Tuottajahintaindeksi mittaa hyödykkeiden hintakehitystä eli inflaatiota yritysten näkökulmasta. Indeksi kuvaa Suomessa alkutuotantoon ja jalostamiseen kuuluvien tavaroiden ja teollisuuden palveluiden hintojen kehitystä. Tuottajahintaindekseihin kuuluu viisi eri indeksiä, jotka mittaavat hintakehitystä toisistaan poikkeavalla tavalla. Nämä indeksit ovat

• teollisuuden tuottajahintaindeksi
• vientihintaindeksi
• tuontihintaindeksi
• kotimarkkinoiden perushintaindeksi
• verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi eli entinen tukkuhintaindeksi.

Indeksit ovat tuotepohjaisia, eli tavaroita ja palveluita tuottavien yritysten päätoimialalla ei ole merkitystä. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kuukausittain.

Teollisuuden tuottajahintaindeksi kattaa CPA 2015 tuoteluokkien B-E hyödykkeet mineraaleista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Vientihintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Tuontihintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-F hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Tuottajahintaindeksien tilastoyksikkö on toimialayksikkö.

Tuottajahintaindeksien perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat yritykset, jotka valmistavat, vievät tai tuovat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokkiin A-F kuuluvia tuotteita tai teollisia palveluja. 

Tuottajahintaindeksien laadintaperiaate on tuotepohjaisuus. Teollisuuden tuottajahintaindeksit kuvaavat alkutuotantoon ja jalostamiseen kuuluvien tavaroiden ja teollisten palveluiden hintojen kehitystä. Indeksit ovat tuotepohjaisia, eli tavaroita ja palveluita tuottavien yritysten päätoimialalla ei ole merkitystä.

Jos palvelualan yritys tuottaa myös tavaroita, yritys ei kuulu tavaratuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen. Toisaalta yritys, joka tuottaa pääosin teollisia tavaroita, saattaa tuottaa myös muita palveluita kuin teollisia palveluita, jolloin yritys kuuluu näiden palvelujen osalta palvelujen tuottajahintaindeksien kuvausalueeseen.

Tuottajahintaindeksien maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Uusimmista 2021=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 1995 tammikuun indeksitiedoista lähtien (vuosien 1995-2009 osalta kuitenkin vain kaksinumerotasolla ja ilman teollisuuden tuottajahintaindeksin jaottelua kotimaisiin ja vientitavaroihin ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja verollisen kotimarkkinoiden perushintaindeksin jaottelua kotimaisiin ja tuontitavaroihin).

Vanhojen indeksien osalta 2015=100, 2010=100 ja 2005=100-sarjoja tuotetaan toistaiseksi, pois lukien teollisuuden tuottajahintaindeksin jaottelu kotimaisiin ja vientitavaroihin ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja verollisen kotimarkkinoiden perushintaindeksin jaottelu kotimaisiin ja tuontitavaroihin vuosien 1995-2009 osalta.

2015=100 ja 2010=100 indeksit sisältävät kuitenkin edellä mainitun. jaottelun vuodesta 2010 alkaen.

1949=100-sarjasta tuotetaan kaikkia julkisen tason pistelukuja.

Tilaston tiedot ovat lopullisia. Tilasto ei ole revisoituva.

Tuottajahintaindeksien perusajankohta on vuosi 2021 (2021=100).

Tuottajahintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja.

Tuottajahintaindeksien viiteajankohta on kuukausi.

Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkistetaan kuukausittain tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Poikkeuksena tähän, tammikuun tiedot julkistetaan indeksin painorakenteiden muutoksen vuoksi muutama päivä myöhemmin, ja marraskuun tiedot julkistetaan ennen jouluaattoa.

Luokituksena on perusvuodesta 2015 lähtien tuoteluokitus CPA 2015 (CPA Ver. 2.1), joka on Euroopan Unionin toimialoittainen CPA-tuoteluokitus (European Statistical Classification of Products by Activity).

Lisäksi käytössä on käyttötarkoitusluokitus MIG: energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat ja muut kulutustavarat.

Indekseissä, joiden perusvuosi on 2010 tai 2005, käytetään julkaisutasoina kansallista toimialaluokitusta TOL 2008, joka perustuu Euroopan yhteisön tilastolliseen toimialaluokitukseen NACE Rev. 2.

