Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kattaa TOL 2008 -toimialaluokituksen pääluokat B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus sekä D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta julkaistaan myös pääluokkien alasarjat toimialaluokituksen kaksinumerotasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tilastoyksikkö on toimialayksikkö.

Perusjoukon muodostavat teolliset toimipaikat ja yritykset. Liikevaihtoa lähdeaineistonaan käyttävissä toimialoissa ovat mukana kaikki yritykset.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oma tiedonkeruu perustuu toimialoista tehtyyn otantaan, jossa on mukana jalostusarvoltaan toimialojen suurimpia yrityksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkimman toimialatason (kolminumerotaso) indeksit lasketaan erillisten ositteiden avulla:

• Ositteeseen 1 pyritään sisällyttämään toimialan yli 150 hengen yritysten toimipaikat.
• Osite 2 koostuu yli 50 hengen mutta alle 150 hengen yrityksistä.
• Osite 3 koostuu alle 50 hengen yrityksistä.
• Alle 50 hengen yritysten osalta käytetään ositteessa 3 oman tiedonkeruun asemesta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta laskettuja indeksejä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistaan koko maan tasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi sisältää kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille.

Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta.

Liikevaihdon laatua suurimpien globaalisti toimivien yritysten osalta on tarkasteltu, mutta ei ole täysin selvää kuvaa siitä, miten hyvin se kattaa globaalin tuotannon.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin kuukausittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1995 alkaen.

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2021 (2021=100).

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan 40 päivän viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä tiedot on luokiteltu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedot toimitetaan tuotannon suhdannekuvaajan ja kansantalouden tilinpidon käyttöön kuukausittain. Lisäksi tilaston tiedot toimitetaan kuukausittain Eurostatin käyttöön julkaisupäivänä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotantoon käytettiin 323 työpäivää vuonna 2025.

Tilaston vastausrasite kysely tehtiin keväällä 2018. Keskimääräinen vastausaika tilaston tiedusteluun oli 56 minuuttia.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotannossa käytetään lähdeaineistona osalla toimialoista liikevaihtotietoja ja näillä toimialoilla on käytössä totaaliaineisto.

Osalla toimialoista tuotannon arvo ja määrätiedot kysytään edelleen teollisuustuotannon volyymi-indeksin omassa tiedonkeruussa ja yritykset valitaan otannan perusteella. Näiden toimialojen osalta tietoja täydennetään myös Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistolla.

Tilaston menetelmäselosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä lähdeaineistoa käytetään milläkin toimialalla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot kerätään kuukausittain.

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin aineistoja validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oman tiedonkeruun aineiston validointi

Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yksikkötasolla käymällä läpi merkittävimmät muutokset ja poikkeavat havainnot.

Liikevaihtoindekseihin pohjautuvan aineiston validointi

Verohallinnon aineistoon ja Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa.

Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla, käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

Revisioita tarkastellaan tarkastusprosessin yhteydessä mikro- ja makrotasoilla. Myös eri toimialojen erityispiirteet otetaan huomioon, kun aineistoa validoidaan.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oman tiedonkeruun laskenta

Tilaston laskenta aloitetaan laskemalla yksittäisten toimipaikkojen tai yritysten eri hyödykkeiden tuotantotiedoista toimipaikan tai yrityksen tuotannon volyymin muutokset. Näin menetellään, jotta määrä- ja arvotiedoista saadaan muodostettua yksikäsitteinen toimipaikan tai yrityksen kehitystä kuvaava luku.

Hyödykekohtaiset tiedot painotetaan yhteen käyttämällä kunkin hyödykkeen painona edellisen vuoden tuotannon arvoa. Arvotiedot deflatoidaan tässä vaiheessa.

Laskennan seuraavassa vaiheessa muodostetaan toimialoittain ositekohtaiset volyymin muutostiedot. Edellä kuvattuihin eri kokoluokkiin kuuluvien yritysten tiedot yhdistetään painottamalla samaan toimialaan kuuluvien tietyn kokoluokan yritysten tiedot yhteen. Painoina käytetään joko yritysten tai toimipaikkojen tuotannon arvoja tai otanta-asetelman pohjalta laskettuja painoja.

Tämän jälkeen ositekohtaiset tiedot painotetaan yhteen toimialaluokituksen kolminumerotasolle. Saaduilla muutostiedoilla edellisen vuoden indeksiä ketjutetaan eteenpäin ja näin saadaan varsinainen lopullinen toimialaindeksi toimialaluokituksen kolminumerotasolla.

