Naiset olivat enemmistönä lähes kaikilla perusasteen jälkeisillä koulutusasteilla

Perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaneista opiskelijoista 55 %, opiskelijoista 54 % ja tutkinnon suorittaneista 58 % oli naisia vuonna 2025. Aloittaneissa opiskelijoissa naiset olivat enemmistönä kaikilla muilla koulutusasteilla paitsi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, jossa naisten osuus oli 49 %.

Opiskelijamäärältään suurimmalla koulutusasteella, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, miehiä ja naisia opiskeli vuonna 2025 lähes yhtä paljon. Miehiä oli 130 000 ja naisia 123 000. Myös lisensiaatintutkintokoulutuksessa naisten määrä oli pienempi kuin miesten, naisia oli 85 ja miehiä 176. Muilla koulutusasteilla naiset olivat enemmistönä. Suurin suhteellinen ero oli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavilla, naisen osuus oli 67 % ja miesten 33 %.

Sisältöä ladataan

Naiset suorittivat miehiä enemmän tutkintoja kaikilla koulutusasteilla paitsi lisensiaatintutkintokoulutuksessa, jossa naisten osuus oli 47 %.

Joka kymmenennen opiskelijan kansalaisuus oli muu kuin suomi

139 600:lla eli 10 %:lla kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli jokin muu kuin Suomen kansalaisuus vuonna 2025. Mukana on myös henkilöt, joiden kansalaisuus on tuntematon tai joilla ei ole kansalaisuutta. Eniten opiskelijoita oli seuraavien maiden kansalaisista: Ukraina, Viro, Venäjä, Filippiinit, Kiina, Bangladesh, Sri Lanka, Intia, Nepal, Vietnam, Irak, Afganistan, Somalia, Pakistan, Syyria, Nigeria ja Iran. Jokaisesta näistä maasta oli vähintään 3 000 opiskelijaa vuonna 2025. Uutena listaukseen nousivat Nigeria ja Iran.

Prosentuaalisesti eniten muiden maiden kansalaisia oli tohtorintutkintokoulutuksen aloittaneissa, 38 % ja ylemmän korkeakoulututkintokoulutuksen aloittaneissa, 33 %. Myös tohtorintutkintokoulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista suuri osa oli muun kuin Suomen kansalaisia; opiskelijoista 29 % ja tutkinnon suorittaneista 31 %.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aloitti määrällisesti eniten muiden maiden kansalaisia, yli 16 tuhatta opiskelijaa, mikä on 18 % perustutkintokoulutuksen aloittaneista vuonna 2025. Muilla opiskelijamäärältään suhteellisen suurilla koulutusasteilla muiden maiden kansalaisten osuudet aloittaneista olivat: ammattikorkeakoulututkintokoulutus 15 %, perusopetus (vuosiluokat 1–6) 8 % ja lukiokoulutus 5 %.

Muiden maiden kansalaisia oli tutkinnon suorittaneista 21 300 eli 9 %. Määrällisesti eniten he suorittivat ammatillisia perustutkintoja (6 100), ylempiä korkeakoulututkintoja (3 700) ja ammattikorkeakoulututkintoja (2 800).

Vieraskielisiä oli 16 % opiskelijoista

216 300 eli 16 % opiskelijoista oli vieraskielisiä vuonna 2025. Osuus on prosentinyksikön verran suurempi kuin vuotta aiemmin. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä (28 900 opiskelijaa), arabia (18 300), ukraina (15 500), somali (12 500), englanti (11 900), viro, eesti (11 300) ja farsi, persia (10 000).

Vieraskielisiä opiskelijoita oli eniten ammatillisessa koulutuksessa, 20 %, ja vähiten lukiokoulutuksessa, 10 %. Esi- ja perusopetuksessa osuus oli 14 %, ammattikorkeakoulutuksessa 16 % ja yliopistokoulutuksessa 14 %. Osuus kasvoi kaikissa koulutussektoreissa prosenttiyksikön, paitsi yliopistokoulutuksessa, jossa osuus pysyi ennallaan. Luvut sisältävät tuntemattomat äidinkielet.

Sisältöä ladataan

19 % uusista oppilaista ja opiskelijoista oli ulkomaalaistaustaisia

Vuonna 2025 opintonsa aloittaneista uusista oppilaista ja opiskelijoista oli ulkomaalaistaustaisia 56 600 eli 19 %. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös syntyperältään tuntemattomat henkilöt. Perusopetuksen aloittaneista oppilaista ulkomaalaistaustaisia oli 15 %, lukiokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 11 %, ammatillisen koulutuksen aloittaneista 22 %, ammattikorkeakoulutuksen aloittaneista 20 % ja yliopistokoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 19 %.

Ulkomaalaistaustaisten osuus opiskelijoista oli 16 % ja tutkinnon suorittaneista 14 %. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Eniten ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa, 20 %, ja vähiten lukiokoulutuksessa, 10 %. Muilla koulutussektoreilla ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 14–16 %.

Sisältöä ladataan