Väestön koulutusrakenne: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Väestön koulutusrakenne
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa. Peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneista tilastoidaan muun muassa
- asuinpaikka
- sukupuoli
- ikä
- koulutusaste
- koulutusala.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, ja ne julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilastolla ei ole yhtymäkohtia talouden toimialoihin tai sektoreihin.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintoaineistojen sekä väestöaineistojen tietoja. Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston perusyksikkö on henkilö.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Väestön koulutusrakenne -tilaston perusjoukko on 15 vuotta täyttänyt väestö.
Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt vuosittain koulutuksen järjestäjiltä, oppilaitoksilta, ylioppilastutkintolautakunnalta, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, pääesikunnalta ja rajavartiolaitokselta. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tiedot on saatu Opetushallitukselta, Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetuilla tiedonkeruilla, jotka toteutettiin vuosina 2019 ja 2023. Vuoden 2019 tiedonkeruulla tutkintorekisteriin saatiin 26 000 perusasteen jälkeistä tutkintoa ja vuoden 2023 tiedonkeruulla saatiin 17 700 perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintorekisteriä on lisäksi täydennetty tietojenvaihdolla, joka on toteutettu pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Pohjoismaisen tietojenvaihdon avulla rekisteriin on saatu 15 300 tutkintoa.
Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Väestöä koskevat tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän väestön keskusrekisterin tietoihin.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto kattaa Suomessa asuvan väestön. Tilastoraportoinnissa pienin yksikkö on kunta.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Tilastovuoden tiedot ovat lopulliset, mahdolliset tilastovuotta koskevat täydennykset lisätään seuraavan vuoden tutkintorekisteriin.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tilastosta ei lasketa tiettyyn vuodeen sidottuja indeksejä.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Väestön koulutusrakenne -tilastossa mittayksiköitä ovat henkilöiden lukumäärä sekä prosenttiosuus. Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan lisäksi perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilasto kuvaa tilastovuoden viimeisen päivän mukaista tilannetta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tietoja tuotetaan kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti muun muassa koulutusasteen ja - alan mukaan sekä alueluokituksilla.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Korkea-asteen tutkinto
toisen asteen tutkinnon jälkeen suoritettu alimman korkea-asteen tutkinto tai korkeakoulututkinto
Korkeakoulututkinto
Väestön koulutusrakenne -tilastossa korkeakoulututkintoihin luetaan kaikki alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnot. Vuoden 2001 loppuun asti korkeakoulututkintoihin luettiin vain korkeakouluasetuksen (464/1998) mukaiset yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritetut sekä väliaikaisissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Koulutustaso
Väestön koulutusrakenne -tilastossa väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa laskettaessa perusjoukkona käytetään 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi että monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken. Koulutustasomittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Vuoden 1997 loppuun asti väestön koulutustaso laskettiin 15 vuotta täyttäneen väestön suorittamien tutkintojen koulutusasteista. Koulutustasoluku voi vaihdella 150 ja 800 välillä. Mitä suurempi mittainluku oli, sitä korkeampi oli koulutustaso. Ryhmässä, jonka koulutustaso oli 150, kaikki olivat suorittaneet ainoastan kansa-, keski- tai peruskoulun. Kun taas ryhmässä, jonka koulutustaso oli 800, kaikki olivat suorittaneet lisensiaatti- tai tohtorintasoisen tutkinnon.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Taajama
Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Rajauksen perustana on edellisen vuoden väestötieto. Taajamat määrittelee ja rajaa Suomen ympäristökeskus paikkatietomenetelmin, joissa käytetään Tilastokeskuksen 250m x 250m - ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja. Määrittelyssä tarkastellaan rakennuksia sisältävien ruutujen ja niiden naapuriruutujen väestömäärää sekä rakennusten määrää ja niiden kerrosalaa. Määrittelyssä syntyneistä yhtenäisistä rakennustihentymistä valitaan ne, joissa on vähinään 200 asukasta. Määrittelyssä syntyneet kokonaan uudet taajamat nimetään ja numeroidaan Tilastokeskuksessa. Joinakin vuosina jotkin taajamat saattavat lakata täyttämästä taajaman määrittelyn ja näin ollen poistua taajamaluokituksesta, sulautua toisiin taajamiin tai irtaantua niistä. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen, eivätkä taajamat seuraa kuntarajoja.
Tutkinto
Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
Tutkinto
Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.
Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus
Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Väestö
Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.
