Työnvälitystilasto kuvaa kuukausittain työvoimaviranomaisille työnhakijaksi ilmoittautuneita, ilmoitettuja avoimia työpaikkoja sekä palveluihin osallistuneita.

Työnvälitystilaston tilastoyksikkö on henkilö ja avoin työpaikka.

Työnvälitystilasto kuvaa työvoimaviranomaisille työnhakijaksi ilmoittautuneita, ilmoitettuja avoimia työpaikkoja sekä palveluihin osallistuneita.

Työnvälitystilaston viitealue on koko Suomi. Tietoja voidaan tuottaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), maakunnan, seutukunnan, kunnan, työmarkkina-alueen, työllisyysalueen ja työvoimaviranomaisen aluejaolla

Kansallisten määritelmien mukaiset yhtenäiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1991 lähtien ja verkkosivuilla vuodesta 2006 lähtien. Aineistoa on saatavilla lisäksi vuodesta 1981 lähtien Kansallisarkistosta mikrokorteilla.

Työnvälitystilaston mittayksikköjä ovat henkilöiden määrä, avoimien työpaikkojen määrä sekä viikkojen, vuorokausien ja jaksojen määrä.

Yleensä Työnvälitystilastossa käytetään kuukauden lopun viimeisen työpäivän = laskentapäivän poikkileikkaustietoa tai tilastointikauden kertymää kuukaudelta, kolmannesvuodelta esim. tammi-elokuu tai koko vuodelta.

Neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvot ovat kuukausitulosten keskiarvoja eli ne kuvaavat tilannetta ko. tilastointikuukausien ”keskimääräisenä” kuukautena.

Työnvälitystilastossa käytettäviä luokituksia ovat Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008, NACE Rev. 2), Ammattiluokitus 2014 (ISCO, työ- ja elinkeinoministeriö) ja Koulutusluokitus sekä alueluokituksista maakunta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), seutukunta, kunta, työmarkkina-alue sekä TE-toimisto.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004) ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)

Työnvälitystilaston tietoaineisto toimitetaan vuosittain Tilastokeskuksen tutkijapalveluun sekä osittain Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston käyttöön sekä tietyt tiedot kuukausittain Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttöön.

Työnvälitystilaston tiedot perustuvat työvoimaviranomaisten asiakasrekisterin tietoihin. Siten tilaston tarvitsemat tiedot syntyvät osana asiakaspalveluprosessia. Viime vuosina Työnvälitystilaston tuottamisen kustannukset ovat olleet noin 600000 euroa vuodessa sisältäen sekä sisäiset henkilöstömenot että ulkopuolelta hankitut ICT-palvelut.

Työnvälitystilasto perustuu työvoimaviranomaisten asiakasrekisterin tietoihin. Lisäksi saadaan vuosittain Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston kunnittaiset työvoimat työttömien työnhakijoiden osuuden laskemiseksi työvoimasta.

Työvoimaviranomaisten asiakasrekisteristä saadaan uudet ja muuttuneet tiedot kuukausittain.

Tiedot uusista ja muuttuneista työnhaku-, palvelu- ja avoimien työpaikkojen tiedoista siirretään kuukausittain työvoimaviranomaisten henkilötasoisesta asiakaspalvelujärjestelmän replikoidusta tilastokannasta työnvälitystilastojärjestelmän yksilötietokantoihin, joista varsinaiset tilastotaulut muodostetaan tiettyjen luokittelijoiden ja muuttujien mukaan ETL-ajojen avulla. Yksittäisen kuukauden tilannekatsaustilastoihin kuuluvat ko. kuukauden viimeisenä arkipäivänä rekisterissä olevat ehdot täyttävät henkilöt sekä avoinna olevat työpaikat. Kuukausikertomustilastoihin kuuluvat kaikki ko. kuukauden aikana kyseisen taulukon määrittelyt täyttävät työpaikat ja henkilöt, esimerkiksi työttömänä työnhakijana olleet. Yleensä pidempää aikaväliä kuin kuukautta koskevat tilastot (kolmannesvuosi, puolivuosi- ja vuositilastot) sisältävät kaikki kyseisenä aikana tilastotaulukon ehdot täyttävät henkilöt tai avoimet työpaikat, lukuun ottamatta erikseen laskettavia vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat kuukausitietojen keskiarvoon.

