Tilasto kattaa koko Suomessa asuvan 10 vuotta täyttäneen kotitalousväestön. Tutkimuksen kohteena on ansiotyön ja muodollisen koulutuksen ulkopuolinen arki.

Tilastoyksikkönä on 10 vuotta täyttänyt Suomessa asuva henkilö.

Tilaston perusjoukkona on 10 vuotta täyttänyt Suomessa asuva kotitalousväestö. Tilaston ulkopuolelle jäävät ulkosuomalaiset ja laitosväestö, johon kuuluvat pitkäaikaisesti sairaaloissa, vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa ym. asuvat.

Tietoaineisto kattaa koko Suomen. Aluetason luokituksia ovat kuntaryhmä, suuralue, Kaupunki-maaseutuluokitus (MAKA).

Tilastokeskus on tehnyt koko maan kattavia vapaa-aikatutkimuksia vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017. Vertailukelpoiset aikasarjatiedot kattavat ajanjakson 1981-2017.

Mittayksikkönä käytetään %-osuuksia.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto on poikkileikkaustilasto, joka kattaa vuodet 1981, 1991, 2002 ja 2017.

Ikä, sukupuoli, koulutusaste, sosioekonominen asema, ammatti, tilastollinen kuntaryhmitys, suuralue, kaupunki-maaseutu -luokitus

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Vapaa-aikatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999).

Tilastokeskuksen Tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla. Vapaa-aikatutkimuksen kyselyyn vastaamiseen kuluu vaihteleva aika vastaajasta riippuen. Vastausrasitetta pyritään vähentämään huolellisella lomakesuunnittelulla.

Vuoden 2017 tiedonkeruussa 10-14-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden käyntihaastattelulomake suunniteltiin lyhyemmäksi kuin 15-74-vuotiaiden verkko- ja postikyselyn yhdistelmälomake. Yhdistelmälomakkeeseen vastaamiseen kului aikaa keskimäärin hieman alle tunti.

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkoon kuuluvat kaikki 10 vuotta täyttäneet Suomessa asuvat pois lukien laitosväestö.

Vuoden 2017 tiedonkeruun otanta-asetelma oli ikäryhmän ja asuinalueen suhteen ositettu systemaattinen satunnaisotanta. Alueosituksen tarve perustui Espoon kaupungille toimitettavan 1000 hengen lisäotoksen tilaukseen, joka leikkaa tiedonkeruumenetelmän suhteen tehdyn ikäosituksen.

Otos poimittiin satunnaisotantana Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Tutkimuksen otoskoko oli yhteensä 15 998 henkilöä, joista 1000 kuului Espoon lisäotokseen.

Otos poimittiin ositteittain käyttäen systemaattista satunnaisotantaa pysyvän asuinpaikkatunnuksen mukaan lajitellusta perusjoukosta. Menetelmä tuottaa tarkasti väestön aluejakaumaa noudattavan otoksen. Lisäksi tarkistettiin, ettei samasta asuntokunnasta ole osunut useampia kohdehenkilöitä otokseen.

Vapaa-aikatutkimuksen vastausosuus oli tiedonkeruun aikana havaitun ylipeiton poistamisen jälkeen 45 prosenttia. Haastattelutiedonkeruun vastausosuus (59 %) oli suurempi kuin pääotoksessa käytetyn yhdistelmätiedonkeruun (42 %). Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 7155 henkilöä.

Tilasto perustuu noin 10 vuoden välein kerättävään otosaineistoon.

Vuoden 2017 vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tiedonkeruu toteutettiin pääotokselle (15-74-vuotiaat) verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Vanhimpien ikäositteiden (75+) sekä alle 15-vuotiaiden lasten (10-14-vuotiaat) tiedonkeruu toteutettiin käyntihaastatteluna.

Käyntihaastattelut toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa englanniksi. Myös verkossa oli mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sen sijaan paperilomakkeella saattoi vastata vain suomeksi ja ruotsiksi. Aikaisempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut käyntihaastattelu.