Indekseissä, joiden perusvuosi on 1949, käytetään YK:n kansainvälistä SITC-tavaraluokitusta (Standard International Trade Classification).

Tämän lisäksi teollisuuden tuottajahintaindeksissä 1949=100 käytetään YK:n kansainvälistä ISIC-toimialaluokitusta (International Standard Industrial Classification).

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Tämän tilaston kohdalla noudatetaan seuraavia asetuksia:

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152)
• EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tuottajahintaindeksien julkiset pisteluvut toimitetaan kuukausittain Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien tuottamiseen käytettiin vuonna 2025 yhteensä 911 työpäivää. Työpanos sisältää tietojen keruun, käsittelyn, analysoinnin ja julkaisemisen.

Tilaston tuottamiseen liittyviä kustannuksia on vähennetty ottamalla syksyllä 2024 käyttöön sääntöpohjainen automaattisen editoinnin malli. Mikroaineistossa painoarvoltaan enää vain suurimmat eli prioriteetin 1 hintahavainnot tarkistetaan ja tarvittaessa editoidaan manuaalisesti. Lopuksi indeksin laskennan tulokset vielä tarkistetaan manuaalisesti.

Tiedonantorasitus on viimeksi mitattu syksyllä 2018. Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaisessa tiedonkeruussa kyselyyn vastausajan mediaani on 15 min per vastauskerta per vastaaja.

Keskimääräinen otoskoko per keruukerta on 950 vastaajaa, ja vastauksia annetaan vuosittain noin 11 400 kertaa.

Tuottajahintaindeksien tiedonkeruu ja laskenta perustuvat otokseen.

Tuottajahintaindeksien sisältämiä CPA-tuoteluokka- ja yritystiedonantajajoukkoja tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain. Vuodesta 2019 alkaen tuottajahintaindeksit siirtyivät vuosittaiseen ketjuindeksiin, jolloin otosta päivitetään ja ylläpidetään vuosittain.

Tuottajahintaindekseissä otos muodostetaan poimimalla ensin tuoteotos (CPA-tuoteluokat), ja sen jälkeen tehdään yritysotos kullekin CPA-tuoteluokalle. Otokseen poimituista yrityksistä kerätään hintatietoja, joista lasketaan painottamalla hintaindeksi. Tämän hintaindeksin katsotaan kuvaavan kaikkien perusjoukkoon kuuluvien hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.

Tuottajahintaindeksien CPA-tuoteluokkien kehikon muodostamisessa on käytetty kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoja, teollisuuden tuotantotilastoa ja Tullin ulkomaankauppatilastoa.

Kehikoissa on Suomessa tuotetun tuotannon, viennin ja tuonnin arvo tuoteluokittain. Viennistä on vähennetty läpivienti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomessa tuotetun viennin arvo. Tuonnissa läpivienti on vähennetty vastaavasti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomeen jäävän tuonnin arvo. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo on saatu vähentämällä kotimaisen tuotannon arvosta vienti.

Tuottajahintaindeksien tärkeimpiä käyttötarkoituksia on deflaattorikäyttö. Tuottajahintaindekseillä deflatoidaan tuotannon arvoa muun muassa kansantalouden tilinpidon laskelmissa.

Deflaattorinäkökulmasta on tärkeää, että kaikille CPA-tuoteluokille, joissa kotimarkkinatuotanto/vienti/tuonti on suurta, laaditaan myös hintaindeksi.

Deflaattorikäytön korostuminen vaikuttaa tuottajahintaindeksien tuoteluokkien valintaan. Tuoteryhmien otannassa noudatetaan cut off -menetelmää. Hintaindekseihin on poimittu mukaan ne CPA-tuoteluokat, joiden tuotannon/viennin/tuonnin arvot ovat suurimpia. Käytössä ei kuitenkaan ole täysin puhdas cut off -menetelmä, jolloin kaikki tietyn kynnysrajan ylittävät yksiköt olisivat mukana. Toisinaan jokin otokseen sinänsä kuuluva tuoteluokka saattaa puuttua ja toisaalta mukana saattaa olla tuoteluokkia, jotka eivät ylitä kynnysarvoa.

Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi tuottajahintaindeksien laadinnassa käytetään myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai pistelukuja.

Tällaisia tilastoja ovat esimerkiksi maatalouden tuottajahintaindeksi, rakennuskustannusindeksi, maarakennuskustannusindeksi, kuluttajahintaindeksi ja uudisrakentamisen volyymi-indeksi.

Maatalouden tuottajahintaindeksin tietoja käytetään kasvisten hintaseurannassa. Rakennuskustannusindeksin tietoja voidaan käyttää joidenkin rakennustuotteiden hintaseurannassa. Maarakennuskustannusindeksiä ja uudisrakentamisen volyymi-indeksistä johdettua implisiittistä hintaindeksiä hyödynnetään rakentamisen hintaseurannassa.

Eräiden tuonnin ja viennin raaka-ainepohjaisten tuotteiden hintakehitystä mitataan Tullin ulkomaankauppatilastosta saatavilla tuonnin ja viennin yksikköarvohinnoilla. Yksikköarvoilla mitataan vain homogeenisten tuoteryhmien, kuten raakapuun, viljan sekä tuonti- ja vientisähkön, hintakehitystä.

ullin tietojen lisäksi tuottajahintaindekseissä käytetään Luonnonvarakeskuksen, Energiaviraston, Energiateollisuus ry:n sekä eräiden kansainvälisten raaka-ainepörssien, esimerkiksi Lontoon metallipörssin, tietoja.

Teollisuuden tuottajahintojen tiedot kerätään lähtökohtaisesti kuukausittain. Kuitenkin käytännön syistä, hintojen pysyessä muuttumattomina, osa hinnoista kerätään harvemmin. Harvemmin kuin neljännesvuosittain kerättävien hintatietojen osuus kaikista hinnoista on noin 15 %.

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Tullin kanssa siitä, että Tulli toimittaa ulkomaankauppaan liittyvät aineistot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä.  

Tuottajahintojen verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Keruun vastausrasitetta seurataan säännöllisesti.

Tiedonkeruun vastauskatoa seurataan kuukausittain. Seurannassa tarkastellaan, mitkä yritykset eivät ole vastanneet määräaikaan mennessä. Tarvittaessa tiedonantajille lähetetään muistutuksia, jotta vastausaste pysyy riittävän korkeana.

Tuottajahintaindeksit ovat ”puhtaita” hintaindeksejä, joihin tuotteiden laadussa (tilastokielessä puhutaan laadunmuutoksesta tarkoitettaessa tuotteen ominaisuuksien muutosta) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta.

Tuotteiden ominaisuuksien muutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Tuotteen fyysisten sekä teknisten ja taloudellisten (kuten rahoitusehdot, takuu, myydäänkö tukkurille vai vähittäisostajalle jne.) ominaisuuksien on pysyttävä muuttumattomina. Käytännössä ominaisuuksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ominaisuuksien muutokset ja niiden käsittely on käytännön indeksilaskennassa suurimpia haasteita.

Tuottajahintaindekseissä ominaisuusmuutosten hallinnassa sovelletaan useaa eri menetelmää siten, että aina pyritään käyttämään parhainta mahdollista oikeaa hinnanmuutosta mittaavaa menetelmää.

Ensisijaisesti pyritään muuttuneesta tuotteesta keräämään päällekkäinen hintahavainto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteen vaihtuessa pyritään saamaan korvaavasta tuotteesta kyselyajankohdan hinnan lisäksi myös edellisen ajankohdan hinta, jolloin indeksiin saadaan laskettua aito hintamuutos ja hintahistoria saadaan säilymään katkeamattomana seurattavan tuotteen vaihtumisesta huolimatta. Kyselyajankohdan hinta voi olla kuukautta tai vuosineljännestä koskeva, jolloin edellisellä ajankohdalla tarkoitetaan vastaavaa edellistä ajanjaksoa.

Jos päällekkäisiä hintahavaintoja ei saada, hinnanmuutoksen mittaamiseen/arviointiin on mahdollista käyttää erilaisia hinnoittelumenetelmiä, kuten malli- tai komponenttihinnoittelua.

