Tietokantatauluja on päivitetty 12.6.2026
Taulukoita 156r ja 13yd on korjattu. Teknisestä syystä taulukoiden summatiedot ovat olleet joissain tapauksessa moninkertaiset.
Tietokannasta saa tietoja käytössä olevien rakennusten ominaisuuksista, korjausrakentamisesta ja korjaussuunnitelmista sekä rakennustuotannosta. Tiedot ovat vuositason tietoja.
Rakennuskannan tiedot kuvaavat aktiivikäytössä olevaa rakennuskantaa vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan.
Korjausrakentamisen taulukoissa kuvataan suurimmissa kaupungeissa ja suuralueilla sijaitseviin asunto-osakeyhtiöihin suunniteltuja suuria remontteja.
Rakennustuotantoa koskevista taulukosta on saatavilla tiedot myönnetyistä rakennusluvista, aloitetuista rakennushankkeista ja valmistuneista rakennushankkeista. Tässä tietokannassa rakennustuotannosta julkaistaan vuosittaisia tietoja. Kuukausittaisia tietoja on saatavana erillisestä Rakennustuotanto-tietokannasta.
Voit tutustua tietokannan sisältöön mallitaulukoiden avulla. Mallitaulukoissa ei näytetä tuoreimpia tietoja.
Taulukoita 156r ja 13yd on korjattu. Teknisestä syystä taulukoiden summatiedot ovat olleet joissain tapauksessa moninkertaiset.
Rakennuskantaa kuvaavan tietokantataulukon 13yd tietoja on korjattu 11.6.2026. Korjaus koski omakoti- ja paritalojen sekä vapaa-ajan asuinrakennusten määriä 2005-2019.
Rakennuskannan tiedot kuvaavat aktiivikäytössä olevaa rakennuskantaa vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan.
Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat
Rakennuskantaan eivät sisälly maataloustuotannossa käytettävät rakennukset, sauna- ja talousrakennukset, puolustusvoimien rakennukset eivätkä vapaa-ajan asunnoiksi rekisteröidyt kesämökit. Kuitenkin asuinkäytössä olevat kesämökit sisältyvät rakennuskantaan, johon ne on tilastoitu vuodesta 2000 lähtien. Varsinaiset kesämökit tilastoidaan kesämökkikantaan. Rakennus- ja kesämökkikannat eivät sisällä samoja rakennuksia, sillä yksittäinen rakennus luokitellaan joko rakennuskantaan tai kesämökkikantaan.
Rakennuksen käyttötarkoitus on ilmoitettu kolminumerotasolla, paitsi asuinrakennusten osalta nelinumerotasolla.
Tietoja on saatavilla vuodesta 2005 alkaen.
Korjausrakentamisen taulukoissa kuvataan suurimmissa kaupungeissa ja suuralueilla sijaitseviin asunto-osakeyhtiöihin suunniteltuja suuria remontteja.
Toteutuneen korjausrakentamisen tietoja on saatavana talotyypeittäin (omakoti- ja paritalot, rivitalot, kerrostalot) ja korjauskohteen mukaan luokiteltuna.
Asunto-osakeyhtiöihin suunnitelluista suurista remonteista on tietoja vuodesta 2014 alkaen.
Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat
Rakennustuotantoa koskevista taulukosta on saatavilla tiedot myönnetyistä rakennusluvista, aloitetuista rakennushankkeista ja valmistuneista rakennushankkeista. Tässä osiossa julkaistaan vuosittaisia tietoja, kuukausittaisia tietoja on saatavana erillisestä Rakennustuotanto-tietokannasta.
Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat
Rakennuskantaa koskevat tiedot perustuvat Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) väestötietojärjestelmän rakennuksia koskeviin tietoihin.
Korjausrakentamista koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen Asuntoyhteisöjen talous ja korjausrakentaminen.
Rakennustuotannon tiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Digi- ja väestötietovirastolle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista kotimaassa rakennettavista rakennushankkeista ja eri rakennusvaiheista.
