Lapsiperheiden määrä lähes ennallaan

Tämä työvoimatutkimuksen katsaus sisältää tilastotietoja perheistä ja työstä. Katsauksessa tarkastellaan vuosien 2021 ja 2025 välisenä aikana tapahtuneita muutoksia lapsiperheiden äitien ja isien työllisyydessä ja perhevapaiden käytössä. Julkaisun tiedot perustuvat työvoimatutkimuksen kotitalousosasta haastatteluiden ja verkkovastaamisen kautta saatuihin tietoihin.

Perheet-tilaston mukaan vuoden 2025 lopussa lapsiperheitä oli yhteensä noin 546 000. Lapsiperheiden määrä väheni edellisestä vuodesta 2 000:lla. Lapsiperheisiin kuului keskimäärin 1,78 alle 18-vuotiasta lasta. Näistä perheistä yksilapsisia oli 45 %, kaksilapsisia 39 % ja vähintään kolmelapsisia 16 %.

Tässä työvoimatutkimuksen julkaisussa keskitytään 20–64-vuotiaiden ikäryhmään, koska suurin osa alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista kuuluu tähän ikäryhmään. Lapsiperheeksi lasketaan ne perheet, joissa on vähintään yksi samassa kotitaloudessa asuva alle 18-vuotias lapsi. Lapsettomiksi tässä katsotaan ne, joiden kotitaloudessa ei asu alle 18-vuotiaita lapsia.

Työvoimatutkimuksessa käytetään kansainvälistä työllisyyden määritelmää. Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti poissa ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on raskausvapaa, vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely tai jos poissaolo työstä muun syyn vuoksi kestää enintään kolme kuukautta.

Isien työllisyysasteet korkeammat kuin lapsettomien miesten

Vuonna 2025 työllisyysaste oli 20–64-vuotiailla miehillä ja naisilla keskimäärin 76 %.

Miehillä työllisyysasteen vaihtelu perhemuodon mukaan oli suurta: vuonna 2025 lapsiperheiden isillä työllisyysaste oli 90 %, kun taas lapsettomilla miehillä se oli 72 %. Sekä isillä että lapsettomilla miehillä työllisyysaste oli vuonna 2025 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Naisten työllisyys ei vaihtele perhemuodon mukaan niin paljon kuin miesten, joskin lapsettomien naisten työllisyysaste oli matalampi kuin äitien. Vuonna 2025 äitien työllisyysaste oli 80 % ja lapsettomien naisten 74 %.

Sekä naisten että miesten työllisyysasteet olivat hieman korkeammat tarkastelujakson puolessa välissä, jolloin töitä oli enemmän tarjolla. Alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien työllisyysasteet ovat koko tarkastelujakson ajan olleet korkeammat kuin lapsettomilla naisilla ja miehillä.

Ulkomaalaistaustaisilla äideillä työllisyysaste oli matalampi kuin lapsettomilla naisilla vuonna 2025. Työllisyysaste on matalin alle 3-vuotiaiden lasten äideillä, mutta se nousee nopeasti lasten kasvaessa. Ulkomaalaistaustaiset äidit ovat keskimäärin nuorempia suomalaistaustaisiin äiteihin verrattuna ja heillä on myös useammin alle kouluikäisiä lapsia.

Kun verrataan suomalaistaustaisia ja ulkomaalaistaustaisia naisia, työllisyysasteessa on syntyperän mukaan suurempi ero äideillä kuin lapsettomilla naisilla. Kun suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äitien työllisyysasteissa on eroa 30 prosenttiyksikköä, lapsettomilla naisilla ero on 16 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2025 alle 18-vuotiaiden lasten isien työttömyysaste (5 %) oli selvästi matalampi kuin miesten, joilla ei ollut alaikäisiä lapsia (12 %). Äitien työttömyysaste oli tällöin 6 % ja lapsettomien naisten 9 %.

Lasten lukumäärä ja ikä vaikuttavat äitien työmarkkina-asemaan

Alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä vaikuttaa etenkin äitien työllisyyteen. Vuonna 2025 yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 83 % oli työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 65 %.

Kolme- tai useampilapsisten äitien työllisyysaste oli korkeimmillaan 74 %:ssa vuonna 2022, mutta laski 65 prosenttiin vuonna 2025. Isien työllisyysasteet eivät ole vaihdelleet yhtä paljon lapsiluvun mukaan kuin äitien. Kolme- tai useampilapsisten isien työllisyysaste oli tarkastelujaksolla korkeimmillaan 91 % vuonna 2022 ja matalimmillaan 87 % vuonna 2025.

Perheen nuorimman lapsen ikä vaikuttaa äitien työllisyyteen erityisesti lapsen ollessa pieni. Äitien työllisyysaste kuitenkin nousee varsin nopeasti lapsen kasvaessa. Kun alle 1-vuotiaiden lasten äideistä vuonna 2025 työllisiä oli 62 % ja 1–2-vuotiaiden lasten äideistä 64 %, niin 3–6-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli jo 78 %. Kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 88 %.