Hinnanmuutosten arviointiin on mahdollista käyttää myös asiantuntija-arviota. Tällöin vastaajaa pyydetään arvioimaan, kuinka suuri osa tuotteen hinnanmuutoksesta on aitoa hinnanmuutosta ja kuinka suuri osa hinnanmuutoksesta johtuu tuotteen ominaisuuksien muutoksesta. Asiantuntija-arvio perustuu ajatukseen, että tiedonantajayrityksellä on paras mahdollinen arvio omien tuotteidensa hintakehityksestä.

Jos päällekkäisiä hintahavaintoja tai asiantuntija-arviota ei saada eikä hintamittaamismenetelmiä ole mahdollista käyttää, tuotteen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista. Jos mikään yllä mainituista menetelmistä ei ole mahdollinen, voidaan harkinnanvaraisesti käyttää myös seuraavia menetelmiä:

• vaihtuneen tuotteen ominaisuudet oletetaan samaksi aiemman tuotteen kanssa. Tällöin hinnanmuutos huomioidaan indeksissä sellaisenaan.
• hinnanmuutoksen oletetaan johtuneen kokonaan ominaisuuksien muutoksesta, jolloin hintamuutos eliminoidaan ja indeksi ei tuotteen vaihtuessa muutu.

Hintamittaamista ja laadunmuutosmenetelmiä kehitetään jatkuvasti ja menetelmien soveltamisessa huomioidaan kansainväliset ohjeet ja suositukset.

Syksystä 2024 alkaen tuottajahintaindekseissä on ollut käytössä sääntöpohjainen automaattisen editoinnin malli, jossa hintadatan validointi ja editointi on osittain automatisoitu. Automaattinen editointi luokittelee hintahavainnot virheellisiksi niiden oman hintahistorian (2* keskihajonta) ja datan toimittajan ilmoittaman hinnanmuutoksen syyn perusteella.

Indeksiin vain vähän vaikuttavat virheellisiksi luokitellut havainnot muokataan automaattisesti saman tuoteryhmän keskimääräisen hintamuutoksen perusteella, kun taas indeksin kannalta merkittävät havainnot tarkistetaan manuaalisesti. Lopuksi indeksin laskennan tulokset tarkistetaan manuaalisesti.

Jos päällekkäisiä hintahavaintoja tai asiantuntija-arviota ei saada eikä hintamittaamismenetelmiä ole mahdollista käyttää, tuotteen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista.

Indeksiin vain vähän vaikuttavat virheellisiksi luokitellut havainnot muokataan automaattisesti saman tuoteryhmän keskimääräisen hintamuutoksen perusteella, kun taas indeksin kannalta merkittävät havainnot tarkistetaan ja tarvittaessa editoidaan manuaalisesti.

Jos hintaseurannassa olevaa tuotetta ei enää valmisteta tai tuoda eikä yrityksellä ole mahdollista antaa korvaavaa tuotetta tilalle, tuote laitetaan imputointiin. Tällöin tuotteen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista.

Tuote- ja yritysotosta päivitetään ja ylläpidetään vuosittain. Tällöin imputoinnissa olevat tuotteet ja yritykset korvataan uusilla. Jos otokseen kuuluva yritys ei esimerkiksi enää valmista, tuo tai vie CPA-tuoteluokkaan kuuluvia tuotteita, sen tilalle poimitaan uusi yritys.

Tuottajahintaindeksien kokonaisindeksit kuvaavat indeksissä mukana olevien tuoteluokkien keskimääräistä hintakehitystä. Yrityksen ilmoittamilla yksittäisillä hintaseurattavilla tuotteilla, varianteilla, ei ole omia painoja, vaan yrityskohtaiset CPA-tuoteluokkaindeksit, mikroindeksit, lasketaan luokkaan kuuluvien tuotteiden hintasuhteiden (=nykyhinta/vertailuajankohdan hinta) geometrisena keskiarvona.

Mikroindeksit aggregoidaan kokonaisindeksiksi ja CPA-tuoteluokituksen ylemmille tasoille Laspeyresin indeksikaavan mukaisesti kutakin tuoteluokkaa ja yritystä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten tuotteiden hintasuhteiden muutoksilla on erisuuri vaikutus kokonaisindeksiin.

