Kuolleisuus jatkoi alenemistaan – kuolleiden määrä kasvoi

Suomessa kuoli vuonna 2025 yhteensä 59 054 henkeä, mikä oli yli 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus kuitenkin laski 0,9 % vuoden takaisesta. Viimeisten 10 vuoden aikana kuolleisuus on alentunut noin 9 %.

Vuonna 2025 miesten ikävakioitu kuolleisuus väheni lähes 2 %, kun taas naisten kuolleisuus pysyi edellisvuoden tasolla.

Miesten ikävakioitu kuolleisuus oli noin 1,5-kertainen naisten kuolleisuuteen verrattuna. Kuolleisuuden ero näkyy myös elinajanodotteessa: vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli vuonna 2025 noin 5 vuotta lyhyempi kuin vastasyntyneiden tyttöjen (Tilastokeskus, kuolleet).

Suurin osa kuolleista on iäkkäitä. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) kuolleista oli noin joka kymmenes. Työikäisiä kuoli vuonna 2025 noin 6 800. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli lähes 600. Kuolleiden mediaani-ikä vuonna 2025 oli 82 vuotta (miehillä 79 vuotta ja naisilla 85 vuotta).

Sisältöä ladataan

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin pieneni - yhä yleisin kuolemansyyryhmä

Vuonna 2025 eniten kuolemia aiheuttivat edelleen verenkiertoelinten sairaudet. Ne olivat perussyynä lähes joka kolmannessa kuolemassa.

Pitkään jatkunut aleneva trendi verenkiertoelinten sairauksien kuolleisuudessa jatkui vuonna 2025. Ikävakioitu kuolleisuus pieneni yli 4 % edellisvuodesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt yli neljänneksellä.

Ikävakioidun kuolleisuuden vähenemisen lisäksi myös kuolleiden määrä väheni. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli lähes 18 100 henkilöä, mikä oli 300 henkeä vähemmän kuin vuonna 2024.

Sisältöä ladataan

Kasvaimiin kuoli lähes joka neljäs kuolleista

Kasvaimet aiheuttivat toiseksi eniten suomalaisten kuolemia isoista kuolinsyyryhmistä. Kasvaimiin kuoli 13 800 henkilöä vuonna 2025. Tämä oli hieman enemmän kuin vuonna 2024. Kasvaimiin menehtyi lähes joka neljäs kuolleista.

Vaikka kasvaimiin kuolleiden määrä on kasvanut vuosittain, ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt. Vuonna 2025 lasku oli sekä miehillä että naisilla noin 1 % edellisvuodesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvainkuolleisuus on vähentynyt sekä miehillä (12 %) että naisilla (8 %).

Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat vuonna 2025 keuhkosyöpä (2 300 kuollutta) ja haimasyöpä (1 400 kuollutta). Naisilla rintasyöpä oli yleisin kuoleman aiheuttanut syöpätyyppi ennen keuhkosyöpää. Miehiä kuoli eniten keuhkosyöpään ja eturauhasen syöpään.

Muistisairauksiin kuolleiden määrä kasvoi yli 1 000:lla vuoden takaisesta

Suomalaisia kuoli vuonna 2025 muistisairauksiin liki 13 000, mikä on jo lähes yhtä paljon kuin kasvaimiin kuolee vuosittain. Muistisairaudet aiheuttivat useamman kuin joka viidennen kuoleman. Edellisvuodesta kasvua oli yli 1 000 henkeä. Vuonna 2015 muistisairauksiin kuolleita oli 8 600 eli 4 400 vähemmän kuin vuonna 2025.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus muistisairauksiin kasvoi edellisvuodesta liki 6 %. Ikävakioitu kuolleisuus muistisairauksiin oli vuonna 2025 noin 15 % suurempi kuin vuonna 2015.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleita yli 1 600

Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2025 aikana yli 1 600 henkeä. Kasvua edellisvuoteen oli 34 henkeä.

Ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi yli 1 % edellisvuodesta. Kasvu näkyi vain miesten alkoholikuolleisuudessa (6 %). Sen sijaan naisten alkoholikuolleisuus väheni 14 % edellisvuodesta. Suurin osa eli lähes 80 % alkoholiperäisiin syihin kuolleista oli miehiä.

65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholikuolemissa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Vuonna 2025 alkoholikuolleissa oli enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin työikäisiä (15–64-vuotiaita). Vuonna 2025 työikäisiä kuoli alkoholin aiheuttamiin syihin 777 henkeä ja 65 vuotta täyttäneitä 851 henkeä.

Sisältöä ladataan

Koronavirustautiin kuoli alle 300 henkilöä vuonna 2025

Koronavirustautiin menehtyi 267 henkilöä vuonna 2025, kun kuolleiden määrä oli vuonna 2024 lähes 700 henkeä. Myös influenssaan kuolleita oli vuonna 2025 lähes 300. Suurin osa hengityselinten sairauksiin menehtyneistä kuoli kuitenkin keuhkoahtaumatautiin eli COPD:iin (yli 1 200 henkeä).

Tapaturmaisesti menehtyneiden osuus 4 % kaikista kuolleista

Vuonna 2025 tapaturmaisesti (pl. alkoholimyrkytykset) kuolleita oli yli 2 300 henkilöä, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2024. Tapaturmakuolemien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia.

Tapaturmaan menehtyneistä lähes kolme neljäsosaa oli täyttänyt 65 vuotta. Suurin osa 65 vuotta täyttäneistä kuoli kuitenkin tauteihin, ja tapaturmien osuus oli vain reilut 3 % kaikista ikääntyneiden kuolemantapauksista. Työikäisten kuolemista joka kymmenes aiheutui tapaturmista, kun alle 15-vuotiaiden kuolemista niiden osuus oli 7 %.

Suurin osa tapaturmaisista kuolemista aiheutuu kaatumisista ja putoamisista. Ne aiheuttivat vuonna 2025 yli 1 300 kuolemaa, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Kuolemaan johtaneissa kaatumisissa ja putoamisissa menehtyneistä kaksi kolmasosaa oli yli 80-vuotiaita.

Vuonna 2025 tapaturmakuolemista lisääntyivät eniten myrkytykset. Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli noin 300 henkilöä, mikä oli yli 50 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna.

Sisältöä ladataan

Itsemurhien määrä väheni hieman edellisvuodesta

Vuoden 2025 aikana 725 henkilöä teki itsemurhan. Tämä oli 36 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsemurhien määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta merkittävästi. Suotuisa kehitys on viime vuosina hidastunut. Itsemurhien määrä on pysynyt vuosina 2021–2025 lähes ennallaan.

Eniten itsemurhia tehneitä oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä itsemurhia oli 108, mikä oli 11 enemmän kuin vuonna 2024. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 15 %. Nuorilla itsemurhat ovat kuitenkin keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolemat ovat muuten harvinaisia. Yli 65-vuotiaita itsemurhan tehneistä oli 23 %.

Sisältöä ladataan