Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus aleni edelleen – miesten kuolleisuus 1,7-kertaista naisiin verrattuna

Verenkiertoelinten sairaudet olivat edelleen Suomen yleisin kuolemansyyryhmä vuonna 2025. Ne aiheuttivat liki 18 100 kuolemaa, mikä on 300 henkeä vähemmän kuin vuonna 2024. Lähes kolmannes kaikista kuolleista menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta (miehillä 80 vuotta, naisilla 87 vuotta).

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on laskenut merkittävästi Suomessa. 1970-luvulta alkaen jatkunut kuolleisuuden vähentyminen sydän- ja verisuonitauteihin on jatkunut myös 2000-luvulla. Sekä miesten että naisten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli vuonna 2025 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin 10 vuotta aikaisemmin.

Vuonna 2025 ikävakioitu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni koko väestössä yli 4 % verrattuna edellisvuoteen (miehillä -6 % ja naisilla -3 %). Miesten kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli selvästi suurempaa, yli 1,7-kertaista verrattuna naisten kuolleisuuteen.

Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla kuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan.

Sisältöä ladataan

Sepelvaltimotautiin kuolleita aiempaa vähemmän

Yleisin kuolemaan johtava verenkiertoelinten sairaus on iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti).

Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Se näkyy kuolleisuuden lisäksi myös kuolleiden määrissä. Kun sepelvaltimotautiin kuolleita oli vuonna 2000 lähes 13 000, vuonna 2025 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa vain noin 7 500 henkilöä. Tämä on liki 300 vähemmän kuin vuonna 2024. Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni vuonna 2025 lähes 6 % edellisvuodesta (naisilla -8 %, miehillä -5 %).

Sisältöä ladataan

Miesten ja naisten kasvainkuolleisuus pieneni vuoden takaisesta

Kasvaimet olivat vuonna 2025 toiseksi yleisin kuolemansyyryhmä Suomessa. Niihin menehtyi 13 832 henkilöä, 7 463 miestä ja 6 369 naista. Määrä vastaa lähes neljännestä kaikista kuolemista. Kasvaimiin kuolleiden mediaani-ikä oli 77 vuotta (miehillä 76 vuotta, naisilla 78 vuotta).

Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuolleiden määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu kasvainkuolleisuus on vähentynyt yli 8 %. Kehitys on ollut suotuisampaa miehillä (-12 %) kuin naisilla (-8 %). Miesten kasvainkuolleisuus oli kuitenkin yhä 1,5-kertaista naisten kuolleisuuteen verrattuna. Vuonna 2025 ikävakioitu kasvainkuolleisuus pieneni 1 % edellisvuodesta sekä miehillä että naisilla.

Koko väestössä eniten kasvainkuolemia aiheutti vuonna 2025 keuhkosyöpä. Haimasyöpä oli toiseksi yleisin kuolemaan johtanut syöpätyyppi. Siihen menehtyi 1 391 henkilöä, 720 miestä ja 671 naista. Miesten ikävakioitu haimasyöpäkuolleisuus kasvoi edellisvuodesta 4 %, kun taas naisten väheni 1 %.

Miesten yleisimmät kuolemaan johtaneet syöpätyypit olivat keuhkosyöpä, eturauhasen syöpä ja haimasyöpä, naisilla puolestaan rintasyöpä, keuhkosyöpä ja haimasyöpä.

Sisältöä ladataan

Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa kaventui

Vuonna 2025 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syövät aiheuttivat yhteensä 2 302 kuolemaa. Niihin kuoli 1 418 miestä ja 884 naista.

Vuonna 2025 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus oli yli 2 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja lähes 16 % pienempi kuin 10 vuotta aiemmin.

Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on edelleen naisia korkeampaa, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut viime vuosikymmeninä. Kymmenessä vuodessa miesten ikävakioitu kuolleisuus on vähentynyt noin 24 %, kun vastaava vähennys naisilla on ollut vain 3 %. Vuonna 2025 ero kapeni edelleen, kun miesten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus pieneni edellisvuodesta liki 4 % ja samaan aikaan naisten ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus kasvoi 2 %.

Sisältöä ladataan

Joka viides rintasyöpään kuollut nainen oli alle 65-vuotias

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2025 rintasyöpään kuoli 900 naista, mikä on lähes sama määrä kuin edeltävänä vuonna.