Tuottajahintaindeksejä käytetään kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita talouden eri sektoreilla.

Tuottajahintaindeksejä hyödynnetään myös bruttokansantuote- ja volyymilaskelmissa. Tutkimuslaitokset ja yritykset hyödyntävät indeksejä erilaisissa selvityksissä, seurannoissa ja ennusteissa. Lisäksi tuottajahintaindeksejä käytetään sopimusten indeksiehdoissa.

Eurostat arvioi puolivuosittain lyhyen aikavälin yritystilastojen asetusvaatimusten täyttymistä. Tuottajahintaindeksit kuuluvat lyhyen aikavälin yritystilastoihin, ja Suomi on täyttänyt tilastolle asetetut laatukriteerit lähes poikkeuksetta täysimääräisesti.

Tuottajahintaindekseissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:

• otantavirhe
• puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
• vastauskato
• laadunmuutokset hintakeruussa olevissa tuotteissa
• substituutioharha

Hintakeruun kuukausittainen vastausprosentti on 90–95 %:n tasolla. Vastauskato pidetään alhaisena karhuamalla vastauksia aktiivisesti.

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu otokseen.

Otantaan liittyy aina otantavirhe. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan - dataa on kerätty toistuvasti samoilta vastaajilta pidemmän ajanjakson kuluessa. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja.

Substituutioharha

Tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Indeksejä koskevassa teoreettisessa kirjallisuudessa käsitellään usein Laspeyresin indeksikaavaan mahdollisesti liittyvää substituutioharhaa.

Harhan suunta riippuu siitä, mitä indeksi mittaa. Tuottajahintaindeksien kohdalla substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että yritykset reagoivat (voittoa maksimoidessaan) suhteellisten hintojen muutoksiin tuotantomääriään muuttamalla.

Esimerkiksi öljyalalla toimiva yritys voi kevyen polttoöljyn hinnan noustessa suhteessa bensiiniin, tuottaa enemmän kevyttä polttoöljyä. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi aliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna.

Substituutioharhan merkitys riippuu siitä, kuinka suuressa mittakaavassa yksittäiset toimipaikat pystyvät uudelleen suuntaamaan tuotantoaan suhteellisten hintojen muuttuessa.

Uusista tuotteista aiheutuva harha

Tuottajahintaindeksit saattavat sisältää harhaa, joka johtuu uusien tuotteiden tai palvelujen ilmestymisestä markkinoille. Uusista tuotteista puhuttaessa usein viitataan sähköteknisiin ja elektronisiin tuotteisiin tai digitaalisiin palveluihin, joiden tuotanto ja myynti saattavat kasvaa varsin nopeasti.

Myös palvelutoimialoilla rakennemuutos on nopeaa ja uusia palveluja kehitetään jatkuvasti. Jos muutos on voimakasta, tällöin indeksi ei välttämättä kuvaa riittävällä tarkkuudella taloudessa tuotettujen hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.

Laadunmuutoksista aiheutuva harha

Tuottajahintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa.

Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta, tuoda tai viedä tai että olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia.

Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista.

Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan.

Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Teollisuuden tuottajahintaindekseissä otoskehikko päivitetään vuosittain. Otos muodostetaan poimimalla ensin tuoteotos (CPA-tuoteluokat) ja sen jälkeen tehdään yritysotos kullekin CPA-tuoteluokalle.

Otokseen poimituista yrityksistä kerätään hintatietoja, joista lasketaan painottamalla hintaindeksi. Tämän hintaindeksin katsotaan kuvaavan kaikkien perusjoukkoon kuuluvien hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.

Tuottajahintaindeksien CPA-tuoteluokkien kehikon muodostamisessa on käytetty kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoja, teollisuuden tuotantotilastoa ja Tullin ulkomaankauppatilastoa.

Kehikoissa on Suomessa tuotetun tuotannon, viennin ja tuonnin arvo tuoteluokittain. Viennistä on vähennetty jälleenvienti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomessa tuotetun viennin arvo. Tuonnissa jälleenvienti on vähennetty vastaavasti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomeen jäävän tuonnin arvo. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo on saatu vähentämällä kotimaisen tuotannon arvosta vienti.