Aineisto ja myös lopulliset tilastotiedot tarkistetaan tuotantoprosessin ja raportoinnin yhteydessä. Ensimmäisen kerran aineisto tarkistetaan ennen toimittamista asiakaspalvelujärjestelmästä. Tuotantojärjestelmässä on tiedoille sallittujen arvojen tarkistuksia sekä loogisuustarkistuksia. Julkaistavan tilastotiedon laatu varmennetaan mm. vertailuilla asiakaspalvelujärjestelmän tietoihin ja vastaavan ajankohdan tilastotietoihin edellisenä vuonna.

Alkuperäisten sarjojen lisäksi Työnvälitystilastosta on saatavilla myös niin kutsuttuja trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva kausivaihtelu sekä epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista.

Aikasarjojen trendikomponentit lasketaan EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats –menetelmällä Demetra+ -ohjelmalla. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Kausitasoitettuja sarjoja ja trendisarjoja käytettäessä on syytä huomata, että Tramo/Seats-menetelmässä viimeisimmät kuukaudet perustuvat osittain mallipohjaisiin ennusteisiin, joten niiden pohjalta tehtävissä päätelmissä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Työnvälitystilaston kuukausi-, kolmannesvuosi-, puolivuosi- ja vuositilastot kertovat työmarkkinoiden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työnvälitystilaston aikasarjat kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työnhakijoita, palveluihin osallistuneita sekä avoimia työpaikkoja esimerkiksi ammatin, koulutuksen, iän, sukupuolen ja alueen mukaan ryhmiteltynä.

Työnvälitystilaston käyttötarkoitus on ensisijaisesti toimia työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan seuranta- ja mittausvälineenä, jonka tietoja käytetään hyväksi kehitettäessä asiakasryhmien tarvitsemia palveluita. Työnvälitystilaston tietoja käytetään myös laajemmin päätösten teon tukena, työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat työ- ja elinkeinohallinto, ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni.

Julkisten käyttäjien palautetta kerätään ja analysoidaan jatkuvana prosessina. Lisäksi TE-hallinnon sisäisten käyttäjien tyytyväisyyttä mitataan erillisellä kyselyllä vuosittain.

Työnvälitystilasto perustuu täysin rekisteriaineistoon, joka siirretään kuukausittain työvoimaviranomaisten asiakaspalvelujärjestelmästä. Siten kaikki tilaston tiedot ovat rekisteripohjaisia ja täysin riippuvaisia kyseiseen asiakaspalvelujärjestelmään tehdyistä merkinnöistä. Asiakaspalvelujärjestelmä on laaja asiakkaiden ja erilaisten työvoimaviranomaisten palveluiden rekisteröintiin tarkoitettu järjestelmä, jonka ensisijaisena tehtävänä ei ole tilastojärjestelmän tietojen tuottaminen. Joskus rekisteriin merkityt tiedot päivittyvät vielä tilastointikauden jälkeen, jolloin yksittäisten tilastotietojen tuottamisen ajankohdalla tilastojärjestelmässä on merkitystä. Esimerkiksi vuositilastot muodostetaan uudelleen tilastointiajankohdan jälkeen, jotta tieto olisi mahdollisimman kattavaa ja täydellistä kyseistä tilastointivuotta koskien.

Tilastojärjestelmän tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tilastotietoja tarkistetaan pistokoetyyppisesti ennen niiden julkaisemista, jotta tilastotaulujen muodostamisessa mahdollisesti tapahtuneet virheet ehditään korjata ennen julkaisemista. Lisäksi yhdenmukaisuus tilastojärjestelmän ja asiakaspalvelujärjestelmän tietojen ja muuttujien välillä pyritään varmistamaan tilastoista, rekisteristä ja ko. substanssiasioista vastaavien asiantuntijoiden välisellä yhteistyöllä.