Haastattelijoiden koulutus toteutettiin itseopiskeluna nauhoitetuilla koulutusvideoilla. Itseopiskeluvaiheen aikana haastattelijoiden tuli myös vastata Webropol -kyselyyn ja tehdä harjoitushaastattelu.

Tiedonkeruu toteutettiin Blaise 5.2.5:llä.

Ennen tiedonkeruuta lomaketiimissä toteutettiin fokusryhmähaastatteluina käsitetestaus, jonka tarkoituksena oli tavoittaa digitalisoitumisen myötä syntyneitä uusia käsitteitä ja niiden käyttötapoja. Erityisesti käsiteltiin tv:n katselua ja tietokoneen käyttöä. Näitä tietoja hyödynnettiin lomakesuunnittelussa.

Vapaa-aikatutkimuksen kenttätestaus toteutettiin vuonna 2016 Digium -lomakkeella 15-74-vuotiaalle väestölle itsetäytettävänä verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä. Pilotin tuloksia verrattiin vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen 15–74-vuotiaiden haastattelutietoihin. Vertailuun valittiin molemmissa tutkimuksissa käytettyjä yhdenmukaisia kysymyksiä kulttuuritilaisuuksiin osallistumisesta.

Molempien tutkimusten kulttuuritilaisuuksissa käyntien suuruusluokat ovat melko lähellä toisiaan. Vertailuun valittuihin kulttuuriharrastuksiin osallistuminen on myös suurin piirtein yhtä yleistä molemmissa tutkimuksissa. Tiedonkeruumenetelmän muutos ei siis näytä vaikuttavan kovin paljon osallistumisen tasosta saatuihin tuloksiin.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tutkimusaineiston painotus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen vaiheen painotus huomioi tutkimuksen otanta-asetelman ja toinen puolestaan vastauskadon kunkin ositteen sisällä.

Otanta-asetelma määrittää käytännössä kunkin otoksen alkion todennäköisyyden tulla poimituksi otokseen. Koska tutkimusaineisto on poimittu osituksella, jossa perusjoukon alkioiden poimintatiheydet vaihtelevat suuresti ositteittain, on aineiston asetelmapainotus käytännössä laskettava erikseen koko maan kattaville analyyseille sekä erikseen vain Espoota tai Espoota analyysin osajoukkona käsitteleville ajoille. Tämä johtuu siitä, että aineistossa on tietoisen ylipoiminnan seurauksena espoolaisia noin tuplasti perusjoukon jakaumaan nähden.

Ositekohtainen vastauskadon painotus perustuu kalibrointimenetelmään. Painojen kalibroinnissa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan perusjoukon jakaumia. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia.

Tutkimusaineisto painotettiin vastauskadon vinouman suhteen ositteittain, koska sekä poimintatodennäköisyydet että käytettävissä olevat taustatiedot vaihtelivat. Painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon ikä-sukupuolijakaumaa, koulutusastejakaumaa (3 luokkaa: perusaste, keskiaste, korkea-aste) sekä aluetta (AVI-alue sekä kaupunki-maaseutuluokitus).

Lapsiositteissa kalibrointi tehtiin sukupuolen, äidinkielen sekä kahden ikäluokan suhteen siten, että ei-espoolaisten osite 2 painotettiin lisäksi kuntaryhmän sekä AVI:n mukaan. Pääotoksen ositteiden painotus tehtiin sukupuolen ja iän, siviilisäädyn sekä koulutustason ja äidinkielen suhteen siten, että lapsiositteen tapaan muun maan ositteissa otettiin lisäksi huomioon kuntatyyppi ja AVI-alue.

Tilastolla on laaja käyttäjäjoukko eri ministeriöissä, yliopistoissa, Yleisradiossa ja tutkimuslaitoksissa. Tiedonkeruun osarahoittajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Espoon kaupunki.

Tilastoa kehitetään käyttäjiltä ja sidosryhmiltä, kuten asiantuntijaryhmältä, saadun palautteen avulla.

