Tietokanta sisältää tiedot myönnetyistä rakennusluvista sekä aloitetuista ja valmistuneista rakennushankkeista. Tietojen avulla voi tarkastella rakentamisen kehittymistä koko maassa tai eri alueilla.
Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat
Tiedot soveltuvat erityisen hyvin suhdannetilanteen arviointiin. Suhdannekehityksen tarkastelua voi syventää keskittymällä eri rakennustyyppien tai alueellisten tietojen tarkasteluun.
Tutustu tietokannan mallitaulukoihin. Niissä ei näytetä tuoreimpia tietoja.
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto on uudistunut ja julkaistaan vuodesta 2025 uutena Rakennuskanta ja uudistuotanto-tilastona. Historiatiedot ovat vuoteen 1995 ja niissäkin saattaa olla pieniä muutoksia.
Rakennuskanta ja uudistuotanto -tilasto kuvaa rakentamisluvanvaraisen uudisrakentamisen määrää ja volyymia, kuten rakennus- ja asuntotuotanto -tilasto aiemmin. Rakentamisluvan saaneet rakentamistoimenpiteet vastaavat rakennus- ja asuntotuotanto -tilaston aikaisempaa määritelmää myönnetyistä rakennusluvista.
Tilaston uudistuotantotietojen määräyksikköinä ovat rakentamistoimenpiteiden lukumäärä, kuutiotilavuus, kerrosala sekä uusien asuntojen lukumäärä. Lue lisää uudistuksesta katsauksesta
Uudistuotannon tilastotiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Suomen ympäristökeskukselle (Syke) toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista.
Rakentamislupa on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakentamislain mukainen lupa rakentamiseen. Rakentamislupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennusten uudistuotantotilaston tiedot perustuvat.
Rakentamislupaa edellyttäviä rakentamistoimenpiteitä ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ja rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen. Nykyinen rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Aiemmasta poiketen rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Näitä ovat esimerkiksi sauna- ja talousrakennukset.
Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.
Tilaston perusjoukkoon kuuluvat rakentamislupaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö.
Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.
Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt ko. päivämäärän Syken huoneistotietorekisteriin.
Rakennus rekisteröityy aloitetuksi rakennukseksi Syken ylläpitämään rakennustietojärjestelmään, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut aloituskatselmuksen ja vienyt tiedon rakennustöiden aloituspäivämäärästä järjestelmään.
Asumiseen käytetty rakennus, jossa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta.
Asunnon pinta-ala on se huoneistoala, jota rajaavat toisaalta huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien huoneiston puoleiset pinnat.
Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen, kuten kodinhoitotilan, vaatehuoneen, kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asuinhuoneiston pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita tiloja kuin asuintiloja.
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ulkoveranta.
Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei niitä pidetä erillisinä asuinhuoneistoina, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.
Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta.
Lämmitysaineella tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Tieto lämmitysaineesta on myös asunnoilla. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitysaineen muutoksesta välittyy järjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
- kauko- tai aluelämpö
- öljy
- kaasu
- kivihiili
- sähkö
- puu
- turve
- maalämpö
- aurinkoenergia
- lämpöpumppu
- muu, tuntematon
Lämmitystavalla tarkoitetaan rakennuksen lämmittämisessä pääasiallisesti käytettyä lämmitystapaa. Lämmitystapatieto on myös asunnoilla. Tieto lämmitystavasta on saatu Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta rakennushankeilmoituksella. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy järjestelmään vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä.
Luokitus on seuraava:
- vesikeskuslämmitys
- ilmakeskuslämmitys
- sähkölämmitys
- uuni-takka-kamiinalämmitys
- aurinkolämmitys
- ilmalämpöpumppu
- ei kiinteää lämmityslaitetta
- tuntematon.
Vesikeskuslämmityksessä rakennusta lämmitetään kiertävällä vedellä, ilmakeskuslämmityksessä kiertävällä ilmalla. Suorassa sähkölämmityksessä rakennusta lämmitetään suoraan sähköverkkoon kytketyn lämpöpatterin tms. avulla.
