukosta poistettiin peruskoulun päättäneet, koska tietoja heidän työssäkäynnistään ei enää saada. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat työeläketietoihin ja 15–17-vuotiaat nuoret eivät vuodesta 2005 lähtien kuulu työeläkevakuutuksen piiriin.
Tilasto on lopullinen.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston mittayksiköitä ovat henkilöiden määrä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston viitejankohta on kalenterivuosi.
Sijoittumista työelämään kuvataan henkilön korkeimman koulutuksen mukaan siten, että korkein koulutus muodostetaan saman ajankohdan tiedoista kuin on ko. tarkastelussa käytetty työssäkäyntitilasto. Esimerkiksi, jos tilasto kuvaa vuoden t lopun sijoittumista, niin perusjoukko muodostetaan vuoden t-1 loppuun mennessä suoritetun korkeimman koulutuksen mukaan.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tietoja tuotetaan kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti muun muassa koulutusasteen ja - alan mukaan sekä alueluokituksilla. Tietoja voidaan tuottaa ammatti- tai toimialaluokituksilla, kun niiden tiedot ovat valmistuneet. Lisää tietoja löytyy Tilastokeskuksen Luokitukset sivulta https://www.stat.fi/fi/luokitukset/
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Opiskelija
Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava: Työvoima - työlliset - työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat - 0-14-vuotiaat - opiskelijat, koululaiset - eläkeläiset - varusmiehet, siviilipalvelusmiehet - muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Tutkinto
Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
Työnantajasektori
Työnantajasektoriluokitus (juridinen muoto) kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava: - Julkinen sektori (valtio, kunta) - Valtioenemmistöiset oy:t - Yksityinen sektori - Muu tai tuntematon Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta. Näihin liittyvät luokitukset on esitetty julkaisussa "Sektoriluokitus".
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston ennakkoaineistosta ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen työpäivän tilannetta.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastoa varten ei tehdä erillistä tiedonkeruuta, vaan tilasto syntyy valmiita tilastoaineistoja yhdistelemällä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Valmiit aineistot yhdistetään ja tuotetaan tieto tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilaston perusjoukosta mahdollisesti puuttuvat tutkinnot, joita ei ole ilmoitettu tiedonkeruissa.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Virheet rekisteritiedoissa tai tiedonkeruissa ilmoittamatta jääneet tutkinnot.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tiedot julkaistaan 12 kuukautta tutkinnon suoritusvuoden jälkeen. Tiedot julkaistaan heti pääasiallisen toiminnan tiedon ennakon valmistuttua Työssäkäynti-tilastossa.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tiedot ovat lopullisia, mutta tieto sijoittumisesta tuotetaan pääasiallisen toiminnan ennakkotiedosta.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Koulutustilastojen tilastot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilastoa on laadittu 1990-luvun alkupuolelta alkaen vuosittain. Aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluivat 18–67-vuotiaat. Ennen vuotta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin henkilöt kuuluivat 14 vuoden iästä lähtien. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä työeläkevakuuttamisen alaikäraja laskettiin 17 ikävuoteen. Yrittäjäeläkevakuutuksen alaikäraja säilyi 18 ikävuodessa. Työllisten päättelyssä vuoden 2017 muutosta ei ole huomioitu, vaan työllisten alaikärajana on edelleen 18 vuotta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
On huomattava, että sijoittuminen koulutuksen jälkeen tilastossa työllistymistä ja työttömyyttä kuvataan osuutena tutkinnon suorittaneista eikä osuutena työvoimasta (työvoima=työlliset+työttömät). Tässä tilastossa ei käytetä käsitettä työttömyysaste, joka on työttömien osuus työvoimasta.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Muutoksia tilaston tietosisältöön aiheuttavat lainsäädännön, Tilastokeskuksen tietojärjestelmien tai käyttäjien toivomat muutokset. Esimerkiksi vuodesta 2005 lähtien 15–17-vuotiaat eivät ole enää kuuluneet työeläkevakuutuksen piiriin eikä heidän työssäkäynnistään ole saanut rekistereistä tietoja. Siitä lähtien sijoittumistilastoon ovat kuuluneet vain peruskoulun jälkeisen koulutuksen tutkinnon suorittaneet.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilasto julkaistaan kerran vuodessa tammikuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain yms. tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tilastojulkistus julkaistaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta, 2007-
- Tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta asuinmaakunnan ja ikäryhmän mukaan, 2011-
Vanhemmat aikasarjat löytyvät arkistotietokannasta.
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaiuus ja pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia taulukon muista muuttujista mm. aluetiedosta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, on käytetty kynnysarvossääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja. Aineistojen käyttö edellyttää tutkijapalveluiden myöntämää lupaa.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Aineistot ovat kokonaisaineistoja (tutkintorekisteri ja työssäkäynti-tilaston rekisterit).
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Esimerkiksi koulutustieto on karkeistettu koulutusaste ja -alatasolle ja tutkinnon suorittaneen asuinpaikka maakuntatasolle, kun taulukossa on pääasiallista toimintaa kuvaavia tietoja.
Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.