Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2024. Kaikkiaan 65 prosentilla 15–89-vuotiaista naisista on lapsia.

Vanhemmissa ikäryhmissä toteutunut lapsiluku on suurempi kuin nuoremmissa: lapsia oli 88 prosentilla 80–89-vuotiaista naisista, kun taas 45–49-vuotiaista naisista lapsia oli 80 prosentilla.

Vuonna 2024 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 18 932:lla. Vuonna 2023 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 77 naista.

Yhdellä 15–89-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,24 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 687 523 (44,4 % äideistä). Yhden lapsen äitejä on 377 413 (24,4 %) ja kolmen lapsen äitejä 328 346 (21,2 %). Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Vuonna 2023 Suomessa oli noin 543 000 isoäitiä, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoäidit olivat keskimäärin noin 61-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2023. Isoäitien keski-ikä oli hieman yli 68 vuotta.

Vuonna 2023 alaikäisistä lapsista 78 prosentilla oli elossa oleva äidinäiti Suomen väestössä, isänäiti 73 prosentilla. Lapsenlapsen matka isoäidin luo oli keskimäärin 78 kilometriä.

Suomessa syntyi (elävänä) vuonna 2024 yhteensä 43 720 lasta, joista 21 256 oli tyttöjä ja 22 464 poikia. Lapsia syntyi 337 vähemmän kuin edellisvuonna. Syntyneistä 18 932 oli esikoisia. Eniten lapsia syntyi heinäkuussa (3 862 lasta).

Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 30,4 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,9 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 45-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 221 lasta.

Vuonna 2024 naisten kokonaishedelmällisyysluku laski 1,25 lapseen. Kokonaishedelmällisyysluku oli vuodesta 1776 alkavan mittaushistorian matalin.

Lähes puolet (48,0 %) lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 2024. Osuus on noussut 1970-luvulta asti, ja korkeimmillaan (48,6 %) avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä oli vuonna 2022. Vuonna 2024 syntyneistä 18 % syntyi vieraskielisille äideille. Vuosina 2021–2024 synnyttäneiden suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 597 syntynyttä), arabia (2 534), somali (2 219) ja viro (1 708).

Vuonna 2023 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 43,4 prosenttia. Monisikiöisiä synnytyksiä oli 1,3 prosenttia kaikista synnytyksistä. Näistä 574 oli kaksossynnytyksiä ja 5 kolmossynnytyksiä.

Lähes kaikki (99,1 %) synnytykset Suomessa vuonna 2023 tapahtuivat sairaaloissa. Lapsista reilu kolmannes (35,6 %) syntyi Uudellamaalla HUS:n sairaanhoitopiirin sairaaloissa (HYKS, Hyvinkään ja Lohjan sairaalat). HYKS:n sairaaloissa (Naistenklinikka ja Jorvin sairaala) syntyi useampi kuin joka neljäs (28,2 %) lapsista.

Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 147 vuonna 2023 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 83. Muita suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 111.

Vuonna 2023 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 20,1 prosenttia. Osuus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16,4 prosenttia. Ensisynnyttäjillä keisarileikkausten osuus oli 24,7 prosenttia.

Vuonna 2023 Suomeen adoptoitiin 89 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 77 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Thaimaasta (30 lasta), Etelä-Afrikasta (17 lasta), Kolumbiasta (7) ja Intiasta (7). Suomessa syntyneiden lasten adoptioita tehtiin 163, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 102.

Vuonna 2023 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 79,9 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 81,8 prosenttia. Alle 18-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2023 välillä.

Työllisyysaste nousi eniten eli 5,0 prosenttiyksikköä niillä äideillä, joiden nuorin lapsi oli alle 3-vuotias. Alle 3-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä vuonna 2023 oli 65,9 prosenttia, 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 81,2 prosenttia ja 7–17-vuotiaiden lasten äideistä 89,3 prosenttia. Yhden alle 18-vuotiaan lapsen äideistä työllisiä oli 84,1 prosenttia, kahden lapsen äideistä 84,7 prosenttia ja vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 70,9 prosenttia.

Alle 18-vuotiaiden lasten äitien yleisin ammatti vuonna 2022 oli sairaanhoitaja (6,1 % äideistä). Seuraavaksi yleisimmät äitien ammattiryhmät olivat sosiaalialan hoitajat (4,1 %), myyjät (4,0 %) sekä päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat (3,3 %).

Vuonna 2023 vanhempainpäivärahaa sai 75 335 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 74,68 euroa. Suurin osuus (39 %) äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille. Suurin keskimääräinen päiväkorvaus maksettiin 40 vuotta täyttäneille äideille (83,57 euroa).

Äitiysavustuksia suoritettiin 43 146 kappaletta, joista 62 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 47 perhettä. Kotihoidon tuen saajista 91,2 prosenttia on naisia. Vuonna 2023 kotihoidon tukea sai 71 550 henkilöä.

