Huumekuolemat painottuivat nuoriin aikuisiin

Huumekuolemien määrä lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvu oli suurinta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Eniten huumekuolemia oli 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä oli lähes yhtä paljon huumekuolemia.

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä laski edellisvuoden 38 vuodesta 37 vuoteen.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2025 huumeisiin kuoli 64 alle 25-vuotiasta nuorta, joista neljä oli alaikäisiä. Alle 25-vuotiaana huumeisiin kuolleita oli 24 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 27 vähemmän kuin vuonna 2023, jolloin nuorten huumekuolemat olivat ennätyskorkealla tasolla.

Vaikka ennätysvuodesta on tultu alaspäin, nuorten huumekuolemia on edelleen paljon. Joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin vuonna 2025. Huumeet ovat nuorissa ikäryhmissä merkittävä kuolemansyy, koska kuolleisuus muihin syihin on nuorilla vähäistä.

Alle 25-vuotiaiden nuorten osuus kaikista huumeisiin kuolleista oli vuonna 2025 noin viidennes. Useampi kuin joka neljäs huumeisiin kuolleista oli 25–34-vuotias. Eniten huumekuolemia on ollut 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä lähes jokaisena vuonna mittaushistorian aikana.

Sisältöä ladataan

Huumeisiin kuoli ennätysmäärä naisia, mutta enemmistö yhä miehiä

Vaikka huumausaineisiin kuolee edelleen selvästi enemmän miehiä kuin naisia, naisten osuus huumekuolemista kasvoi vuonna 2025 merkittävästi. Samalla naisten huumausainekuolemien määrä nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin tilastohistoriassa. Huumausaineisiin kuoli 94 naista ja 239 miestä. Miesten huumekuolemien määrä on ollut vuotta 2025 suurempi vain vuonna 2023, jolloin huumausaineisiin kuoli 249 miestä.

Vuoteen 2024 verrattuna huumekuolemien määrä lisääntyi lähes saman verran molemmilla sukupuolilla: miehillä kuolemantapauksia oli 42 ja naisilla 44 enemmän kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus kaikista huumausaineisiin kuolleista kasvoi kuitenkin 20 %:sta 28 %:iin.

Miehet kuolivat huumeisiin naisia nuorempina. Eniten huumekuolemia oli miehillä 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas naisilla 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumeisiin kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 36 vuotta ja naisten 39 vuotta.

Sisältöä ladataan

Huumekuolleisuudessa oli alueellisia eroja

Vuonna 2025 huumausainekuolemia oli kaikilla hyvinvointialueilla, mutta alueellinen vaihtelu oli huomattavaa.

Määrällisesti eniten huumausainekuolemia oli Helsingissä (58 kuolemaa). Seuraavaksi eniten kuolemia oli Pirkanmaalla (30), Varsinais-Suomessa (28), Pohjois-Pohjanmaalla (25) ja Länsi-Uudellamaalla (21).

Vuoteen 2024 verrattuna kuolemien määrä kasvoi erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla (+13), Varsinais-Suomessa (+11), Pirkanmaalla (+9), Satakunnassa (+9) ja Keski-Suomessa (+8). Sen sijaan Pohjois-Savossa kuolemien määrä laski huomattavasti, 18 kuolemasta 10 kuolemaan.

Vuonna 2025 koko maan huumekuolleisuus oli 5,9 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Väestöön suhteutettu huumekuolleisuus oli suurinta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa huumeisiin kuoli 9,8 henkilöä 100 000 asukasta kohden. Seuraavaksi korkeimmat kuolleisuusluvut olivat Satakunnassa (9,0), Kymenlaaksossa (8,9), Helsingissä (8,4) ja Keski-Uudellamaalla (7,7). Huumekuolleisuus oli maan keskiarvoa korkeampi myös Kainuussa (7,2), Keski-Suomessa (6,6), Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (6,5) sekä Pohjois-Pohjanmaalla (6,0). Väestöön suhteutettuna vähiten huumekuolemia oli Etelä-Pohjanmaalla.