Vuonna 2025 naisten ikävakioitu kuolleisuus rintasyöpään pieneni noin 3 % edellisvuodesta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt alle 7 %.

Miehillä eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen seuraavaksi yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2025 eturauhasen syöpään kuoli 1 017 miestä eli 60 miestä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana miltei 17 %. Vuonna 2025 ikävakioitu kuolleisuus eturauhasen syöpään kuitenkin kasvoi miehillä liki 5 % edellisvuodesta.

Vuonna 2025 rintasyöpään menehtyneiden naisten mediaani-ikä oli 77 vuotta, kun taas eturauhassyöpään kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 81 vuotta.

Rintasyöpään kuolleiden naisten joukossa oli selvästi enemmän työikäisiä kuin eturauhassyöpään kuolleissa miehissä. Joka viides rintasyöpään kuolleista naisista oli alle 65-vuotias, kun eturauhassyöpään menehtyneistä miehistä alle 65-vuotiaita oli vajaa 4 %. Rintasyöpään kuolleiden naisten joukossa alle 65-vuotiaiden osuus on kuitenkin pienentynyt 2000-luvun alusta, jolloin lähes puolet oli alle 65-vuotiaita.

Sisältöä ladataan

Miesten ja naisten ikävakioitu kuolleisuus muistisairauksiin yhtä suurta – kuolleista kaksi kolmasosaa naisia

Vuoden 2025 aikana lähes 13 000 suomalaista kuoli muistisairauksiin, joilla tässä tarkoitetaan dementiaa ja Alzheimerin tautia. Kuolleita oli yli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Muistisairauksien aiheuttamien kuolemien määrä on ollut Suomessa kasvussa parinkymmenen vuoden ajan.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu muistisairauksien aiheuttama kuolleisuus kasvoi yli 5 % vuonna 2025 edellisestä vuodesta. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ikävakioitu kuolleisuus oli 15 % suurempaa.

Vuonna 2025 kuolleista useampi kuin joka viides kuoli muistisairauksiin. Naisilla muistisairaudet ovat yleisempi kuolemansyy kuin miehillä. Naisten kuolemista 29 % aiheutui muistisairauksista, miehistä vain 15 % kuoli muistisairauksiin.

Muistisairauksiin kuolleet ovat iäkkäitä. Vain pieni osa dementoiviin sairauksiin kuolleista on alle 65-vuotiaita. Vuonna 2025 muistisairauksiin kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 86 vuotta ja naisten 89 vuotta.

Muistisairauksiin kuolleista oli naisia kaksi kolmasosaa. Naisten suurempi osuus selittyy sillä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän. Vaikka naisia kuolee muistisairauksiin määrällisesti enemmän, väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettuna naisten ja miesten dementiakuolleisuus on yhtä suurta. Kuolleisuuden kehitys on ollut naisilla ja miehillä hyvin samanlaista.

Sisältöä ladataan

Miesten osuus alkoholiperäisistä kuolemista lähes 80 prosenttia

Vuonna 2025 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi yli 1 600 henkilöä. Kuolleita oli 34 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli liki 3 %.

Vuonna 2025 ikävakioitu alkoholikuolleisuus kasvoi 1,1 % edellisvuodesta, miehillä kasvua oli yli 6 % ja naisilla alkoholikuolleisuus vastaavasi aleni yli 14 %. Viimeisten 10 vuoden aikana alkoholikuolleisuus oli vähentynyt noin 8 % (miehillä 7 %, naisilla 12 %).

Sisältöä ladataan

Sukupuolten välinen kuolleisuusero alkoholiperäisissä kuolemansyissä oli suuri. Miesten kuolleisuus oli lähes nelinkertainen naisiin verrattuna. Vuonna 2025 alkoholiperäisiin syihin kuoli 1 271 miestä ja 357 naista.

Alkoholiperäisiin syihin kuollaan keskimääräistä nuorempana. Vuonna 2025 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 66 vuotta.

Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaisesta jatkuvasta käytöstä. Alkoholin aiheuttamien maksasairauksien osuus oli lähes 60 % kaikista alkoholikuolemista. Tapaturmaisten alkoholimyrkytysten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli puolella. Vuonna 2025 tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli 102 henkeä (86 miestä ja 16 naista). Tämä on noin 6 % kaikista alkoholin aiheuttamista kuolemista.

Sisältöä ladataan

Suurin osa itsemurhista miesten tekemiä

Itsemurhien määrä saavutti huippunsa vuonna 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on sen jälkeen huomattavasti vähentynyt, mutta vielä 2000-luvun alussa itsemurhiin kuoli vuosittainen yli 1 000 henkeä. Viime vuosina suotuisa kehitys on hiipunut. Vuosina 2019–2025 itsemurhien määrä on pysynyt suhteellisen samana.

Vuoden 2025 aikana 725 henkilöä teki itsemurhan, mikä on 36 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikista kuolemansyistä itsemurhien osuus on noin 1 %.

Itsemurhan tehneistä suurin osa on miehiä. Vuonna 2025 miesten osuus itsemurhakuolleista oli 72 % (miehet: 524, naiset: 201). Miesten osuus on hieman pienentynyt 2000-luvun alusta.

Sisältöä ladataan

Väestön määrään suhteutettu itsemurhakuolleisuus on pysynyt viime vuosina lähes samalla tasolla. Vuoden 2025 itsemurhakuolleisuus oli yli 5 % pienempi edellisvuoteen verrattuna ja noin 4 % pienempi vuoden 2015 itsemurhakuolleisuuteen verrattuna.

Miesten itsemurhakuolleisuus oli selvästi suurempaa kuin naisten. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin pienentynyt 1990-luvulta. Vuonna 2025 miesten itsemurhakuolleisuus oli 2,7-kertainen verrattuna naisten itsemurhakuolleisuuteen, kun vielä 2000-luvun alussa ero kuolleisuudessa oli yli kolminkertainen.

Itsemurhaan kuolleiden mediaani-ikä oli 48 vuotta vuonna 2025 (naisilla 42 ja miehillä 50 vuotta). Vuonna 2025 itsemurhan tehneistä alle 25-vuotiaita oli 108, mikä on 11 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden osuus kaikista itsemurhista oli 15 %. Nuorilla itsemurhat ovat kuitenkin keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolemat ovat muuten harvinaisia. Yli 65-vuotiaita itsemurhan tehneistä oli 23 %.

Sisältöä ladataan

Tapaturmiin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 73 vuotta ja naisilla 84 vuotta

Vuonna 2025 tapaturmaisesti (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli yhteensä 2 341 henkilöä, joista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa oli miehiä (1 472 oli miehiä ja 869 naisia). Tapaturmakuolemien määrä kasvoi edellisvuodesta 57 henkilöllä. Vuosina 2015–2025 kuolemien määrä on vaihdellut vuosittain 2 200–2 400 välillä.

Vuoden 2004 jälkeen väestömäärään suhteutetussa tapaturmakuolleisuudessa oli lievää laskua noin 10 vuoden ajan, mutta sen jälkeen (vuosina 2015–2025) suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen. Vuonna 2025 väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus kasvoi yli 2 % edellisestä vuodesta.

Miesten tapaturmakuolleisuus on noin 2,4-kertaista verrattuna naisten kuolleisuuteen. Tapaturmaisesti kuolleet miehet olivat keskimäärin yli kymmenen vuotta nuorempia kuin tapaturmaisesti kuolleet naiset. Vuonna 2025 lukumäärältään eniten tapaturmakuolemia oli miehillä 75–79-vuotiaiden ikäryhmässä ja naisilla 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä. Tapaturmaisesti kuolleiden mediaani-ikä oli 77 vuotta, miehillä 73 vuotta ja naisilla 84 vuotta.

Yleisimmät tapaturmaisten kuolemien syyt olivat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset sekä kuljetustapaturmat.

Sisältöä ladataan

Kaatumistapaturmissa kuolleet miehet naisia vanhempia

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Vuonna 2025 kaatumis- ja putoamisturmissa kuoli 1 319 henkilöä, joista 721 oli miehiä ja 598 naisia. Kuolleiden määrä väheni 23 henkilöllä edellisvuodesta. Kaatumistapaturmissa kuolleiden määrä on kuitenkin pitkällä aikavälillä kasvanut selvästi: 1990-luvun alussa kuolleiden määrä oli vuosittain noin 800, kun määrä on vuodesta 2023 lähtien ollut yli 1 300 kuollutta.

