Energiasektorin päästöt jatkoivat vähenemistään

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2025 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 7 % edellisvuodesta. Päästöt ovat laskeneet 49 % vertailuvuodesta 1990 ja 57 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2025 aikana. Kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa. Pikaennakossa vuoden 2025 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja karkeammilla menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot.

Energiasektori, mukaan lukien liikenne, oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa muodostaen 66 % (24,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2025. Sektorin päästöt vähenivät 2,6 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuodesta 2024, mikä vastasi lähes 10 % laskua. Hiilen, turpeen, öljyn ja maakaasun kulutukset vähenivät. Erityisesti väheni kivihiilen kulutus: poltosta aiheutuvat päästöt vähenivät kivihiilellä 0,7 miljoonaa CO₂-tonnia. Päästöjen vähenemiseen vaikutti tuulivoiman tuotannon kasvu sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energiatilastojen 16.4.2026 julkistetusta tiedotteesta.

Liikenteen päästöt vähenivät 0,7 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuonna 2025 edellisvuodesta pääosin moottoribensiinin ja dieselin bio-osuuden kasvun sekä ko. polttoaineiden kulutuksen laskun seurauksena.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) muodostivat noin 13 % (4,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2025 ja ne kasvoivat lähes 3 % (0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edeltävästä vuodesta. Päästöjen kasvun merkittävin syy oli mineraaliteollisuuden päästöjen kasvu lähes 16 % (0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.), mikä oli seurausta sementin valmistuksessa tarvittavan klinkkerin tuotannon lisääntymisestä. Kemianteollisuuden päästöt kasvoivat 7 % kun taas metalliteollisuuden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

F-kaasujen päästöjen osuus oli vajaat 2 % (0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2025 ja ne laskivat 13 % vuoteen 2024 verrattuna. Kaupan kylmä- ja jäähdytyslaitteiden käytön sekä ajoneuvojen ilmastointilaitteiden päästöt laskivat eniten. Etenkin siirtyminen luonnollisiin tai vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin on laskenut F-kaasupäästöjä kymmenen viime vuoden aikana. Kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytön päästöt muodostivat 91 % F-kaasujen päästöistä.

Maatalouden päästöt muodostivat noin 17 % (6,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) ilman maankäyttösektoria lasketuista kokonaispäästöistä vuonna 2025. Maatalouden kokonaispäästöt laskivat noin 2 % edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi sekä ruoansulatuksen että lannankäsittelyn päästöjä.

Jätesektorin päästöjen osuus oli 4 % (1,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria vuonna 2025. Jätesektorin laskeva trendi jatkui päästöjen vähetessä 8 % edellisvuodesta.

Maankäyttösektori

Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin eli LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 9,4 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuonna 2025, eli sektori oli nettopäästölähde kuten edeltävinäkin vuosina. Sektorin päästöt pienenivät 0,3 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia verrattuna edellisvuoteen.

Metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrä, eli metsämaa oli nettopäästölähde vuonna 2025 kuten muutkin maankäyttöluokat. Metsämaan nettopäästöt olivat 1,3 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, mikä oli 1,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia edellisvuotta suurempi. Elävän puuston biomassan nettonielu oli 0,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia pienempi kuin vuodelle 2024 aiemmin raportoitu. Kivennäis- ja turvemaan yhteenlasketut maaperän, karikkeen ja kuolleen puun hiilivaraston nettopäästöt metsämaalla kasvoivat 0,5 miljoonaa CO₂-tonnia. Kasvu johtuu siitä, että karikesyötteet ovat pysyneet melko vakaina samalla, kun lämpötilan pitkän aikavälin keskiarvo on jatkanut nousuaan, mikä on lisännyt hajotusta.

Viljelysmaiden nettopäästöt olivat 8,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2025 eli 3 % pienemmät kuin vuonna 2024. Viljelysmaan osalta laskettiin hiilivarastojen muutokset kivennäismaille, kun taas orgaanisten maiden eli turvemaiden osalta käytettiin edellisen vuoden pinta-aloihin perustuvia päästöarvioita. Viljelysmaiden kivennäismailla ei ole selvää pitkäaikaista trendiä, vaan vuosittaiset muutokset johtuvat satotasojen ja sään vaihtelusta.

Puutuotteiden nettonielu vuonna 2025 (-3,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kasvoi 73 % edellisvuoteen verrattuna johtuen sahatavaran ja sellun tuotannon lisääntymisestä. Puulevyille käytettiin vuoden 2024 tuotantomääriä.

Pikaennakon laskennassa metsämaalle, viljelysmaalle ja puutuotteille laskettiin pikaennakkoarviot vuodelle 2025, kun taas muille maankäyttöluokille käytettiin vuoden 2024 lukuja. Arvio maankäyttösektorin päästöistä ja poistumista tarkentuu seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa mm. pinta-aloista, puustosta ja puutuotteista. Lisäksi seuraavassa julkistuksessa toteutetaan korjaus vuoden 2024 metsämaan tuloksiin Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston korjauksen takia. Lisätietoja maatalous- ja maankäyttösektorin pikaennakosta löytyy Luken uutisesta.

Taakanjakosektorilla vuosittain kiristyvät päästökiintiöt

Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa yleisen päästökaupan (ETS1) ja taakanjakosektorin päästöihin. Pikaennakon mukaiset taakanjakosektorin päästöt olivat 24,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia vuonna 2025, ja ne laskivat 5 % edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt laskivat 11 % edellisvuodesta ollen 11,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

EU:n taakanjakoasetus määrittelee taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet. Kaikille jäsenmaille on määritetty vuosikohtaiset, kiristyvät päästökiintiöt. Vuoden 2025 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä korkeampi.

Pikaennakon tiedot tarkentuvat jatkossa

Vuoden 2025 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja karkeammilla menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2026 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2027. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy menetelmäselosteesta.

Kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:n ilmastosopimukselle, Pariisin sopimukselle sekä EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.