Katsomusaineiden opiskelussa suuria alueellisia eroja

Vuonna 2025 koko Manner-Suomessa vuosiluokkien 1–6 oppilaista 76 % osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen ja 16 % elämänkatsomustiedon opetukseen. Islamin uskonnon opetukseen osallistui 4,5 % 1–6 luokkalaisista ja ortodoksisen uskonnon opetukseen 2 %.

Vuosiluokkien 7–9 oppilaista 81 % osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen ja 12 % elämänkatsomustiedon opetukseen. Islamin uskonnon opetukseen osallistui vajaa 4 % 7–9 luokkalaisista ja ortodoksisen uskonnon opetukseen 2 %.

Maakuntien välillä oli kuitenkin eroja. Eniten evankelis-luterilaiseen uskonnon opetukseen osallistuttiin Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Uudellamaalla. Etelä-Pohjanmaan vuosiluokkien 1–6 oppilaista 95 % ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista 96 % opiskeli evankelis-luterilaista uskontoa. Vastaavasti Uudellamaalla prosenttiosuudet olivat 60 % ja 66 %. Uudellamaalla perusopetuksen oppilaista joka viides oli vieraskielinen.

Elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuttiin eniten Uudellamaalla. Vuosiluokkien 1–6 oppilaista vajaa 26 % ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista 20 %. Vähiten elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuttiin Etelä-Pohjanmaalla, vuosiluokkien 1–6 oppilaista vain 2,5 %.

Uudellamaalla islamin opetukseen osallistuneiden osuus oli suurin, vuosiluokkien 1–6 oppilaista 9 % ja vuosiluokkien 7–9 oppilaista 8 %. Seuraavaksi eniten islamin opetukseen osallistuneita oli Varsinais-Suomessa, 6 % vuosiluokkien 1–6 oppilaista.

Joka viides 9-luokkalainen opiskelee kolmea kieltä

Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 oppilaista 91 % opiskeli englantia A1-oppimäärän mukaan vuonna 2025. A1-oppimäärän mukaan saksaa opiskeli 0,9 % oppilaista sekä ranskaa ja ruotsia 0,8 % kutakin.

Seitsemännellä luokalla kahta kieltä opiskeli 86 % ja kolmea kieltä 12 % vuosiluokan oppilaista. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla kahta kieltä opiskelleiden osuus oli 77 %. Kolmea kieltä opiskeli kahdeksannella luokalla 19 % ja yhdeksännellä luokalla 20 %.

Eniten englannin ja ruotsin kielten opiskelun lisäksi opiskeltiin vuosiluokilla 7–9 saksaa, espanjaa ja suomea. Saksaa opiskeli 8 %, tytöistä 9 % ja pojista 7 %. Espanjaa opiskeli 6 %, tytöistä 7 % ja pojista 4 %. Suomea opiskeli 5 %, sekä tytöistä että pojista.

Sekä ensimmäisellä luokalla 93 % ja toisella luokalla 94 % oppilaista opiskeli yhtä vierasta kieltä. Kolmannella luokalla 88 % opiskeli yhtä kieltä ja kahta kieltä opiskelevien osuus oli 10 %.

Neljännellä ja viidennellä vuosiluokalla noin kolme neljännestä oppilaista opiskeli vain yhtä kieltä ja noin neljännes kahta kieltä. Kuudennella luokalla yhtä kieltä luki 4 % oppilaista, kun taas kahta kieltä luki 81 % ja kolmea kieltä 14 %.