Yritysotoksen kehikot on muodostettu kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden, teollisuuden tuotantotilaston ja Tullin ulkomaankauppatilaston tietojen pohjalta.

Viennin ja tuonnin yritysotoskehikot muodostetaan kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden ja Tullin ulkomaankauppatilaston aineistosta. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon osalta yrityskehikko muodostetaan kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden, teollisuustuotantotilaston sekä Tullin ulkomaankauppatilaston hyödykekohtaisten yritystietojen pohjalta. Tuotoksen arvoista vähennettiin yritysten hyödykekohtaiset vientitiedot, jolloin jäljelle jäi kotimarkkinoille jäävä tuotos.

Tilastoinnin periaatteena on taloudellinen omistajuus, eli esimerkiksi tuotteen vientiä ja tuontia ei määritä tuotteiden fyysinen liikkuvuus maiden rajojen yli, vaan taloudellinen omistajuus ja sen vaihtuminen. Aineistot, joista tilastojen otokset ja painorakenteet muodostetaan, eivät välttämättä ota näitä seikkoja täydellisesti huomioon, mikä voi aiheuttaa otokseen sekä yli- että alipeittoa.

Kuukausittainen vastauskato on tuottajahintaindekseissä 5-10 %.

Jos tuote on pysyvästi kadossa eli sitä ei enää valmisteta, viedä tai tuoda, sen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella.

Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista. Pysyvästi puuttuvat tuotteet korvataan uusilla tuotteilla tilastovuoden päättyessä.

Tilapäisesti puuttuvan havainnon tapauksessa on pääsääntöisesti käytössä carry forward -menetelmä. Suuren painon ja epävakaan hintakehityksen omaavien tuotteiden puuttuvat hinnat imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden tai toimialan hintakehityksen avulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tuottajahintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa Suomen virallisen tilaston laatulinjauksen mukaisesti. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Syksystä 2024 alkaen tuottajahintaindekseissä on ollut käytössä sääntöpohjainen automaattisen editoinnin malli, jossa hintadatan validointi ja editointi on osittain automatisoitu.

Automaattinen editointi luokittelee hintahavainnot virheellisiksi niiden oman hintahistorian (2* keskihajonta) ja datan toimittajan ilmoittaman hinnanmuutoksen syyn perusteella. Indeksiin vain vähän vaikuttavat virheellisiksi luokitellut havainnot muokataan automaattisesti saman tuoteryhmän keskimääräisen hintamuutoksen perusteella, kun taas indeksin kannalta merkittävät havainnot tarkistetaan manuaalisesti. Lopuksi indeksilaskennan tulokset tarkistetaan manuaalisesti.

Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkistetaan kuukausittain tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Poikkeuksena tähän, tammikuun tiedot julkistetaan indeksin painorakenteiden muutoksen vuoksi muutama päivä myöhemmin, ja marraskuun tiedot julkistetaan ennen jouluaattoa.

Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia lyhyen aikavälin yritystilastojen asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Tuottajahintojen aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia yli ajan.

Indeksien viiteajankohta eli perusvuosi on 2021. Julkistuksissa käytettävä luokitus on vuodesta 2015 alkaen CPA 2015-tuoteluokitus aiemman toimialaluokituksen sijaan. Perusvuosien 2015=100, 2010=100 ja 2005=100 sekä teollisuuden tuottajahinnoissa myös perusvuoden 1949=100-indeksien julkaisemista jatketaan. 

Vain tuoreimman perusvuoden indeksiä lasketaan aidosti, ja vanhempien perusvuosien indeksisarjoja ketjutetaan eteenpäin uusimman perusvuoden muutoksilla.

Vuodesta 2019 alkaen tuottajahintaindeksit ovat vuosittaisia ketjuindeksejä. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa, että tuottajahintaindeksien painorakenne päivitetään vuosittain.

Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden tammikuun indeksistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista päivittää vuosittain. Ketjuindeksimenetelmän avulla voidaan ottaa huomioon tuotannossa, viennissä ja tuonnissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

Vanhojen perusvuosien kokonaisindeksien ketjutuskertoimet ovat saatavilla käyttäjän käsikirjassa. Muiden tuoteluokkien ketjutuskertoimet voi pyytää tilaston asiantuntijalta.

