Nuoremmilla ongelmia muistamisessa ja keskittymisessä, iäkkäillä liikkumisessa

Toimintarajoitteisten määrä oli 591 000 vuonna 2025, mikä oli 11 000 enemmän kuin vuonna 2022. Toimintarajoitteisten 16 vuotta täyttäneiden osuus kuitenkin pysytteli ennallaan, sillä se oli 12,9 % vuonna 2022.

Toimintarajoitteisten osuus on suurin iäkkäiden keskuudessa. 49 % 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista koki toimintarajoitteita vuonna 2025. Osuus oli matalin 35-49-vuotiaiden keskuudessa, 7,6 %.

Naisista toimintarajoitteita koki 14,9 % kun miehissä osuus oli 10,7 % vuonna 2025. Naiset kokevat miehiä useammin toimintarajoitteita kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 65-74 -vuotiaissa.

Vähintään lieviä toimintarajoitteita koetaan eniten muistamisessa ja keskittymisessä, missä ongelmia oli 28,3 %:lla kaikista vähintään 16-vuotiaista henkilöistä vuonna 2025.

Vakavia toimintarajoitteita koettiin kuitenkin eniten kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa, 6,2 %. Kulkemiseen liittyvät toimintarajoitteet olivat yleisimpiä iäkkäiden keskuudessa: 75 vuotta täyttäneistä 33,2 %:lla oli lieviä vaikeuksia kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa, ja vakavia toimintarajoitteita 22,2 %:lla vuonna 2025.

Sisältöä ladataan

Vakavat rajoitteet olivat yleisimpiä iäkkäiden keskuudessa kaikissa muissa perustoiminnoissa paitsi muistamisessa tai keskittymisessä, jossa vakavat rajoitteet olivat yleisimpiä 16-34-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 7,3 % ilmoitti, että heillä oli paljon vaikeuksia muistamisessa tai keskittymisessä tai eivät kyenneet siihen lainkaan. Osuus on kasvanut vuodesta 2022, jolloin se oli 5,2 %.

Yksi neljästä toimintarajoitteisesta kokee terveydentilansa hyväksi

Kaikista toimintarajoitteisista 26,1 % koki terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi vuonna 2025. Muista henkilöistä terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi koki 74,1 %. Terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi kokeneiden osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2022 kummassakin ryhmässä, mutta hieman enemmän ei-toimintarajoitteisten keskuudessa.

Terveydentilansa hyväksi kokevien osuus toimintarajoitteisista on sitä suurempi, mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse. 16-34-vuotiaista toimintarajoitteisista terveydentilansa koki hyväksi tai erittäin hyväksi 43,9 %, kun taas 75 vuotta täyttäneissä osuus oli 13,2 %.

Nuorista toimintarajoitteisista aiempaa pienempi osuus ilmoitti vuonna 2025 terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. 50-74-vuotiaiden toimintarajoitteisten keskuudessa terveydentilansa koki hyväksi tai erittäin hyväksi suurempi osuus kuin vuonna 2022.

Muiden kuin toimintarajoitteisten keskuudessa hyvä tai erittäin hyvä terveydentila oli vuonna 2025 yleisempi kuin vuonna 2022 jokaisessa ikäryhmässä.

Sisältöä ladataan

Työikäisten toimintarajoitteisten köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi

Köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi vuonna 2024. Toimintarajoitteisilla riski kasvoi enemmän kuin ei-toimintarajoitteisella väestöllä. Toimintarajoitteisista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 28,1 % vuonna 2024, kun vuonna 2021 osuus oli 26,2 %. Muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä riskissä oli 16,1 % vuonna 2024, kun kolme vuotta aiemmin osuus oli 15,3 %.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oleviksi luetaan henkilöt, jotka ovat pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta kokevan kotitalouden jäseniä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksikin kolmesta riskistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.

Sisältöä ladataan

Erityisesti kasvoi työikäisten (16-64-vuotiaiden) riski 32,7 %:sta 40,4 %:iin. Riskiä kasvatti etenkin pienituloisuuden kasvu: toimintarajoitteisten työikäisten pienituloisuusaste kasvoi 20,5 %:sta 30,6 %:iin. Myös vakava aineellinen ja sosiaalinen puute sekä vajaatyöllisyys yleistyivät. 65 vuotta täyttäneillä toimintarajoitteisilla köyhyys- tai syrjäytymisriski pieneni. Iän mukaiset muutokset olivat samansuuntaiset myös ei-toimintarajoitteisessa väestössä.