Perheet 2025
Perheisiin kuului 70 % väestöstä vuonna 2025
tiedoteTilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 1 477 601 perhettä, eli 5 085 perhettä edellisvuotta enemmän. Perheisiin kuuluvien osuus väestöstä pysyi lähes ennallaan. Kun vuonna 1995 yleisin perhetyyppi oli aviopari ja lapsia, oli vuonna 2025 yleisin perhetyyppi aviopari ilman lapsia. Avopari ilman lapsia -perheiden määrä on kasvanut tasaisesti samalla ajanjaksolla.
Keskeisiä poimintoja
- Vuoden 2025 lopussa perheisiin kuului 70 % väestöstä.
- Yleisin perhetyyppi vuoden 2025 lopussa oli aviopari ilman lapsia.
- 81 %:ssa perheistä ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat äidinkieleltään suomenkielisiä.
- Lapsiperheitä oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 545 917 eli 37 % kaikista perheistä.
- Lapsiperheiden yleisin perhetyyppi oli edelleen aviopari ja lapsia.
Perheisiin kuuluvien osuus pienentynyt 30 vuodessa
Vuonna 2025 perheisiin kuului 70 % väestöstä eli 3 979 915 henkilöä, mikä on 6 641 enemmän kuin edellisenä vuonna. Perheisiin kuuluvien osuus väestöstä on kuitenkin pienentynyt. Vuonna 1995 perheisiin kuului 80 % väestöstä. Perheiden keskikoko vuonna 2025 oli 2,69 henkilöä, kun se 1990-luvun alussa oli noin kolme henkilöä.
Vuonna 2025 yleisin perhetyyppi oli aviopari tai rekisteröity pari ilman lapsia. Tällaisia perheitä oli yhteensä 531 640 eli 36 % kaikista perheistä. Neljännes perheistä, yhteensä 370 804 oli avioparin tai rekisteröidyn parin ja lasten perheitä. Ilman lapsia elävien avoparien perheitä oli yhteensä 250 779 eli 17 % ja avoparin ja lasten muodostamia perheitä oli yhteensä 131 994 eli 9 %. Yhden vanhemman perheitä oli kaikkiaan 192 384 eli 13 % kaikista perheistä. Kaikkia perheitä tarkastellessa on syytä huomioida, että perheen lapsi voi olla myös täysi-ikäinen.
Vähintään 75 vuotta täyttäneet asuvat aiempaa useammin perheen kanssa, yleisimmin puolison kanssa ilman lapsia. Kun vuonna 1995 vähintään 75-vuotiaista naisista 15 % asui avio- tai avopuolison kanssa ilman lapsia, vuonna 2025 osuus on kasvanut jo 34 %:iin. Samanikäisistä miehistä avio- tai avopuolison kanssa ilman lapsia asuvien osuus on samalla aikavälillä kasvanut 53 %:sta 61 %:iin. Vastaavasti perheväestöön kuulumattomien tai lasten kanssa asuvien osuus ikäryhmästä on pienentynyt.
Perheistä 8 % vieraskielisiä
Perheistä 81 % oli sellaisia, joissa perheen molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli suomenkielinen. Vastaavasti äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli 4 % perheistä, ja saamenkielisiä perheitä oli alle prosentti. Vieraskielisiä perheitä oli 8 %, kuten edellisenäkin vuonna. Perheistä 3 % oli sellaisia, joissa puolisot puhuvat äidinkielenään eri kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamea. Kotimaankielisten ja vieraskielisten puolisoiden muodostamia perheitä oli 5 % kaikista perheistä.
Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia, oli tilastossa vuonna 2025 yhteensä 6 764. Määrä on kasvanut edellisvuodesta 1 577 perheellä. On kuitenkin oletettavaa, että näiden perheiden määrä on todellisuudessa suurempi, sillä väestötietojärjestelmässä on tavallista enemmän puutteita niiden ukrainalaisten tiedoissa, jotka saapuivat Suomeen tilapäisen suojelun direktiivin nojalla ja saivat kotikunnan vuoden maassa oltuaan. Jos tiedot perhesuhteista puuttuvat, esimerkiksi lapsia ja vanhempia ei pystytä tilastossa päättelemään perheeksi.
Lapsiperheitä yhä vähemmän
Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä oli vuonna 2025 yhteensä 545 917. Määrä pieneni edellisestä vuodesta 1 996 perheellä. Lapsiperheisiin kuului 35 % väestöstä eli 2 005 196 henkilöä. Lapsiperheissä oli yhteensä 971 014 alaikäistä lasta, mikä on 10 164 edellisvuotta vähemmän.
Lapsiperheistä 296 001 eli 54 % oli avioparin tai rekisteröidyn parin perheitä ja 118 461 eli 22 % avoparin perheitä. Saman sukupuolen avioparin tai rekisteröidyn parin lapsiperheitä oli yhteensä 1 187. Saman sukupuolen avoparin ja yhteisten lasten muodostamia lapsiperheitä oli yhteensä 229. Lapsiperheistä 131 455 eli 24 % oli yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä 83 % oli äidin ja lasten muodostamia perheitä.
Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,78. Luku on pysynyt melko vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta. Lapsiperheistä 45 % oli yksilapsisia ja 39 % kaksilapsisia. Lapsiperheistä 16 % oli sellaisia, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta.
Lapsiperheistä 75 % oli sellaisia, joissa perheen molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi oli äidinkieleltään suomenkielinen. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä lapsiperheistä oli 3 % ja vieraskielisiä 14 %. Lapsiperheistä 2 % oli sellaisia, joissa vanhemmat edustivat eri kotimaisia kieliä – suomea, ruotsia tai saamea. Sellaisia lapsiperheitä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen ja toinen vieraskielinen, oli 5 % lapsiperheistä.
Kaikista lapsiperheistä 8 % oli uusperheitä. Vuonna 2025 uusperheitä oli yhteensä 43 790, mikä on 1 182 perhettä edellisvuotta vähemmän. Uusperheeksi tilastoidaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, lukuun ottamatta perheitä, joissa vanhempi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan asunut nykyisen puolisonsa kanssa jo lapsen saadessaan.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Alue
- Perhetyyppi
- Alue
- Perhetyyppi
- Henkilöluku
- Alue
- Perhetyyppi
- Lasten lukumäärä
- Miehen/vanhemman puolison ikä
- Naisen/nuoremman puolison ikä
- Perhetyyppi
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Perheasema
- Alue
- Perhetyyppi
- Ikä
- Miehen/vanhemman puolison kieli
- Naisen/nuoremman puolison kieli
- Perhetyyppi
- Naisen/nuoremman puolison kansalaisuus
- Miehen/vanhemman puolison ikä
- Perhetyyppi
- Miehen/vanhemman puolison kansalaisuus
- Naisen/nuoremman puolison ikä
- Perhetyyppi
- Naisen/nuoremman puolison syntymävaltio
- Miehen/vanhemman puolison ikä
- Perhetyyppi
- Miehen/vanhemman puolison syntymävaltio
- Naisen/nuoremman puolison ikä
- Perhetyyppi
- Perhetyyppi
- Miehen/vanhemman puolison syntyperä ja taustamaa
- Naisen/nuoremman puolison syntyperä ja taustamaa