Uuni- tai kamiinalämmityksessä lämmitys tapahtuu puilla tai muulla polttoaineella lämpöä varastoivan muurin (uunin) avulla. Uunilämmitykseen luetaan myös muurin sisään asennetut sähköllä toimivat lämpövaraajat, erilliset kiinteät öljylämmittimet sekä lämpöä varastoivat takat (ei kevytrakenteiset). Saunan lämmitykseen käytettäviä kiukaita ei lueta lämmityslaitteiksi.
Rakennukset jaetaan omistajan mukaan seuraaviin luokkiin:
- yksityinen henkilö / perikunta
- asunto-osakeyhtiö tai -osuuskunta
- kiinteistöosakeyhtiö
- yksityinen yritys
- valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys
- valtion tai kunnan liikelaitos
- pankki tai vakuutuslaitos
- kunta
- valtio
- sosiaaliturvarahasto
- uskonnollinen yhteisö, säätiö, puolue yms.
- muu tai tuntematon.
Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään.
Rakennusluokitus on esitetty Tilastokeskuksen käsikirjassa Rakennusluokitus 2018.
Kaikkia rakennusluokituksen luokkia ei ole luettu mukaan Tilastokeskuksen rakennuskantaan.
Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan (rakennuksen alimman tilan pohja lämmöneristyksineen) alapinta ja yläpohjan (rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen) yläpinta.
Rakennuksen tilavuus lasketaan Suomen standardoimisliiton standardin SFS 2460, RT 120.12 mukaisesti.
Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa.
Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava, ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, kuten esimerkiksi maanalaiset öljysäiliöt, eivät ole rakennuksia.
Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja ynnä muita, jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä myöskään siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja ynnä muita.
Rakennustiedot saadaan Syken ylläpitämästä rakennustietojärjestelmästä.
Tilastokeskuksen rakennuskantatilastoon eivät kuulu:
- nestevarastorakennukset
- yksinomaan maataloustuotannossa käytettävät rakennukset
- asuinrakennusten saunarakennukset
- asuinrakennusten talousrakennukset
- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat
paitsi kun edellä mainitut rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja.
Rakennusten uudistuotantotietoihin eivät kuulu:
- kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevat rakennukset
- puolustusvoimien rakennukset
- väestösuojat
Rakennusaineella tarkoitetaan sitä ainetta, josta rakennuksen kantavat pystyrakenteet on pääosin tehty. Luokitus on seuraava:
- betoni, kevytbetoni
- tiili
- teräs
- puu
- muu, tuntematon
Rakentamislupa on kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä rakentamislain mukainen lupa rakentamiseen. Rakentamislupaa edellyttävistä hankkeista tehdään rakennushankeilmoitus, jonka tietosisältöön rakennusten uudistuotantotilaston tiedot perustuvat.
Rakentamislupaa edellyttäviä rakentamistoimenpiteitä ovat mm. uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen rakentamiseen verrattavat korjaus- ja muutostyöt, rakennuksen laajentaminen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen ja rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen. Nykyinen rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Aiemmasta poiketen rakentamislupaa ei pääsääntöisesti enää tarvita uusille alle 30 neliömetrin rakennuksille, joiden käyttötarkoitus on muu kuin asuminen. Näitä ovat esimerkiksi sauna- ja talousrakennukset.
Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.
Tilaston perusjoukkoon kuuluvat rakentamislupaa edellyttävät rakentamistoimenpiteet uuden rakennuksen rakentaminen, rakennuksen laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö.
Yksi rakentamislupa voi kattaa yhden tai useamman rakentamistoimenpiteen. Rakentamistoimenpide kohdistuu yhteen rakennukseen. Tilastoitava lukumäärä on rakentamistoimenpiteiden lukumäärä.
Ks. tarkemmin rakentamislupa.
Rakennusvaihe kertoo rakennuksen rakentamisen eri vaiheista: rakentamisluvan saanut rakentamistoimenpide, aloitettu rakennushanke ja valmistunut rakennushanke.