Väestömäärään suhteutettuna kuolemaan johtaneita kaatumis- ja putoamistapaturmia sattui miehille hieman enemmän kuin naisille. Kuolemaan johtaneet kaatumiset ja putoamiset painottuivat vanhimpiin ikäryhmiin. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaiden osuus kaatumis- ja putoamiskuolemista oli lähes neljä viidesosaa. Kuolleiden mediaani-ikä oli 85 vuotta, miehillä 82 vuotta ja naisilla 87 vuotta.

Sisältöä ladataan

Miehet enemmistönä sekä myrkytys- että kuljetustapaturmakuolemissa

Vuonna 2025 tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli 306 henkilöä, mikä teki myrkytyksistä toiseksi yleisimmän kuolemaan johtaneen tapaturmaryhmän. Kuolleista 232 oli miehiä ja 74 naisia. Myrkytyskuolemat lisääntyivät edellisvuodesta 54 henkilöllä.

Määrässä ei ole mukana alkoholimyrkytykseen menehtyneitä 102 henkilöä, sillä kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholimyrkytykset luokitellaan alkoholiperäisiin kuolemansyihin. Valtaosa tapaturmaisista myrkytyksistä johtui huumausaineista tai lääkkeistä. Tapaturmaisia häkämyrkytyksiä oli 8.

Kuljetustapaturmat olivat kolmanneksi yleisin kuolemaan johtanut tapaturmaryhmä. Vuonna 2025 kuljetustapaturmissa kuoli 201 henkilöä, mikä on 25 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleista 146 oli miehiä ja 55 naisia. Vesiliikenteessä tapahtuneet hukkumiset eivät sisälly tähän ryhmään, vaan ne lasketaan hukkuneiden määrään.

Hukkuneista suurin osa miehiä

Vuonna 2025 hukkui tapaturmaisesti 122 suomalaista, mikä oli yksi enemmän kuin edellisvuonna. Lähes kahdeksan kymmenestä hukkuneesta oli mies.

Valtaosa hukkumistapaturmista tapahtui uidessa tai vesistöön putoamisen seurauksena. Vesiliikenteessä hukkui 23 henkilöä. Jäihin vajoamalla menehtyi 15 jalankulkijaa, mikä on 11 enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä ei kuitenkaan poikkea merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden keskiarvosta, sillä jäihin vajoamalla on kuollut keskimäärin 14 henkilöä vuodessa.

Vuonna 2025 alle 15-vuotiaita lapsia hukkui kaksi, kun edellisenä vuonna lapsia kuoli hukkumalla yksi. Hukkumiskuolemat painottuivat ikääntyneisiin, sillä lähes 60 % hukkuneista oli täyttänyt 65 vuotta.

Sisältöä ladataan

Miehiä kuoli tulipaloissa kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna

Tulipalot aiheuttivat vuonna 2025 yhteensä 42 tapaturmaista kuolemaa, mikä on 1 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleista 28 oli miehiä ja 14 naisia. Tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleet eivät sisälly lukuun.

Myös saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli hieman enemmän kuin vuonna 2024 (2024: 27, 2025: 33). Kylmyyteen kuolleiden määrä puolestaan väheni 77:stä 73:een ja tukehtumiskuolemat 59:stä 55:een. Näissäkin kuolemansyissä miehiä oli selvästi enemmän kuin naisia.

Vuonna 2025 eläinten aiheuttamiin tapaturmiin kuoli 9 ihmistä. Eniten tapaturmaisia kuolemia aiheuttivat koira ja hirvi. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on kymmenen viime vuoden aikana menehtynyt vuosittain keskimäärin 8 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia tällä ajanjaksolla aiheuttivat koira (22 kuolemaa), hirvi (14) sekä ampiainen ja herhiläinen (13).

Päihtymys myötävaikutti tapaturmakuolemiin useammin miehillä kuin naisilla

Vuonna 2025 kuolintodistuksen laatinut lääkäri arvioi päihtymyksen myötävaikuttaneen 259 tapaturmaiseen kuolemaan. Lukuun sisältyvät kaikki kuolemaan johtaneet tapaturmat lukuun ottamatta alkoholi-, huume- ja lääkemyrkytyksiä, sillä näissä tapauksissa päihdyttävä aine on kuoleman suora syy.

