Maahanmuutto laski jälleen reilusti edellisvuodesta

Suomeen tehtiin 51 121 maahanmuuttoa vuonna 2025, joka on tilastointihistorian kolmanneksi korkein määrä. Laskua tuli edellisvuoteen nähden kuitenkin noin 12 800 muuttoa. Korkeimmillaan maahanmuuttojen määrä oli 73 236 vuonna 2023 ja toisaalta vielä 2010-luvulla maahan muutti vuosittain noin 26 000–35 000 henkilöä. Maastamuuttojen määrä oli Suomessa vuonna 2025 puolestaan 19 888, joka on tilastointihistorian korkein luku. Kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli lähes 3 000 muuttoa. 

Maahanmuuttajista suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät olivat ukrainalaiset (8 771 henkeä), filippiiniläiset (2 753) sekä srilankalaiset (2 466). Edellisvuoteen verrattuna maahanmuutto laski eniten Ukrainan (5 224 henkeä), Venäjän (1 246 henkeä) ja Filippiinien (1 014 henkeä) kansalaisilla ja kasvoi eniten Iranin kansalaisilla (175 hengellä). Suomen kansalaisia oli maahanmuuttajista 6 790 ja maastamuuttajista 9 482 henkeä. 

Maakunnista eniten muuttovoittoa kansainvälisestä muutosta saivat Uusimaa (7 918), Varsinais-Suomi (3 434) ja Pirkanmaa (2 282). Kunnista puolestaan eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (3 200 henkeä), Turku (2 236 henkeä) ja Espoo (1 937 henkeä).

Uusimaa sai eniten muuttovoittoa muualta Suomesta, Lapissa historiallinen muuttovoitto

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä vain viisi maakuntaa sai muuttovoittoa vuonna 2025. Määrällisesti suurimman muuttovoiton sai Uudenmaan maakunta (7 194 henkilöä). Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Pirkanmaa (2 100 henkilöä), Varsinais-Suomi (1 258 henkilöä) sekä Lappi (183), joka sai tilastointihistorian suurimman muuttovoittonsa. Yhdeksänkymmentäluvulta lähtien Lappi on saanut muuttovoittoa vain kerran aiemmin vuonna 2021.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiollisia maakuntia oli 14. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menetti Pohjois-Pohjanmaa (1 857 henkilöä), jonka muuttotappio oli sen mittaushistorian suurin. Seuraavaksi eniten tappiota saivat Pohjanmaa (1 136 henkilöä) ja Etelä-Karjala (1 080 henkilöä).

Helsingille historiallinen kuntien välisen muuton voitto 

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttovoitollisten kuntien määrä oli 102 vuonna 2025, kun edellisenä vuonna se oli 89. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (6 054 henkilöä), Turku (1 688 henkilöä), Espoo (1 395 henkilöä) sekä Tampere (1 347 henkilöä). Helsingin kuntien välisen muuton voitto on ollut edellisen kerran korkeampi vuonna 1995.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat Pirkkala, Naantali ja Nokia.

Lappeenranta jälleen muuttotappiollisin kuntien välisissä muutoissa

Määrällisesti suurin muuttotappio muualle Suomeen oli Lappeenrannassa, 795 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat muuttotappiot kokivat Vantaa (647 henkilöä), Kajaani (475 henkilöä), Kouvola (435 henkilöä) sekä Mikkeli (418 henkilöä).

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Limingassa ja Forssassa.

Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston maahanmuuton tilastoinneissa eroja

Tilastokeskuksen tilastoimat maahanmuutot Suomeen ja Maahanmuuttoviraston myöntämät oleskeluluvat kuvaavat osin eri henkilöryhmiä ja siten Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston julkaisemat tilastoluvut poikkeavat toisistaan. Lukujen ero on vuosittain vaihdellut joidenkin satojen tai tuhansien välillä. 

Tilastokeskuksen tilastoissa maahanmuutoksi lasketaan kaikki Suomeen muutot, jossa henkilö on saanut henkilötunnuksen ja vakinaisen kotikunnan. Näiden saaminen edellyttää aietta asua 12 kuukautta Suomessa. Maahanmuuttoviraston tilastot myönnetyistä oleskeluluvista puolestaan kattaa kolmansien maiden kansalaisille myönnetyt oleskeluluvat sekä EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnit. Lisäksi Maahanmuuttoviraston tilastot sisältävät myös vuotta lyhyemmälle jaksolle myönnetyt oleskeluluvat. Suomen kansalaisten tai muiden Pohjoismaiden kansalaisten muuttaessa Suomeen henkilö ei tarvitse oleskelulupaa, eivätkä nämä kansalaisuusryhmät siten näy Maahanmuuttoviraston luvuissa.