Rekisteritietoihin perustuvana Työnvälitystilastossa saattaa esiintyä jossakin määrin (1-5%) virhettä, joka johtuu siitä, ettei asiakkaiden tiedot ole asiakasrekisterissä ajan tasalla. Esimerkiksi työnhakijoiden ryhmissä saattaa olla mukana henkilöitä, joiden työnhaku on päättynyt esim. työn saamisen tai opiskelun alkamisen takia. Jollei tällainen henkilö ilmoita tilanteessaan tapahtuneesta muutoksesta työvoimaviranomaiselle, tieto ei myöskään välity Työnvälitystilastoon. Tällaiset tapaukset korjautuvat viimeistään muutaman kuukauden viiveellä, kun henkilö ei ole sovitusti yhteydessä työvoimaviranomaisen kanssa. Tällöin esimerkiksi turhaan voimassa ollut työnhaku lopetetaan.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. KEHA-keskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä KEHA-keskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Työnvälitystilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Työnvälitystilastossa voi ilmetä poikkeamia tai virheitä useammasta tilastoprosessin vaiheesta johtuen. Joko itse tilastojen tuotannossa on tapahtunut virhe tai asiakasrekisteristä saatu aineisto on ollut virheellistä. Näissä tapauksissa virheen lähde pyritään tunnistamaan mahdollisimman nopeasti ja tuottamaan korjatut tilastotiedot. Korjatuista tiedoista tiedotetaan käyttäjiä Työnvälitystilaston kotisivuilla ja tilanteesta riippuen myös KEHA-keskuksen tiedotteella. Revisioita koskevat tiedot löytyvät tilaston kotisivuilta: https://tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot/tilastot-ja-raportit/tyonvalitystilastoUlkoinen linkki

Työnvälitystilaston tietoja julkaistaan kuukausittain, kolmannesvuosittain, puolivuosittain ja vuosittain. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Kolmannesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti vuosikolmanneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Yksityiskohtaisimmat ja kattavammat tilastotiedot julkaistaan puolivuositilastossa kesäkuun tietojen kanssa sekä vuositilastossa noin kahden kuukauden kuluttua tilastointivuoden päättymisestä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Työnvälitystilaston tiedot ovat vertailukelpoisia Suomen eri alueiden välillä.

Rekisteripohjainen työnvälitystilasto ei ole vertailukelpoinen muiden maiden vastaaviin rekistereihin perustuviin tilastoihin johtuen eri maiden erilaisesta kansallisesta lainsäädännöstä, toimintatavoista ja määrittelyistä. Kuitenkin EU Komissio kerää ja julkaisee EU:n jäsenmaiden rekisteröidyn työttömyyden lukuja vuosittain työvoimapolitiikan –tilastotietokannan (LMP -database) vertailutietoina myös Internet –sivuillaan ja kyseisen tietokannan julkaisuissa.

Työnvälitystilastoa vastaavia tietoja on kerätty vuodesta 1907 alkaen. Tänä aikana sen tietosisältöä, tiedonkeruutapoja ja menetelmiä on kehitetty useaan otteeseen. Keskeisimmistä tiedoista on vertailukelpoista tietoa vuodesta 1991 asti.

Alkuun tietosisällöltään melko suppean tilaston tiedot kattoivat vain työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kokonaismääriä. Vuosikymmenten kuluessa tietosisältö on laajentunut luokittelijoiden sekä tilastoitavien kohteiden huomattavan lisääntymisen johdosta.

Työnvälitystilaston lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat työvoimatutkimus, avointen työpaikkojen tilasto, työolotutkimus, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otospohjainen tilasto, joka perustuu kansainvälisesti sovittuihin käytäntöihin ja määritelmiin. Siten näiden tilastojen sisältö ei ole keskenään vertailukelpoista työttömyyden osalta. Työmarkkinoiden kokonaistyövoima ja työllisten määrä sekä työllisyysaste ovat saatavilla vain Työvoimatutkimuksesta. Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen välisiä eroja on selvitetty raportissa: Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen välisiä eroja on selvitetty raportissa: Tilastokeskuksen ja KEHA-keskuksen työttömyystilastojen vertailu:  https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tytiUlkoinen linkki

Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen tilasto on otospohjainen neljännesvuosittain tuotettava tilasto. Tilastokeskuksen julkaisemaan avoimet työpaikat -tilastoon lasketaan työpaikat, joihin on etsitty työntekijää toimipaikan ulkopuolelta, riippumatta hakukanavasta. Mukana ovat siis myös sellaiset työpaikat, joihin etsitään työntekijää ainoastaan esimerkiksi yksityisten työnvälityspalvelujen tai suorien henkilökontaktien kautta. Toisaalta avoimet työpaikat -tilastokaan ei sisällä kaikkia työpaikkoja, sillä tiettyjen toimialojen työpaikat tai toimipaikat, joilla ei ole palkattua henkilökuntaa, on rajattu tilaston ulkopuolelle. Työnvälitystilaston avoimien työpaikkojen tilastoinnin sekä Tilastokeskuksen avoimien työpaikkojen tilaston välisiä eroja on kuvattu tarkemmin raportissa: Tilastokeskuksen ja KEHA-keskuksen tilastojen vertailu: https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/atpUlkoinen linkki

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto on eri viranomaisten rekisteritietoihin pohjautuva kokonaisaineisto. Työssäkäyntitilaston tiedot henkilön toiminnasta koskevat pääosin vuoden viimeistä viikkoa. Tilaston tiedot työttömyydestä perustuvat KEHA-keskuksen työnhakijarekisteriin, joten sen tiedot työttömyydestä ovat yhteneväiset Työnvälitystilaston tietojen kanssa. Tilaston valmistuminen kestää runsaan 1 1/2 vuotta, ennakkotietojen valmistuminen noin vuoden. Hallinnollisiin rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston käsitteet eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Kansaneläkelaitos (Kela) ja Finanssivalvonta julkaisevat tilastoja maksetuista työttömyyteen liittyvistä etuuksista. Kelan ja Finanssivalvonnan tiedot lähtevät etuuksien maksamisen näkökulmasta sen suhteen, kuinka monelle henkilölle ja kuinka paljon mitäkin etuutta on maksettu ja minkä vuoksi.

Työnvälitystilaston käsitteet ja määritelmät eivät ole yhdenmukaiset kansantalouden tilinpidon kanssa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Keskeisimmät kuukausitiedot julkistetaan määräpäivinä Internetissä Työnvälitystilaston kotisivulla https://tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot/tilastot-ja-raportit/tyonvalitystilastoUlkoinen linkki

Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Neljännes- ja vuosikeskiarvot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Kolmannesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosikolmanneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Puolivuositilastot julkaistaan samanaikaisesti kesäkuun tietojen kanssa ja vuositilaston tiedot samanaikaisesti tammikuun tietojen kanssa.

Yhteinen tilastojulkistus Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kanssa julkaistaan kuukausittain työvoimatutkimuksen kotisivulla http://tilastokeskus.fi/tyovoimatutkimus

Työnvälitystilaston kuukausijulkaisu Työllisyyskatsaus sisältää keskeiset kuukausittaiset tiedot. Työllisyyskatsaus laaditaan ELY-keskuksissa myös jokaiselta alueelta erikseen ja ne ovat keskenään vertailukelpoisia tietosisällön suhteen. Valtakunnallinen ja ELY-keskusten Työllisyyskatsaukset löytyvät Työnvälitystilaston kotisivulta https://keha-keskus.fi/tyonvalitystilasto

Lisäksi vuosittain laaditaan kolme eri aihealuetta käsittelevää vuosijulkaisua, jotka löytyvät Työnvälitystilaston kotisivuilta www.tem.fi/tilastojulkaisut

Maksullisia erityisselvityksiä voi tiedustella Työnvälitystilaston tietopalvelusta.

Työnvälitystilaston tietokantataulukot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä. Aineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Aineiston tiedot suojataan KEHA-keskuksen sekä Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen henkilön tai työnantajan tietoja.

KEHA-keskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Työnvälitystilaston laatuselosteet löytyvät tilaston kotisivuilta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Työnvälitystilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.