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.
Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosten lukumäärä vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua.
Vuoden 1980 jälkeen valmistuneessa rakennuksessa kerrosluku ilmoitetaan kokonaisuuden huomioon ottavana keskiarvolukuna, jos tietyn kerroksen kerrosalan osuus rakennuksen pääasiallisten kerrosten alasta on hyvin pieni. Esimerkiksi jos suuri teollisuushalli on muuten yksikerroksinen, mutta kerrosalaltaan pienet toimistotilat ovat kolmessa kerroksessa, kerrosluvuksi ilmoitetaan yksi.
Lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapa-tieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksilla. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.
Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.
Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Rakennustilastoissa käytetyt pääryhmät ovat
Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 2018. Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.
Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.
Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu
Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:
Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:
Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.
Asunnon varusteet:
Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.
Rakennuksen varusteet:
Vuodesta 2005 alkaen on asunnon varustetasoa kuvattu kahdella luokalla:
Rakennuksen verkostoliittymät ovat
Aktivoiduilla korjauskustannuksilla tarkoitetaan peruskorjauksesta ja perusparantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joita ei merkitä tuloslaskelmaan tilikauden kuluiksi. Aktivoidut korjauskustannukset sisältyvät käyttöomaisuuteen kohottaen sen arvoa.
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet (ei välttämättä) on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä.
Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassaolevan rakennuksen tai sen osien kuntoa.
Tilastokeskuksen eri tilastoissa korjausrakentaminen jaetaan perusparantamiseen ja kunnostukseen. Kunnostuksesta käytetty termi vaihtelee eri tilastoissa. Esim. kulutustutkimuksessa käytetään tästä käsitettä ylläpitokorjaukset.Kansantalouden tilinpidossa rakennuksen perusparantaminen luetaan kiinteän pääoman muodostukseen ja tarkoittaa rakennuksen perustavaa laatua olevaa parantamista. Rakennuksen arvo nousee perusparannuksen jälkeen uuden veroiseksi.
Kunnostus on vähäisempi toimenpide kuin perusparannus. Kunnostusta ovat talojen tai niiden osien säännöllinen korjaus- ja kunnossapito (joita kutsutaan mm. vuosikorjauksiksi).
Rakennusten laajennukset lasketaan uudisrakentamiseen.
Korjaustoimenpiteellä tarkoitetaan yksittäistä rakennetta, rakennusosaa tai järjestelmää muuttavaa tai kokonaan vaihtavaa toimenpidettä.
Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu.
Peruskorjaus tarkoittaa sitä, että rakennus tai rakennuksen tila korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Esimerkiksi huoneistojen jakamiset, seinien tiivistämiset, lattiarakenteiden uusimiset ja keittiöiden ja kylpyhuoneiden saneeraukset ovat peruskorjausta.
Perusparannus on toimenpide, jolla ylitetään tavallisesti rakennuksen aikaisempi laatu ja arvo.
Vuosikorjauksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön tuloslaskelmaan kuluiksi kirjattuja kustannuksia.
Rakennus rekisteröityy aloitetuksi rakennukseksi Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut aloituskatselmuksen ja vienyt tiedon rakennustöiden aloituspäivämäärästä järjestelmään (RH5).
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta (Rakennusluokitus).
Asunnon ts. asuinhuoneiston pinta-ala on se huoneistoala, jota rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset pinnat.
Huom. Asuinhuoneiston pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asuinhuoneiston pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita tiloja kuin asuintiloja.
Uusien vakituiseen asumiseen käytettävien huoneistojen ts. asuinhuoneistojen kappalemäärä. joka kohdistuu tiettynä aikana myönnettyihin rakennuslupiin.
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. (§ 115, mom. 3).
Kerrosten alat sekä ullakon ja kellarin kerrosalaan luettavien osien alat lasketaan standardin käsitteitä käyttäen kerrostasoaloina. Koska kerrosalaan luetaan ullakolla ja kellarikerroksissa vain pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset tilat, rakennuksen kerrosala voi olla pienempi kuin rakennuksen bruttoala.
