Yksityisen sektorin tuntipalkat: tilaston dokumentaatio

Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.

Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Yksityisen sektorin tuntipalkat

Laaturaportti

Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Tilasto on lakkautettu. Yksityisen sektorin tuntipalkat -tilasto kuvaa tuntipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkatasoja sukupuolen, iän, ammattiryhmän ja koulutuksen mukaan. Tiedot kerätään useista eri aineistoista ja täydennetään Tilastokeskuksen kyselyllä. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.

Kattavuus (SIMS 3.3)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilasto kuvaa yksityisen sektorin tuntipalkkaisia palkansaajia. Tilastoaineisto tuotetaan työnantajajärjestöjen aineistosta, jota täydennetään järjestäytymättömien yritysten osalta omalla otoskyselyllä.

Lisäksi Tilastokeskus kerää Avainta ry:n ja Maaseudun työnantajaliiton jäsenyritysten palkkatiedot.

Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)

Palkansaaja/henkilö

Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, joiden avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.

Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)

Vähintään viiden työntekijän yrityksen tuntipalkkainen yksityisen sektorin palkansaaja

Viitealue (SIMS 3.7)

Tiedot kuvataan koko maan tasolla Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)

Tiedot julkistetaan kerran vuodessa ja ne koskettavat pääasiassa loka-joulukuun tuntipalkkoja tilastovuonna.

Perusajankohta (SIMS 3.9)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilasto julkaistaan vuosittain erillisenä tilastona. Jokaisen vuoden tilasto kuvaa vain ja ainoastaan kyseistä tilastovuotta, eikä vertailukelpoisuutta aiemmin vuosiin voida kattavasti taata. Näin ollen perusajankohta ei ole tilastossa relevantti käsite.

Mittayksikkö (SIMS 4)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa ansiot ilmoitetaan euroina tunnissa.

Viiteajankohta (SIMS 5)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston viiteajankohta on tilastovuoden loka-joulukuu.

Luokitukset (SIMS 3.2)

Tilaston käytetyimpiä luokituksia ovat ammattiluokitus, koulutusluokitus, toimialaluokitus, sukupuoli ja ikäryhmä.

Tilastossa on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010), joka perustuu Euroopan Unionin yhteiseen ammattiluokitukseen ISCO-08:aan.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Ammatti

Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000. Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike. Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.

Kertaluonteiset palkkaerät

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa. Ansiotasoindeksi: Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu. Työvoimakustannustutkimus: Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin. Työvoimakustannusindeksi: Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina. ------ Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Kokoaikainen

Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Osa-aikainen.

Kokonaisansio

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika. Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - lisä- ja ylityön ansio - varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset - muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät - ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Osa-aikainen

Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Kokoaikainen.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla. Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina. Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.

Sopimusala

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.

Säännöllinen viikkotyöaika

Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja työehtosopimuksiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio. Vrt. Kokonaistyöaika.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansio kuvaa säännölliseltä työajalta maksettua palkkaa. Kts. Säännöllinen viikkotyöaika. Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä lisä- tai ylityöajan ansioita eikä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Kokonaisansio.

Tehdyt työtunnit

Palkkatilastot: Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin. Työvoimakustannustutkimus: Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.

Tuntipalkkainen

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Urakkapalkkaukseen perustuvien palvelussuhteiden palkkausmalli sisältää usein tuntipalkkamuotoisen perusosan ja urakkapalkkaiset määritellään tilastossa tuntipalkkaisiksi.

Työnantajasektori

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000). Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava: Kuntasektori Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset Valtio Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset Yksityinen sektori Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset. Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin. Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus. Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Työsuhteen luonne

Työsuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa työsuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi työsuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu. Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne. Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)

Tilastossa käytetään Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n jäsenyrityksiltään keräämää tuntipalkkaisten palkansaajien palkka-aineistoa. Tietojenvaihdon menettelystä EK:n kanssa on sovittu tilastoyhteistyösopimuksessa.

Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)

Vastausrasitetta on vähennetty pienentämällä otoskokoa ja hyödyntämällä tulorekisterin tietoja niiltä osin, kun tulorekisterin tiedot ovat riittävät. Kustannukset ovat noin 70-90 htp vuodessa.

Lähdeaineistot (SIMS 18.1)

Yksityisen sektorin palkkatietoja saadaan EK:n jäsenyrityksiltä EK:n omasta tiedonkeruusta.

Lisäksi Autoliikenteen työnantajaliitto ry (ALT), Autoalan keskusliitto (AKL), Avaintyönantajat (AVAINTA), Kirkon työmarkkinalaitos (KISV) ja Teatterin tiedotuskeskus antavat järjestöaineistonsa tilastoja varten.

Omalla otoskeruulla täydennetään aineistoa Tilastokeskuksen työnantajajärjestöihin kuulumattomilta työnantajilta. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia otosyritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään yhden kuukauden jaksolta.

Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatiedot kerätään vuosittain.

Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilastoa varten kerätään palkkatietoja järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Tutkimuskehikon muodostamista varten poimitaan yritysrekisterin palvelutietokannasta aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään 5 palkansaajaa.

Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet sekä kotipaikaltaan Ahvenanmaan maakunnan yritykset. Tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat järjestäytymättömät yritykset.

Otanta-asetelma on ositettu ryväsotanta. Otantamenetelmänä käytetään yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja ositusperusteina ovat toimiala ja yrityksen henkilöstömäärällä mitattu kokoluokka. Poimintatodennäköisyys vaihtelee kokoluokan ja toimialan mukaan.