Pitkäaikaisen huumeiden käytön aiheuttamat kuolemat lisääntyivät

Tilastokeskus määrittelee huumausainekuolemat Euroopan unionin huumeviraston EUDA:n määritelmän mukaisesti (Selection B -luokitus).

EUDA:n määritelmässä huumausainekuolemat jaetaan neljään ryhmään: tapaturmaisiin myrkytyksiin, huumeriippuvuuden tai pitkäaikaisen huumeiden käytön haittojen aiheuttamiin kuolemiin, huumeilla tehtyihin itsemurhiin ja tahallisuudeltaan epäselviin huumausainemyrkytyksiin.

Huumausainekuolemien rakenne on muuttunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Suurin huumausainekuolemien ryhmä on aina ollut tapaturmaiset myrkytykset, mutta niiden osuus kaikista huumekuolemista on vähentynyt samalla, kun pitkäaikaisen huumeiden käytön ja huumeriippuvuuden aiheuttamien kuolemien osuus on kasvanut.

Vuonna 2006 lähes kolme neljästä huumeisiin kuolleesta menehtyi tapaturmaiseen myrkytykseen, kun vuonna 2025 vastaava osuus oli enää 59 prosenttia. Samaan aikaan pitkäaikaisen huumeiden käytön ja huumeriippuvuuden aiheuttamien kuolemien osuus kasvoi 3 prosentista 28 prosenttiin. Itsemurhien osuus huumausainekuolemista on puolestaan pienentynyt yli viidenneksestä alle kymmenesosaan.

Vuonna 2025 tapaturmaisiin huumausainemyrkytyksiin kuoli 195 henkilöä, mikä on 55 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapaturmaiset myrkytykset muodostivat selvästi yli puolet kaikista huumausainekuolemista.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 94, mikä on 31 enemmän kuin edellisenä vuonna. Useampi kuin joka neljäs huumeisiin kuollut menehtyi pitkäaikaisen käytön aiheuttamiin haittoihin. Valtaosa näistä kuolemista liittyi sekakäyttöön.

Huumeriippuvuuteen liittyviin syihin kuolleet olivat keskimäärin myrkytyksiin kuolleita vanhempia. Pitkäaikaisen käytön haittoihin kuolleiden mediaani-ikä oli 38 vuotta, kun taas tapaturmaisiin tai epäselviin myrkytyksiin kuolleiden mediaani-ikä oli 34 vuotta.

Vuonna 2025 lähes joka kymmenes huumausainekuolema oli itsemurha. Huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkeaineilla tehtiin 30 itsemurhaa, mikä on 2 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Huumeilla tehtyjen itsemurhien sukupuolijakauma erosi selvästi itsemurhista yleensä. Lähes kolme neljästä huumeilla itsemurhan tehneestä oli nainen, kun taas kaikista itsemurhan tehneistä lähes kolme neljäsosaa oli miehiä.

Sisältöä ladataan

Huumekuolemat liittyivät yleensä sekakäyttöön

Huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen perusteella. Suurin osa huumausainekuolemista liittyi sekakäyttöön. Vaikka kuolintodistuksen laatinut lääkäri arvioi huumeen kuolemaan merkittävimmin vaikuttaneeksi aineeksi, mukana oli usein myös muita päihteitä tai lääkkeitä, kuten alkoholia ja psyykenlääkkeitä.

Tapaturmaisissa ja tahallisuudeltaan epäselvissä kuolemaan johtaneissa huumausainemyrkytyksissä yleisin vaikuttavin aine oli synteettinen opioidi. Buprenorfiini oli edelleen yleisin aine, mutta synteettisiin opioideihin kuuluvat muuntohuumeet ovat selvästi yleistyneet. Myös piristeiden, kuten amfetamiinin, ekstaasin ja alfa-PVP:n, merkitys kuolemaan eniten vaikuttaneena aineena on lisääntynyt kymmenessä vuodessa. Niiden osuus on kasvanut 8 %:sta 15 %:iin.