Väestön koulutusrakenne
Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan tarkemmin alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tietoja jaetaan Opetushallinnolle tietopalvelusopimuksen mukaisina aineistona. Aineisto jaetaan myös kanvainvälisissä raportoinneissa.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin sekä erilliskeruisiin, joilla katetaan hallinnollisten aineistojen ulkopuoliset tietolähteet. Erilliskeruista saadaan vuosittain noin 500 tutkintoa.
Ulkomailla suoritettuja tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä: Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveydenhuollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistamis- ja rinnastamispäätökset. Lisäksi ulkomailla suoritettuja tietoja saadaan Ruotsin tilastoviraston kanssa tehtävän tietojenvaihdon avulla.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedot päivitetään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Erillistiedonkeruut on toteutettu posti -ja verkkokyselyillä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tilasto perustuu jo julkaistuihin tutkintotietoihin, jotka omalta osaltaan validoitu. Väestön koulutusrakenne -tilastossa tarkastetaan tapahtuneet muutokset ja aineiston sisäinen loogisuus.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilasto perustuu rekisteriaineistoihin. Tilastoon ei tehdä korjauksia tilastollisin menetelmin.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallistuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetuilla tiedonkeruilla, jotka toteutettiin vuosina 2019 ja 2023. Vuoden 2019 tiedonkeruulla tutkintorekisteriin saatiin 26 000 perusasteen jälkeistä tutkintoa ja vuoden 2023 tiedonkeruulla saatiin 17 700 perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintorekisteriä on lisäksi täydennetty tietojenvaihdolla, joka on toteutettu pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Pohjoismaisen tietojenvaihdon avulla rekisteriin on saatu 15 300 tutkintoa.
Tutkintorekisteri on alipeittävä ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta ei voida rekisterin pohjalta luotettavasti raportoida. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa maahanmuuton lisääntyessä, joten yksityiskohtaisemmissa koko väestöä koskevissa tarkasteluissa tilaston luotettavuus heikkenee.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Tilasto perustuu hallinnollisiin aineistoihin, joten otantavirhettä ei esiinny.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Tutkintorekisteri on alipeittävä ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta ei voida rekisterin pohjalta luotettavasti raportoida. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa maahanmuuton lisääntyessä, joten yksityiskohtaisemmissa tiettyä ikäryhmää koskevissa tarkasteluissa tilaston luotettavuus heikkenee.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetuilla tiedonkeruilla, jotka toteutettiin vuosina 2019 ja 2023. Vuoden 2019 tiedonkeruulla tutkintorekisteriin saatiin 26 000 perusasteen jälkeistä tutkintoa ja vuoden 2023 tiedonkeruulla saatiin 17 700 perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintorekisteriä on lisäksi täydennetty tietojenvaihdolla, joka on toteutettu pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Pohjoismaisen tietojenvaihdon avulla rekisteriin on saatu 15 300 tutkintoa.
Tutkintorekisteri on edelleen alipeittävä ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakennetta ei voida rekisterin pohjalta luotettavasti raportoida. Puuttuvat koulutustiedot on estimoitu erilliseen Tieto- ja trendit artikkeliin, joka on julkaistu kesäkuussa 2024. Estimoituja tietoja ei viedä osaksi tutkintorekisteriä.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilaston tiedot julkaistaan 6 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tilasto julkaistaan ajallaan julkaisukalenterin mukaisesti. Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto kattaa koko Suomen väestön. Alipeitto on suurinta niillä alueilla, joissa asuu eniten maahanmuuttajia. Lisäksi alueet, joilta käydään ulkomailla opiskelemassa (esim. Ahvenanmaa) ovat alipeittäviä.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilaston aikasarja ulottuu ja on vertailukelpoinen vuodesta 1970. Tiedot ovat vertailukelpoisia ja aikasarja ilmoitetaan aina viimeisen tilastovuoden mukaisena.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Väestön koulutusrakenne on rekisteripohjainen tilasto, jollaista ei muuten julkaista. Työvoimatutkimukseen pohjautuen julkaistaan koulutusrakennetietoja kansainvälisissä raportoinneissa (Eurostat, OECD). Otospohjaisen ja rekisteripohjaisen koulutusrakennetiedon välillä on ero, joka johtuu menetelmien eroavaisuuksista.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston sisäisissä määritelmissä ei ole eroja. Julkaistut tiedot ja luokitukset ovat aina viimeisimmän tilastovuoden mukaisia.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantatalukot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta voidaan tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilastoaineisto on saatavissa tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen tutkimuspalvelujen kautta. Tilastossa ei ole arkaluonteisia tietoja, joten suojaamista ei tarvita.