Ennen perhevapaauudistusta tehdyn vuoden 2022 perhevapaakyselyn mukaan lähes 90 prosenttia perheistä käytti kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa hoitaakseen alle kolmevuotiasta lastaan kotona. Tukea käyttivät pidempään äidit, joilla ei ollut työtä, johon palata perhevapaiden jälkeen. Äidit itse perustelivat lapsen hoitamista kotihoidon tuella ensisijaisesti halulla olla enemmän lapsen kanssa.

Kahden vanhemman perheessä on yleensä kannattavaa, että molemmat vanhemmat käyttävät vanhempainrahapäiviä. Kela on julkaissut perhevapaavertailun, jolla voi tarkastella, miten perheen tulot muuttuvat, jos perhevapaita jaetaan eri tavoilla. Lue lisää Kelan tutkimusblogista Perhevapaiden jakaminen on perheelle taloudellisesti kannattavaa.

Vuonna 2023 varhaiskasvatukseen eli päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon osallistui kaikkiaan 235 300 lasta. Alle 3-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 42 prosenttia ja 3−5-vuotiaista lapsista 90 prosenttia. Osuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna.

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus on kasvanut 12 prosenttiyksikköä sekä alle 3-vuotiaiden että 3-5-vuotiaiden ikäryhmissä verrattuna vuoteen 2015.

Päiväkotitoimintaan osallistuminen on yleistynyt ja perhepäivähoitoon osallistuminen on vähentynyt viime vuosina. Kunnalliseen päiväkotitoimintaan osallistui 131 900 lasta vuonna 2000. Vuonna 2023 määrä oli 186 700 lasta. Kunnalliseen perhepäivähoitoon osallistui 68 600 lasta vuonna 2000. Vuonna 2023 määrä oli laskenut 8 300 lapseen.

Lue lisää varhaiskasvatukseen osallistumisesta Mika Tuonosen artikkelista Varhaiskasvatukseen osallistuminen yleistyy nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöiden tekemisessä on äitien ja isien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, mutta pienten lasten äidit tekevät edelleen eniten kotitöitä. Parisuhteessa olevat alle kouluikäisten lasten äidit käyttävät kotitöihin keskimäärin noin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Yksinhuoltajaäideillä kotitöihin kuluu noin 4 tuntia päivässä.

Toisaalta parisuhteessa elävät äidit, joilla nuorin lapsi on 7–17-vuotias, tekevät enemmän ansiotyötä ja vähemmän kotitöitä kuin samaa elinvaihetta elävät isät. Vanhempien lasten äidit tekivät ansiotyötä 4 tuntia 26 minuuttia, ja kotitöitä 3 tuntia 14 minuuttia, kun saman elinvaiheen isät tekivät ansiotyötä 4 tuntia 13 minuuttia ja kotitöitä 3 tuntia 21 minuuttia.

Pienten lasten äideillä on vapaa-aikaa keskimäärin 3 tuntia 44 minuuttia vuorokaudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin muilla väestöryhmillä. Myös liikkumiseen pienten lasten äideillä on muita ryhmiä vähemmän mahdollisuuksia.

Väestöliiton Perhebarometrin mukaan 85 prosenttia 20–45-vuotiaista suomalaisista toivoisi tai olisi toivonut itselleen lapsia ihanteellisessa versiossa elämästään. Suomalaiset 20–45-vuotiaat pitävät itselleen ihanteellisena lapsilukuna noin kahta lasta. Nollaa lasta ihanteenaan piti noin 15 prosenttia.

Vaikka ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi lasta, lapsia saadaan selvästi tätä vähemmän. Suomalaisten toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on 0,66 lasta 35–45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta 46–54-vuotiailla.

Myös suurin osa THL:n toteuttamaan Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Yleisimpiä toiveet ovat alle 30-vuotiailla.

Tahatonta lapsettomuutta on kokenut 16 prosenttia 30–74-vuotiaista naisista. Heistä yli puolet on hakeutunut lapsettomuushoitoihin tai -tutkimuksiin. Noin puolet hoitoihin hakeutuneista on saanut lapsen niiden avulla.

Ne, jotka eivät toivo itselleen lapsia, pitivät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia. Matala tai nollan lapsen ihanne on kuitenkin yleinen myös elämäntilanteisiin liittyvistä syistä, esimerkiksi ilman kumppania elävillä ja matalasti koulutetuilla.

Vauvaperheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen pohjalta selvitettiin vauvaperheiden vanhempien lastensaantitoiveita. Vanhemmista noin puolet toivoi tulevaisuudessa lisää lapsia. Epävarmoja lastenhankinnasta oli reilu neljännes vanhemmista. Jo sopiva lasten määrä oli yleisin syy olla toivomatta lapsia. Vanhempana jaksaminen oli toiseksi yleisin syy lastensaannin epäröinnille.