Suurin osa työllisistä äideistä on kokoaikatyössä lapsen iästä riippumatta. Vuonna 2025 osa-aikatyötä teki 16 % äideistä. Osa-aikatyö oli yleisintä lapsen ollessa 1–2-vuotias. Vuonna 2025 työllisistä äideistä, joilla oli 1–2-vuotias lapsi, 27 % teki osa-aikatyötä.

Äitien kokoaikatyö yleistyy lasten kasvaessa. Työllisistä äideistä, joilla oli kouluikäinen eli 7–17-vuotias lapsi, vain 12 % teki osa-aikatyötä vuonna 2025. Alle 3-vuotiaiden lasten äitien osa-aikatyö on vähentynyt ja 3–6-vuotiaiden lasten äitien osa-aikatyö lisääntynyt vuosien 2021 ja 2025 välillä.

Isät ovat osa-aikatyössä huomattavasti harvemmin. Työllisistä isistä keskimäärin 5 % tekee osa-aikatyötä lapsen iästä riippumatta.

Niiden kahden huoltajan perheiden osuus, joissa molemmat vanhemmat ovat työllisiä, on kasvanut hieman vuodesta 2021 vuoteen 2025. Molemmat vanhemmat olivat työllisiä 75 prosentissa kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä vuonna 2025, kun vuonna 2021 osuus oli 73 %.

Vuosina 2022–2024 molempien vanhempien työllisyys oli yleisempää ollen 77 prosenttia. Vuonna 2025 nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias kahden huoltajan perheistä 74 % oli sellaisia, joissa molemmat vanhemmat olivat työllisiä, ja kouluikäisten lasten perheistä 83 %.

Vaikka äitien työllisyys yleistyy nopeasti nuorimman lapsen täytettyä vuoden, se on isien työllisyyttä matalammalla tasolla siihen asti, kun nuorinkin lapsi menee kouluun. Vuonna 2025 kahden huoltajan perheissä äitien työllisyysaste oli 89 % nuorimman lapsen saavutettua kouluiän.

Kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä neljässä prosentissa molemmat vanhemmat olivat ei-työllisiä eli työttömiä ja/tai työvoiman ulkopuolella olevia.

Yli puolet 1-vuotiaiden lasten äideistä työssä

Työllisyysaste ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka moni pienten lasten vanhemmista tosiasiassa on työssä, koska raskausvapaalla ja ansiosidonnaisella vanhempainvapaalla olevat lasketaan työllisiksi. Niinpä etenkin alle 1-vuotiaiden lasten työllisiksi luokitelluista äideistä moni on tosiasiassa vanhempainvapaalla. Työstä hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat työvoiman ulkopuolelle. Tässä luvussa käsitellään vanhempia, jotka ovat olleet työssä tutkimusviikolla.

Alle vuoden ikäisten lasten äideistä vain harva oli työssä vuonna 2025, mutta yksivuotiaiden äideistä jo 59 %. Perheissä, joissa nuorin lapsi oli 3–6-vuotias, suurin osa äideistä oli palannut töihin. Kaikista kouluikäisten lasten äideistä 88 % oli työssä ja lähes 12 prosentilla pääasiallinen toiminta oli muu kuin lasten hoitaminen eli he olivat esimerkiksi opiskelemassa.

Isien työssäolosta ja perhevapaista ei ole mahdollista tuottaa yhtä tarkkaa tietoa kuin äideistä, koska vuonna 2025 kaikista isistä vain alle 2 % oli perhevapaalla tai hoitamassa lapsia ilman työsuhdetta. Kelan tietojen mukaan vuonna 2025 isille korvattuja päiviä oli jo lähes neljäsosa kaikista vanhampainvapaapäivistä. Osuus on noussut selvästi perhevapaauudistuksen jälkeen.

Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo yleistyi vuosina 2023 ja 2024, mutta on nyt palannut samalle tasolle kuin vuonna 2021. Vuonna 2025 heistä oli töissä 45 %. Työstä perhevapaalla olevien osuus oli pienentynyt 28 %:sta 23 %:iin eli viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2025.

Vajaalla kolmasosalla alle kolmevuotiaiden lasten äideistä ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta. Tähän ryhmään kuuluu sekä kotona lapsia hoitavia äitejä että niitä, joiden pääasiallinen toiminta on jokin muu eli he olivat esimerkiksi opiskelemassa tai työttöminä. Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta on kasvanut viime vuodesta niin alle 3-vuotiaiden äideillä kuin yleisestikin sekä naisilla että miehillä.

Kotiäideiksi voidaan tulkita ne äidit, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja jotka ilmoittivat pääasialliseksi tehtäväkseen lastensa hoitamisen. Näin tulkiten noin 3 % yhden tai kahden lapsen äideistä on kotiäitejä. Vähintään kolmen lapsen äideistä 18 % oli kotiäitejä vuonna 2025.