Ositteiden painottamisessa käytetään alueellisen yritystoimintatilaston kokonaisaineistosta saatavia bruttoarvotietoja ositteen yritysten kokoluokkaa vastaaville yrityksille.

Liikevaihtoindekseihin pohjautuva laskenta

Osalla toimialoista volyymi-indeksi lasketaan kiinteähintaistamalla kyseisen toimialan liikevaihtoindeksi. Liikevaihtoindeksien laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska aineisto on uusimpien kuukausien osalta keskeneräinen: koossa on vain osa yrityksistä.

Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset.

Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen, kunnes aineisto on lopullinen. Uusimpien kuukausien indeksien laskennassa on käytetty apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Tämä pienentää aineiston hitaasta kertymisestä johtuvia revisioita. Tilaston tuorein kuukausi julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä.

Julkistettavien toimialojen muodostaminen ja indeksilaskenta

Kolminumerotason toimialaindeksien avulla voidaan laskea erilaisia useita alatoimialoja yhdistäviä aggregaatti-indeksejä toimialaindeksien painotettuina keskiarvoina. Aggregoinnissa käytetään painona toimialan jalostusarvoa kokonaisaineistosta laskettuna.

Suomessa teollisuustuotannon volyymi-indeksi lasketaan muuttuvapainoisena ketjuindeksinä, jossa laskennassa käytettävä painorakenne päivitetään vuosittain. Jatkuvan päivityksen etuna on, että tilasto heijastaa teollisuuden rakennemuutoksia mahdollisimman nopeasti. Haittana on muun muassa se, että indeksipisteluvut voivat tarkentua lähes kaksi vuotta taaksepäin.

Vaikka indeksissä ei ole kiinteää perusvuotta, julkaistaan tiedot suhteutettuna tiettyyn valittuun viitevuoteen, jonka osalta alkuperäisen sarjan indeksien keskiarvo on 100. Viitevuotena on vuoden 2024 tammikuun tiedoista alkaen vuosi 2021. Myös aikaisempien vuosien indeksipisteluvut on muutettu vertailukelpoiseksi nykyisen viitevuoden (2021=100) indeksien kanssa.

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+ -ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan toimialoittaisina indeksisarjoina. Alkuperäisten sarjojen lisäksi indeksit lasketaan työpäiväkorjattuina ja kausitasoitettuina sarjoina sekä trendisarjoina.

Työpäiväkorjattujen indeksien avulla voidaan laskea prosenttimuutoksia eri vuosien välillä vertaamalla samoja kuukausia eri vuosina. Vuoden sisäisiä muutoksia voidaan seurata kausitasoitettujen sarjojen ja trendisarjojen avulla.

Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Tilaston tietoja käytetään muun muassa Euroopan unionin tilastovirastossa (Eurostat), Euroopan keskuspankissa (EKP), kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK) sekä Suomen julkisessa hallinnossa yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin.

Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään myös lähdeaineistona kansantalouden tilinpidon laadinnassa.

Eurostat arvioi tilaston tiedot vuosittain. Viimeisin Suomen saama arvosana oli 10.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla, muu tietojen täydentyminen tai korjaaminen takautuvasti sekä painorakenteen päivitykset.

Lisäksi kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäisissä sarjoissa ei tapahtuisi muutoksia. Kausitasoituksessa käytettävät mallit päivitetään kerran vuodessa, jolloin revisiot voivat olla tavallista suurempia.

Perusjoukkona ovat kaikki teolliset toimipaikat ja yritykset. Liikevaihtoa käyttävissä toimialoissa on mukana kaikki yritykset. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin oma tiedonkeruu perustuu toimialoista tehtyyn otantaan, jossa on mukana jalostusarvoltaan toimialojen suurimpia yrityksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkimman toimialatason (kolminumerotaso) indeksit lasketaan erillisten ositteiden avulla:

• Ositteeseen 1 pyritään sisällyttämään toimialan yli 150 hengen yritysten toimipaikat.
• Osite 2 koostuu yli 50 hengen mutta alle 150 hengen yrityksistä.
• Osite 3 koostuu alle 50 hengen yrityksistä.
• Alle 50 hengen yritysten osalta käytetään ositteessa 3 oman tiedonkeruun asemesta Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistosta laskettuja indeksejä.

Liikevaihtoaineiston osalta aineistossa on alipeittoa. Kuukausitiedoissa ei ole mukana pieniä yrityksiä, mutta ne täydentyvät neljännesvuosi- ja vuositason aineiston saamisen myötä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi vastauskato oli 3,7 % vuonna 2025.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetään osalla toimialoista uusimman kuukauden indeksien laskennassa apuna menetelmällistä aikasarjamallinnusta. Osalla näistä toimialoista tuoreimmat tiedot saattavat kuitenkin tarkentua merkittävästikin myöhemmissä julkistuksissa.