Indeksien painorakenteet päivitetty vuonna 2026

Tammikuussa 2026 tuottajahintaindeksien painorakenne päivitettiin vastaamaan vuoden 2025 talouden rakennetta. Painorakenteiden laatimisessa käytetään tuoreimpia saatavilla olevia kansantalouden tilinpidon, teollisuustuotantotilaston ja Tullin ulkomaankauppatilaston tietoja.

Tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoiden tuoreimmat tasapainotetut tiedot koskivat vuotta 2023. Erillinen lisäkorjaus painoihin tehtiin sähkön osalta; vuoden 2023 tietojen ei katsottu sähkön osalta olevan edustavia vuoden 2025 talouden rakennetta ajatellen, joten sähkössä käytettiin lähtötietona tuoreimpia vuoden 2025 tietoja.

Tarkimman tason tuoteryhmä- ja yrityspainot pohjautuivat vuoden 2024 Tullin ulkomaankauppatilaston ja teollisuustuotantotilaston tietoihin.

Indeksien painorakenteiden jakaumatiedot ovat saatavilla tilaston dokumentaatio-osiossa.

Tilastokeskuksen laatimat hyödykkeitä koskevat hintaindeksit voidaan kuvata järjestelmänä, jonka tavoitteena on mitata hintakehitystä tuotannon ja jakelun eri vaiheissa.

Maatalouden, teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit kuvaavat tuotteen hinnan muodostuksen alkupään hintakehitystä tuotteiden lähtiessä tuottajalta tai tuotteiden saapuessa maahan. Tukkutavaroiden hintaindeksi sijoittuisi jakelun toiseen vaiheeseen.

Tilastokeskus ei laadi hintaindeksiä tukkutavaroille. Tukku- ja vähittäiskaupan marginaalit kuuluvat palvelujen tuottajahintaindeksien kuvauskohteeseen: Tuoteluokituksessa ne kuuluvat pääsääntöisesti luokkiin 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) ja 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa); moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus on eriytetty luokkaan 45.

Tilastokeskus ei toistaiseksi laadi hintaindeksejä kaupan marginaaleista.

Kulutustavaroiden ja -palveluiden loppukäytön hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksillä.

Tuottajahintaindeksien kuukausittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset. Vuositasoiset tiedot muodostetaan kuukausitietojen perusteella aggregoimalla ne vuoden pituiselle ajanjaksolle.

⁠Tuottajahintaindeksejä käytetään kansantalouden tilinpidossa deflaattoreina.

Kansantalouden tilinpidon deflaattorit muodostetaan kuitenkin toimialatasolla, minkä vuoksi ne voivat poiketa tuotepohjaisista tuottajahintaindekseistä. Toimialan deflaattori voi koostua useiden eri tuotteiden ja palveluiden deflaattoreista, jotka painotetaan yhteen toimialan tuotantorakenteen mukaisesti.

Kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulukoita käytetään tuottajahintaindeksien painorakenteiden laadinnassa.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta.

Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkistetaan kuukausittain ja palvelujen tuottajahintaindeksit julkistetaan neljännesvuosittain.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä:

• teollisuuden tuottajahintaindeksi
• vientihintaindeksi
• tuontihintaindeksi
• kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja
• verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi (ent. tukkuhintaindeksi).

Palvelujen tuottajahintaindeksit taas kuvaavat yrityksiltä toisille yrityksille ja julkiselle sektorille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä.

Kaikki edellä mainitut indeksit mittaavat hintakehitystä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, koska hintakäsitteet ja mukana olevat tuoteryhmät vaihtelevat indekseittäin.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat yhteneväiset.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilasto julkistetaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tuottajahintaindeksit eivät revisoidu.

Tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tuottajahintaindeksien yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilastojen tuottamiseen. Muilla kuin tilastojen tekijöillä ei ole tällä hetkellä pääsyä mikroaineistoon.

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen, julkaisemisesta päätetään tapauskohtaisesti.

Lisätietoa tuottajahintaindeksien laadinnasta ja laskentamenetelmistä on saatavilla käyttäjän käsikirjassa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä.

Eurostatiin toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot liputetaan luottamuksellisiksi.