Vuonna 2025 päihtymys myötävaikutti 13 %:iin tapaturmaisista kuolemista. Valtaosassa tapauksista päihtymys johtui alkoholista (231 henkilöä), ja lisäksi 11 tapauksessa alkoholia oli käytetty yhdessä muiden päihteiden kanssa. Lopuissa 17 tapauksessa päihtymyksen aiheuttivat huumeet ja/tai päihdyttävät lääkeaineet.

Tapaturmaryhmistä päihtymyksen osuus oli suurin saunan kuumuuteen liittyvissä kuolemissa, joista noin puolessa päihtymys vaikutti kuolemaan. Myös tapaturmaisissa hukkumiskuolemissa päihtymys myötävaikutti lähes joka toisessa tapauksessa. Tulipaloissa ja kylmyyden aiheuttamissa kuolemissa päihtymys oli myötävaikuttavana tekijänä noin joka kolmannessa tapauksessa. Kuljetustapaturmissa vastaava osuus oli neljännes.

Päihtymys myötävaikutti tapaturmaiseen kuolemaan huomattavasti useammin miehillä kuin naisilla. Kaikista niistä tapaturmaisista kuolemista, joissa päihtymys myötävaikutti kuolemaan, noin neljä viidesosaa oli miesten kuolemia.

Lasten kuolemista suurin osa aiheutui taudeista

1–14-vuotiaita lapsia kuoli vuonna 2025 yhteensä 61, mikä on 12 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden joukossa oli lähes yhtä paljon poikia ja tyttöjä. Kuolleisuus oli 8 kuolemaa 100 000 lasta kohden.

Lapsista kaksi kolmasosaa menehtyi tauteihin. Lasten tautikuolemien yleisimmät syyt olivat kasvaimet, synnynnäiset epämuodostumat sekä umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet.

Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleita 1–14-vuotiaita lapsia oli 21, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yleisimmät kuolemansyyt tässä ryhmässä olivat itsemurhat (9 kuolemaa) ja kuljetustapaturmat (4 kuolemaa).

Alle yksivuotiaiden kuolemista suurin osa aiheutui perinataaliaikana alkaneista tiloista

Vuoden 2025 aikana kuoli 84 alle 1-vuotiasta, kun edellisvuonna heitä menehtyi 86 ja kymmenen vuotta aiemmin 96. Kuolleiden joukossa oli yhtä paljon poikia ja tyttöjä.

Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista yli puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja yli 70 % neonataalikaudella eli ensimmäisten neljän elinviikon aikana.

Sisältöä ladataan

Yleisimmät alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataaliaikana alkaneet tilat sekä synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet. Nämä aiheuttivat vuonna 2025 yli kolme neljäsosaa tämän ikäryhmän kuolemista. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti menehtyi 2 alle 1-vuotiasta lasta.

Vuonna 2025 kätkytkuolemia oli 5, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta yhtä paljon kuin vuonna 2023.

Sisältöä ladataan

Kuolleena syntyneiden määrä kasvoi, mutta äitiyskuolleisuus pysyi vähäisenä

Kuolleena syntyneiden määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä, mutta vuonna 2025 määrä kasvoi edellisvuodesta. Kuolleena syntyi 139 lasta, mikä on 33 enemmän kuin vuonna 2024. Syntyneiden määrään suhteutettu kuolleena syntyneisyys oli kuitenkin lähes samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2025 kuolleena syntyi 3,0 lasta 1 000 syntynyttä kohden, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 3,1.

Hapenpuute oli vuonna 2025 kuolleena syntyneen yleisin kuolemansyy. Siihen menehtyi noin joka kolmas kuolleena syntyneistä. Tavallisimmin kyse oli pitkään jatkuneesta hapenpuutteesta, joka liittyi esimerkiksi istukan tai napanuoran toimintahäiriöön. Joka neljännen kuolleena syntyneen kuolemansyytä lääkäri ei pystynyt määrittämään. Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet aiheuttivat kohtukuolemista 15 %.

