Alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen vähentyi ja 3-5-vuotiaiden kasvoi hieman

Vuonna 2025 varhaiskasvatukseen osallistui alle 3-vuotiaista lapsista 40 % (53 800 lasta), mikä on yhden prosenttiyksikön ja 1 250 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen vuosien 2015–2025 tarkastelujaksolla oli korkeimmalla tasollaan vuonna 2023 (42 %).

Vuonna 2025 oli 3–5-vuotiaita lapsia varhaiskasvatuksessa 135 200. Määrä kasvoi 600 lapsella edelliseen vuoteen verrattuna. Heidän osallistumisosuutensa oli 91 %, mikä on vajaan prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin.

Sisältöä ladataan

Varhaiskasvatusta annetaan useimmiten päiväkodissa

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on vuodesta 1985 lähtien vaihdellut 173 000–254 000 lapsen välillä. Vähiten osallistuneita lapsia oli vuosina 1985 ja 1993 ja eniten vuosina 2015–2020.

Päiväkotitoimintaan osallistuminen on selvästi yleisin varhaiskasvatukseen osallistumisen muoto ja se on vuonna 2021 tapahtuneen pienen laskun jälkeen jatkanut kasvuaan. Varhaiskasvatuksen (päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito) järjestäminen palvelusetelillä on noin kaksinkertaistunut vuodesta 2015, mutta sen määrä on vakiintunut viime vuosina runsaaseen 30 000 lapseen. Perhepäivähoitoon osallistuminen oli suosituinta vuonna 1989, jolloin siihen osallistui noin 92 000 lasta. Vuonna 2025 kunnallisessa perhepäivähoidossa oli enää 6 300 lasta.

Yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä oli vuonna 2010 korkeimmillaan (18 000 lasta), mutta laski tämän jälkeen voimakkaasti. Vuonna 2025 yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen osallistui noin 5 900 lasta.

Sisältöä ladataan

Vieraskielisiä 14 % lapsista 

Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 33 200 eli 14 % oli vieraskielisiä vuonna 2025. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Suomea äidinkielenään puhuvia lapsia vuonna 2025 oli varhaiskasvatuksessa 183 300 ja ruotsia puhuvia 13 700 lasta. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia lapsia varhaiskasvatuksessa oli selvästi vähemmän. Yleisimmät kielet kotimaisten kielten jälkeen olivat venäjä, arabia, somali, ukraina ja englanti, joista jokaista äidinkielenään puhui yli 2 000 varhaiskasvatuksen osallistunutta lasta.

Venäjää puhuvien lasten määrä varhaiskasvatuksessa on laskenut eniten. Vuonna 2025 heitä on yli 800 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vironkielisten lasten määrä on laskenut vuodesta 2021 lähtien, vuoteen 2024 verrattuna heitä on 170 vähemmän.

Eniten kasvua vuoteen 2021 verrattuna on ollut ukrainaa äidinkielenään puhuvien varhaiskasvatukseen osallistumisessa, 2 100 lasta. Samalla ajanjaksolla on englantia äidinkielenään puhuvien lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvanut 680 lapsella ja albaniaa puhuvien määrä 450 lapsella.

Vuonna 2025 bengalia ja sinhalaa äidinkielenään puhuvien lasten määrä saavutti tuhannen lasten määrän. Neljä vuotta aiemmin bengalinkielisiä oli varhaiskasvatuksessa vajaa 400 ja sinhalankielisiä vain alle 30.

Sisältöä ladataan

Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 15 % ulkomaalaistaustaisia

Vuonna 2025 varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 34 100 eli 15 % oli ulkomaalaistaustaisia. Heitä oli 7 200 lasta ja 3 prosenttiyksikköä enemmän kun neljä vuotta aiemmin.

Ulkomaalaistaustaiseksi määritellään lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista lapsista on syntynyt Suomessa. Vuonna 2025 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia varhaiskasvatukseen osallistuneita lapsia oli 24 100 ja ulkomailla syntyneitä 10 000.

Sisältöä ladataan