Lisäksi uusimpien kuukausien puuttuvia tietoja imputoidaan laskentaan. Näistä saattaa aiheutua virhettä, jos imputoinnit eroavat paljon myöhemmin tulevasta oikeasta havainnosta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja muihin suhdannetilastoihin.

Vuosittain tehdään vertailuja teollisuustuotantotilaston tietoihin.

Tilastotietojen tarkentumisen syy on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Tiedot voivat tarkentua myös perusvuoden ja luokitusten muutoksen takia. Kansantalouden tilinpidossa merkittävät revisiot tehdään tilinpidon käsikirjoja päivitettäessä.

Kuvauksesta pitää ilmetä myös revisioiden suuruusluokka sekä se, kuinka kauan tiedot tarkentuvat ensimmäisen julkistuskerran jälkeen ja tarkentuvatko jotkin tiedot muita enemmän.

Jos tilaston tiedot tarkentuvat merkittävästi tavallista enemmän, kerrotaan sen syistä erikseen julkistuksessa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot tarkentuvat myöhemmissä julkistuksissa. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla, muu tietojen täydentyminen tai korjaaminen takautuvasti ja painorakenteen päivitykset.

Lisäksi kausitasoitetut sarjat ja trendisarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäisissä sarjoissa ei tapahtuisi muutoksia. Kausitasoituksessa käytettävät mallit päivitetään kerran vuodessa, jolloin revisiot voivat olla tavallista suurempia. Tietojen tarkentuminen päätoimialoilla eri julkaisukertojen välillä on esitetty taulukossa tilaston sivulla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot julkistetaan 40 päivän viiveellä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia EBS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Teollisuustuotannon kuukausittaista volyymi-indeksiä on tuotettu vuodesta 1950 alkaen. Tiedot on pyritty tekemään ajallisesti mahdollisimman vertailukelpoiseksi. Tilaston laskentamenetelmässä ja käytetyissä lähdeaineistoissa on kuitenkin tapahtunut ajan kuluessa muutoksia, joten tietoja ei voida pitää yli ajan täysin vertailukelpoisina.

Viimeisimmän uudistuksen yhteydessä osalle sarjoista tulee aikasarjakatkos vuosien 2016 ja 2017 vaihteeseen lähdeaineiston muuttuessa. Liikevaihtoindeksien pohjalta tuotetut toimialat kuvaavat tuotantoa laajemmin, myös esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan tehtaattoman tuottamisen ja valmistuttamisen osalta.

Liikevaihdosta vuodesta 2017 eteenpäin tuotettavat toimialat on listattu tilaston menetelmäselosteessa.

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa.

Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta.

Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Teollisuustuotantotilaston tiedot kuvaavat kalenterivuonna Suomessa tapahtunutta tuotantoa, kun taas teollisuustuotannon volyymi-indeksin tiedot kuvaavat kuukausittaisia tietoja.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksistä julkaistaan vain kuukausitiedot.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja käytetään kansantalouden tilinpidon lähdeaineistona. Lisäksi tilaston tuotannossa pyritään käyttämään yhtenäisiä määritelmiä kansantalouden tilinpidon kanssa ja tilaston tuotannossa käytetään kansantalouden tilinpidon laatimia deflaattoreita.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi  kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen muutosta tarkalla toimialatasolla.

Tilaston tietoja ei voida täysin verrata muihin teollisuuden alan suhdannekuvaajiin, koska esimerkiksi teollisuuden uusien tilauksien -tilaston kanssa toimialakattavuus on erilainen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot julkistetaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen. Muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä siihen.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin menetelmäseloste löytyy tilaston sivulta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin julkaisu ei sisällä yksikkötason tietoja. Indeksien laskennassa peittämiskriteereinä käytetään sekä kynnyssääntöä eli julkaistavassa solussa pitää olla vähintään 3 yritystä että dominanssisääntöä eli  yhden yksikön tulee muodostaa alle 80 % julkaistavan tiedon  kokonaisarvosta.

Toimialoja 19, 20, 21, 22, 26, 27, 29 ja 30 ei julkaista erikseen, koska niissä on dominoivia yrityksiä. Nämä julkaistaan yhdistelmätoimialoina ja ne ovat mukana koko teollisuuden (TOL BCD) luvuissa.

Tiedot toimitetaan Eurostatiin luottamuksellisina eli liputettuina, jos julkaisutasolla on yksiköitä kolme tai vähemmän.