Raskauteen tai synnytykseen liittyviin syihin kuoli vuonna 2025 yksi nainen, kuten myös edellisenä vuonna. Äitiyskuolleisuus oli 2,2 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Kuolleisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2024 (2,3) ja selvästi pienempi kuin kymmenen vuotta aiemmin (3,6).

Työikäisten miesten kuolleisuus kaksinkertaista samanikäisiin naisiin verrattuna

Vuonna 2025 työikäisenä eli 15–64-vuotiaana kuoli yli 6 800 henkilöä, mikä oli noin 50 vähemmän kuin vuonna 2024. Työikäisinä kuolleista suurin osa, kaksi kolmasosaa oli miehiä. Vuonna 2025 työikäisiä miehiä kuoli noin 4 500 ja naisia 2 300.

Vuonna 2025 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus pieneni edellisvuodesta alle 1 %. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt liki 14 %. Kahdessakymmenessä vuodessa työikäisten ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt yli kolmanneksella. Kuolleisuus on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa erityisesti työikäisillä miehillä, mutta myös naisten kuolleisuus on vähentynyt. Vuonna 2025 työikäisten miesten kuolleisuus oli edelleen kaksinkertaista naisiin verrattuna.

Sisältöä ladataan

Työikäisten yleisin kuolemansyyryhmä olivat kasvaimet

Vuonna 2025 työikäisten kuolemista lähes puolet aiheutui kasvaimista ja verenkiertoelinten sairauksista. Kasvaimiin kuoli noin 2 000 eli vajaa kolmas kaikista työikäisinä kuolleista. Kasvainkuolleisuus pysyi samalla tasolla kuin viime vuonna. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvainkuolleisuus on pienentynyt työikäisillä 16 %.

Vuonna 2025 sydän- ja verisuonitauteihin kuoli noin 1 300 eli viidennes työikäisenä kuolleista. Verenkiertoelinten sairaudet olivat työikäisten suurin kuolemansyyryhmä aina vuoteen 2000 asti, jonka jälkeen kasvaimet nousivat yleisimmäksi ryhmäksi. Vuodesta 2005 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on liki puolittunut.

Vuonna 2025 alkoholiperäisiin syihin kuoli lähes 800 työikäistä. Työikäisten alkoholikuolleisuuden huipputaso koettiin vuonna 2007, jolloin kuolleita oli lähes 1 800. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Sekä työikäisten miesten että naisten alkoholikuolleisuus on pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana yli neljänneksellä. Vuonna 2025 alkoholikuolleisuus pieneni edelleen työikäisillä naisilla, mutta miesten alkoholikuolleisuudessa ei näkynyt laskua. Alkoholista johtuviin syihin työikäisenä menehtyneistä yli kolme neljäsosaa oli miehiä.

Vuonna 2025 tapaturmiin menehtyneitä oli työikäisistä 656, mikä on 71 enemmän kuin vuonna 2024. Työikäisten yleisimpiä tapaturmaisia kuolemansyitä olivat myrkytystapaturmat sekä kuljetustapaturmat.

Tapaturmia vähemmän työikäisiä kuoli itsemurhiin. Vuonna 2025 itsemurhaan päätyi 548 työikäistä, mikä oli 50 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Sisältöä ladataan

Sukupuolten väliset kuolleisuuserot näkyivät myös työikäisillä selvinä eri kuolemansyyryhmissä. Kasvainkuolleisuudessa ero miesten ja naisten välillä oli muita kuolemansyyryhmiä pienempi. Vuonna 2025 työikäisten miesten kasvainkuolleisuus oli noin 1,2-kertainen samanikäisiin naisiin verrattuna. Muissa kuolemansyyryhmissä sukupuolten väliset kuolleisuuserot olivat selvästi suurempia.

Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamassa kuolleisuudessa miesten ikävakioitu kuolleisuus oli 2,9-kertainen verrattuna naisiin. Työikäisten miesten kuolleisuus oli moninkertainen naisten kuolleisuuteen verrattuna myös alkoholiperäisissä kuolemansyissä (3,7-kertainen), tapaturmakuolleisuudessa (3,4-kertainen) ja itsemurhissa (2,5-kertainen).

Sisältöä ladataan