Sekä otoksella kerätyt että työnantajajärjestöistä saadut palkkatiedot korotetaan tutkimuskehikon tasolle käyttämällä ns. Särndalin suhde-estimaattoria, jossa aineiston ulkopuolisena lisämuuttujana käytetään yritysrekisterin palkansaajien lukumäärätietoa.

Parametrien estimointi suoritetaan erikseen otosyritysten ja järjestäytyneiden yritysten palkka-aineistoille. Järjestäytyminen määritetään tilastoajankohdan mukaisesti.

Järjestäytyneiden yritysten tiedot saadaan työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämistä tiedoista. Tietojenvaihdosta työnantajajärjestöjen kanssa sovitaan erillisin tiedonantosopimuksin.

Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston aineistosta järjestöaineistoa validoidaan jo ennen kuin se saadaan Tilastokeskukseen. Lisäksi aineistoa tarkistetaan sen saavuttua Tilastokeskukseen. Järjestäytymättömien yritysten tiedonkeruuotoksen aineistoa validoidaan koko ajan aineiston saapuessa tiedonkeruun aikana ja lisäksi aineistoa tarkastellaan, kun eri lähdeaineistot on yhdistetty.

Tiedon käsittely (SIMS 18.5)

Sekä otoksella kerätyt että työnantajajärjestöistä saadut palkkatiedot korotetaan tutkimuskehikon tasolle käyttämällä ns. Särndalin suhde-estimaattoria, jossa aineiston ulkopuolisena lisämuuttujana käytetään yritysrekisterin palkansaajien lukumäärätietoa.

Parametrien estimointi suoritetaan erikseen otosyritysten ja järjestäytyneiden yritysten palkka-aineistoille. Järjestäytyminen määritetään tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneiden yritysten kehikkoon jälkiositetaan ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyvät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston lähdeaineistoina käytetään yrityksille tehtäviä kyselyjä. Yritykset raportoivat tietoja palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista. Näin ollen tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta.

Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia. Yksittäisissä tapauksissa, joissa tarkastellaan vähäiseen palkansaajajoukkoon liittyviä ansioita, ovat tilaston tiedot epävarmempia, sillä esimerkiksi lähdeaineistojen otosasetelmasta johtuen yksittäisen yrityksen valikoituminen vastaajayritykseksi voi vaikuttaa esim. tarkastelujoukon keskiarvoansiotietoihin.

Otantavirhe (SIMS 13.2)

Otosaineiston osalta tietoihin sisältyy otantavirhettä. Tilastokeskuksen keräämän otosaineiston tavoin myös työnantaja-aineistot korotetaan kehikon tasolle ja niissä vaihtuu sekä yrityksiä että palkansaajia vuosittain, mikä aiheuttaa ansiotasoon ylimääräistä vaihtelua. Lisäksi virheitä saattaa syntyä tiedonantajien ja tiedontoimittajien taholta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin alle 3 prosenttia toimialan 2-numerotasolla.

Muut virhelähteet (SIMS 13.3)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston aineisto koostuu eri työnantajajärjestöjen jäsenaineistosta, otosaineistosta sekä tulorekisterin tiedoista. Tilastokeskuksen keräämää otosaineistoa tarkastetaan yritystasolla, jolloin suurimmat virheet huomataan. Lisäksi kaikkien aineistojen osalta tarkastellaan esimerkiksi poikkeavia havaintoja ja ne poistetaan tilastoaineistosta. Virheitä voi kuitenkin jäädä yksikkötasolla, koska järjestöaineistojen tietoja voi tarkistaa vain rajallisesti.

Peittovirhe (SIMS 13.3.1)

Tilastoaineistosta poistetaan mahdolliset duplikaatit yksikkötasolla. Yli- tai alipeittoa voi olla hieman koska rekisterit, joista otokset poimitaan, eivät ole täysin ajantasaisia.

Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustvasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Jos tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

Laadun arviointi (SIMS 11.2)

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston laatua seurataan tuotannon eri vaiheissa.

Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Julkaisutiheys (SIMS 9)

Julkaistaan seuraavan vuoden elokuussa edellisen loka-joulukuun tiedot, eli 8 kk viiteajankohdan päättymisestä.

Tilastojulkistus (SIMS 10.1)

Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.

Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)

Sähköinen julkistus kerran vuodessa. Viimeisin julkistusajankohta 14.8.2020.

Verkkotietokanta (SIMS 10.3)

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tilastokokonaisuuden yhteydessä julkaistaan seuraavat StatFin-tietokantataulukot:

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen (AML2010) mukaan
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot koulutusluokituksen (4nro) mukaan

Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)

Tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla tutkijapalveluista osana palkkarakennetilastoa.

Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)

Menetelmädokumentaatio on osana yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston dokumentaatiota.

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)

Tietosuoja- sekä luotettavuussyistä tietoja ei yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastossa julkaista tai jaeta eteenpäin jos:

Tieto perustuu alle 30 palkansaajaan
Tieto perustuu alle 3 yrityksen tietoihin
Yksi yritys kattaa tiedon havainnoista 80 %.

Yhteystiedot

Palvelusähköposti

palkat.yksityinen@stat.fi

Tiedustelut ensisijaisesti

Harri Nummila

yliaktuaari

029 551 3235