Vuoden 2024 jätekertymä pysyi liki vuoden 2023 tasolla

Mineraalijätteiden osuus jätteiden kokonaiskertymästä oli noin 94 % eli noin 115,1 miljoonaa tonnia. Kaivostoiminnan ja louhinnan lisäksi mineraalijätteitä syntyi erityisesti rakentamisessa sekä öljytuotteiden ja kemikaalien valmistuksessa.

Teollisuustoimialojen yhteenlaskettu jätemäärä nousi vain alle 1 % ja pysyi 10,2 miljoonassa tonnissa. Rakentamisen mineraalijätteiden määrä laski noin 14 % edellisvuoteen nähden, ja yhteensä niitä kertyi noin 10,5 miljoonaa tonnia, josta valtaosa oli läjitettyjä ylijäämämaita.

Elintarviketeollisuudesta peräisin olevien jätteiden määrä romahti 37 % vuodesta 2023. Syynä tähän oli pääasiassa eläin- ja kasvijätteiden määrän voimakas väheneminen. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen jätemäärä kasvoi peräti 253 %, eli kasvua oli edellisvuoteen nähden 1,2 miljoonaa tonnia. Tämän selittää kalkin ja muiden ei-metallimineraalien kaivuusta sivutuotteena syntyvien mineraalijätteiden määrän kasvu.

Jätteitä hyödynnettiin energiana noin 4,3 miljoona tonnia eli noin 7 % vähemmän kuin aiemmin. Edellisvuosien tavoin mineraalijätteiden suuren määrän takia loppusijoittamisen osuus kaikesta jätteenkäsittelystä oli noin 84 %.

Jätteitä tuotiin Suomeen vuonna 2024 yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia, ja näin ollen tuonti nousi vuoteen 2023 verrattuna noin 4 %. Vastaavasti jätettä vietiin Suomesta yhteensä 0,9 miljoonaa tonnia. Vienti nousi vuoteen 2023 nähden noin 1 %. Suuri osa Suomeen tuotavasta jätteestä käsitellään edelleen jätteenkäsittelylaitoksilla tai käytetään hyväksi energiantuotannossa.