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaisvaihtelua, jota kutsutaan otantavirheeksi ja joka aiheutuu otoskokoon liittyvistä rajoituksista. Tilaston luotettavuuden arviointiin käytettäviä keskeisiä mittareita ovat keskivirhe ja siitä johdettu luottamusväli eli virhemarginaali. Otantatutkimusten tuloksien edustavuutta heikentää myös vastauskato.

Naiset vastasivat selvästi aktiivisemmin kuin miehet vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Pääotoksessa miesten vastausaktiivisuus vaihteli lisäksi voimakkaammin koulutusasteen suhteen kuin naisten. Erityisesti nuorimpien ikäryhmien naisten ja miesten välillä oli hyvin suuri ero vastausaktiivisuudessa kaikissa koulutusasteen luokissa.

Vastauskadon vaikutusta korjataan painokertoimilla, jolloin pyritään siihen, että estimaatit olisivat mahdollisimman virheettömiä.

Alipeiton muodostavat ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat muuttaneet Suomeen rekisterin viimeisen päivityksen jälkeen ja ylipeiton ne 10 vuotta täyttäneet, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille rekisterin päivittämisen jälkeen.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan.

Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Vapaa-aikatutkimus tehdään noin 10 vuoden välein. Tiedot ovat saatavilla tiedonkeruuta seuraavana vuonna.

Julkistuskalenterin ja toteutuneen julkistuspäivän välillä ei ole esiintynyt viiveitä.

Vapaa-aikatutkimus on kansallinen tutkimus. Vastaavaa tutkimusta ei tehdä muualla Euroopassa. Tämän vuoksi tietojen kansainvälinen vertailtavuus on hankalaa. Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston tiedot kuvaavat Suomea.

Vapaa-ajan osallistuminen -tilastossa on vertailukelpoista aikasarjatietoa 1980-luvun alkuun asti.

Luottamusta mittaavia kysymyksiä on kysytty myös vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksessa ja vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksen haastattelussa. Yleistynyttä luottamusta itselle tuntemattomiin ihmisiin, erityistä luottamusta omaan lähipiiriin ja instituutioihin kohdistuvaa luottamusta kysyttiin samoin kuin aikaisemminkin.

Tiedonkeruumenetelmä oli vuonna 2017 verkko- ja postikyselyn yhdistelmä 15–74-vuotiailla vastaajilla, kun vuosina 2002 ja 2009 tiedot kerättiin haastattelemalla. Vuosina 2002 ja 2009 luottamus oli haastatteluissa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017 verkko- ja postikyselyssä.

Sen sijaan 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, joilta tiedot siis kysyttiin haastattelemalla, luottamusta mittaavien kysymysten tulokset eivät olleet laskeneet. Myös muiden Tilastokeskuksen tekemien selvitysten tulokset osoittavat, että itsetäytettävänä verkko- tai postikyselynä toteutettu luottamuksen mittaaminen tuottaa alhaisemman tuloksen kuin käyntihaastatteluna mitattu luottamus. Syitä tähän on todennäköisesti useita. Tällöin tulokset eivät ole vertailukelpoisia, eikä vuoden 2017 tuloksia voi luottamuksen osalta verrata aikaisempiin vuosiin.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Uudet tiedot julkistetaan noin kerran 10 vuodessa. Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Uuden tutkimuskierroksen tietojen julkaisemisen yhteydessä julkaistaan tavallisesti yksi tai useampia lehdistötiedotteita. Tiedotteiden ilmestymistiheys noudattaa tiedonkeruiden aikatauluja.

Tilastokeskus julkaisee tilaston tietoja esimerkiksi Tieto&trendit-verkkojulkaisuna artikkelien ja blogien muodossa epäsäännöllisesti.

Tilaston taulukot ovat saatavissa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa.

Tilaston aineistosta on valmistettu maksullinen palveluaineisto, jota luovutetaan tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan.

Tilaston tietojen pohjalta julkaistaan artikkeleita tieteellisissä ja yleistajuisissa lehdissä ja kirjajulkaisuissa. Tilaston tietoja esitellään myös sekä kansallisissa että kansainvälisissä tilasto- ja tutkimuskonferensseissa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Kaikki tilastoa laativat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.