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kattaa kaikki Rakennusluokitus 2018 mukaiset luokat:
Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta.
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, kiinteää tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettua, omalla sisäänkäynnillä varustettua kokonaisuutta, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Monikäyttörakennus on rakennus, jossa on tilaa eri käyttötarkoituksiin, esim. asuin- ja toimitiloja.
Rakennuksiin ei lueta kallioluolia tai muita maanalaisia tiloja, joiden pääasiallisena sisäpinta on kallioseinä tai vastaava tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita (esim. maanalaiset öljysäiliöt). Rakennukseksi ei yleensä lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms. eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms.
Rakennuslupa on rakennushankkeen koosta riippuen kunnan rakennusvalvonnan tai ympäristövalvontalautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lupa rakentamiseen. Rakennuslupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat.
Rakennuslupaa edellyttäviä hankkeita ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, lisärakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen, rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen.
Rakennustuotannolla tarkoitetaan rakennusluvanvaraista talonrakennustuotantoa, jonka tuloksena syntyy käyttötarkoitukseltaan erilaisia rakennuksia.
Rakennusvaihe kertoo rakennuksen rakentamisen eri vaiheista: myönnetty rakennuslupa, aloitettu rakennushanke ja valmistunut rakennus.
Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutos. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien talonrakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuna rakennuksena.
Rakentaminen, joka tuottaa uutta tilaa, uuden rakennelman tai uuden rakennuksen (Kira-sanasto).
Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt ko. päivämäärän Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistotietorekisteriin (RH5).
Jos haluat tilata käyttöoikeuden tietokantaan, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen yhteiskuntatietopalvelut@stat.fi. Kerro viestissäsi, mihin tietokantaan tai tietokantoihin haluat tilata käyttöoikeuden ja mille organisaatiolle. Toimitamme sinulle sopimuksen allekirjoitettavaksi. Kun sopimus on palautunut, toimitamme tunnukset muutaman vuorokauden kuluessa.
Tilaus on jatkuva. Palvelu laskutetaan ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tilauksesta ja jatkossa kalenterivuosittain. Tilastokeskuksella on oikeus tarkistaa hintoja.
Tietokannan käyttöoikeuden hinta on 500 e/vuosi. Jos tilaaja on arvonlisäverovelvollinen, hintaan lisätään arvonlisävero (25,5 %).
Useamman käyttäjän yhteistilauksen hinta määritellään erikseen. Pyydä tarjous osoitteesta yhteiskuntatietopalvelut@stat.fi.
| Tietokanta | Veroton hinta/vuosi |
|---|---|
| Rakennustuotanto | 1 250 € |
| Rakennusinvestoinnit | 1 250 € |
| Rakennusten ja kiinteistöjen kustannukset | 500 € |
| Asumisen hinnat | 500 € |
| Rakennuskanta ja rakentaminen | 500 € |
| Koko palvelu | 2 000 € |
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Kunta
Tietokanta sisältää tiedot myönnetyistä rakennusluvista sekä aloitetuista ja valmistuneista rakennushankkeista. Tietojen avulla voi tarkastella rakentamisen kehittymistä koko maassa tai eri alueilla.
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Maakunta
Tietokanta sisältää tarkkaa ja ajantasaista tietoa käynnissä olevan uudisrakentamisen määrästä. Tiedoista selviää muun muassa, miten uudisrakentaminen jakautuu asuinrakentamiseen ja muuhun rakentamiseen.
Tilastotietokanta
Tietokannasta saa monilla eri perusvuosilla rakennuskustannusindeksin ja kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot alaindekseineen.
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Kunta
Tietokannan tiedot kuvaavat vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen velattomia neliöhintoja, hintojen muutoksia ja kauppojen lukumääriä. Tietoja on tarjolla kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositasolla.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.