Aloitettujen rakennushankkeiden 24 uusimman kuukauden tiedot ovat estimoituja arvoja, ja ne tulevat tarkentumaan eniten noin 12 kuukauden ajan ensimmäisestä julkaisusta.
Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi.
Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti:
- omakoti- ja paritalot: 1–2 asunnon asuintalot, paritalot sekä vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot
- rivitalot: pientalot, joissa on vähintään kolme rinnakkaista asuinhuoneistoa ja joissa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja ei ole päällekkäin.
- kerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
- muut rakennukset: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
Uudisrakentamiseksi katsotaan rakentamisluvanvarainen uuden rakennuksen rakentaminen, rakennusten laajentaminen ja uudelleen rakentamiseen verrattava muutostyö. Uudisrakentaminen tuottaa uutta tilaa joko kokonaan uusien rakennusten muodossa, olemassa oleviin rakennuksiin tehtyinä laajennuksina tai uudelleen rakennettuina rakennuksina.
Uusien asuntojen lukumäärä
Uusien vakituiseen asumiseen käytettävien huoneistojen, eli asuinhuoneistojen kappalemäärä.
Rakennus on valmistunut, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt rakennukselle käyttöönottokatselmuksen ja vienyt kyseisen päivämäärän Syken rakennus- ja huoneistotietorekisteriin.
Vapaa-ajan asuinrakennuksella tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua kesämökkiä, vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Liiketoimintaa palvelevia lomamökkejä, lomakylien rakennuksia ja siirtolapuutarhamökkejä ei lueta vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.
Vapaa-ajan asuinrakennuksiksi luetaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asuntona.
Vapaa-ajan asuinrakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.
Jos haluat tilata käyttöoikeuden tietokantaan, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen yhteiskuntatietopalvelut@stat.fi. Kerro viestissäsi, mihin tietokantaan tai tietokantoihin haluat tilata käyttöoikeuden ja mille organisaatiolle. Toimitamme sinulle sopimuksen allekirjoitettavaksi. Kun sopimus on palautunut, toimitamme tunnukset muutaman vuorokauden kuluessa.
Tilaus on jatkuva. Palvelu laskutetaan ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tilauksesta ja jatkossa kalenterivuosittain. Tilastokeskuksella on oikeus tarkistaa hintoja.
Tietokannan käyttöoikeuden hinta on 1250 e/vuosi. Jos tilaaja on arvonlisäverovelvollinen, hintaan lisätään arvonlisävero (25,5 %).
Useamman käyttäjän yhteistilauksen hinta määritellään erikseen. Pyydä tarjous osoitteesta yhteiskuntatietopalvelut@stat.fi.
| Tietokanta | Veroton hinta/vuosi |
|---|---|
| Rakennustuotanto | 1 250 € |
| Rakennusinvestoinnit | 1 250 € |
| Rakennusten ja kiinteistöjen kustannukset | 500 € |
| Asumisen hinnat | 500 € |
| Rakennuskanta ja rakentaminen | 500 € |
| Koko palvelu | 2 000 € |
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Maakunta
Tietokanta sisältää tarkkaa ja ajantasaista tietoa käynnissä olevan uudisrakentamisen määrästä. Tiedoista selviää muun muassa, miten uudisrakentaminen jakautuu asuinrakentamiseen ja muuhun rakentamiseen.
Tilastotietokanta
Tietokannasta saa monilla eri perusvuosilla rakennuskustannusindeksin ja kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot alaindekseineen.
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Kunta
Tietokannan tiedot kuvaavat vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen velattomia neliöhintoja, hintojen muutoksia ja kauppojen lukumääriä. Tietoja on tarjolla kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositasolla.
Tilastotietokanta
Tarkin aluetaso: Kunta
Tietokannasta saa tietoja käytössä olevien rakennusten ominaisuuksista, korjausrakentamisesta ja korjaussuunnitelmista sekä rakennustuotannosta. Tiedot ovat vuositason tietoja.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.
