Suomessa on yli 1,3 miljoonaa isää, joiden elämäntilanteet ja perhemuodot vaihtelevat laajasti. Täältä löydät tilastotietoa muun muassa isien määrästä, lapsilukutoiveista, osallistumisesta lastenhoitoon sekä työllisyydestä ja perhevapaiden käytöstä.
Suomessa on yli 1,3 miljoonaa 15–90-vuotiasta isää. Noin 55 prosentilla 15–90-vuotiaista miehistä on lapsia.
Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 32,4 vuotta (ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleet). Viime vuonna biologiseksi isäksi ensimmäistä kertaa tuli 19 200 miestä.
Adoption kautta ensimmäistä kertaa isäksi tuli 86 miestä.
Yhdellä 15–90-vuotiaalla isällä oli vuonna 2025 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen isiä, joita on noin 575 600. Yhden lapsen isiä on noin 323 600 ja kolmen lapsen isiä noin 274 500. Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä.
Vuonna 2024 Suomessa oli noin 434 000 isoisää, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi. Isoisien keski-ikä oli noin 70 vuotta. Isoisät olivat keskimäärin noin 63-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2024. Lapsenlapsen matka isoisän luo oli keskimäärin 85 kilometriä.
Vuonna 2025 Suomessa oli 545 917 lapsiperhettä. Lapsiperheiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 1 996 perheellä. Lapsiperheisiin kuuluu 35 prosenttia väestöstä eli 2 005 196 henkilöä.
Yleisin lapsiperhemuoto on eri sukupuolta oleva aviopari ja lapset. Tällaisia perheitä on 54 prosenttia lapsiperheistä. Eri sukupuolta olevan avoparin ja lasten muodostamia perheitä on 22 prosenttia lapsiperheistä, ja äidin ja lasten muodostamia 20 prosenttia.
Perhetilaston mukaan isän ja lasten muodostamia perheitä on vähän, noin 4,1 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Todellisuus voi kuitenkin olla erilainen, sillä lapset kirjautuvat perhetilastossa perheeseen sen mukaan, missä he ovat kirjoilla. Toistaiseksi kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa. Vanhempien erotessa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus.
Vaikka lapsiperheiden määrä on jatkanut tasaista vähenemistään, perheiden lapsiluku puolestaan on pysynyt vuosien mittaan melko tasaisena. Vuonna 2025 lapsiperheen keskimääräinen lapsiluku oli 1,78.
Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöihin ja ansiotyöhön käytetyssä ajassa on isien ja äitien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, ja kotitöihin käytetty aika on kymmenessä vuodessa lisääntynyt miehillä lähes kaikissa elinvaiheissa.
Parisuhteessa elävät isät, joilla nuorin lapsi on 7–17-vuotias, tekevät vähemmän ansiotyötä ja enemmän kotitöitä kuin samaa elinvaihetta elävät äidit. Nämä isät tekivät ansiotyötä 4 tuntia 13 minuuttia, ja kotitöitä 3 tuntia 21 minuuttia. Saman elinvaiheen äidit taas tekevät ansiotyötä 4 tuntia 26 minuuttia, ja kotitöitä 3 tuntia 14 minuuttia.
Vapaa-aikaa parisuhteessa olevien pienten lasten isillä oli keskimäärin 4 tuntia 20 minuuttia päivässä. Kun lapset kasvavat kouluikäisiksi, vapaa-ajan määrä isillä hieman lisääntyy 5 tuntiin 19 minuuttiin päivässä.
Perhebarometrin mukaan isille on äitejä harvinaisempaa kokea aikuiset lapsensa erittäin läheisiksi. Tyypillisintä se on vanhimmille, 70–79-vuotiaille isille, joista 72 prosenttia kokee ainakin jonkun aikuisen lapsensa erittäin läheiseksi. 40–49-vuotiaista isistä sen sijaan alle puolet, 42 prosenttia, kokee olevansa erittäin läheinen kenenkään aikuisen lapsensa kanssa.
Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 89,6 % vuonna 2025. Niiden 20–64-vuotiaiden miesten, joilla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 72,1 %.
Isien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2024 olivat talonrakentajat, sovellussuunnittelijat, myyntiedustajat ja kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat.
Vanhempainpäivärahaa sai 70 233 isää vuonna 2025. Isille korvattujen päivien osuus kasvoi edellisvuoden 21 prosentista 23 prosenttiin. Suurin osa kotihoidon tuesta maksettiin äideille. Vain 8,4 prosenttia kotihoidon tuen saajista oli isiä.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ja Kelan perhevapaakyselyyn vastanneista pienten lasten isistä 12 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon takia. Ammattiasemaa katsottaessa työajan lyhentäminen oli yleisintä yrittäjämiehillä, joista 37 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa.
Työajan lyhentäminen oli muita aloja yleisempää sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä isillä, joista 22 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa. Harvimmin työaikaa lyhensivät teollisuudessa työskentelevät isät (8 %).
Vajaa viidennes isistä koki ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen helpoksi. Työn ja perheen yhteensovittamisen kokivat helpoksi erityisesti kaupan, majoituksen tai ravitsemuksen alalla työskentelevät (27 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät isät (25 %).
Vuoden 2023 työolotutkimuksen mukaan suhtautuminen työpaikoilla erityisesti isien perhevapaisiin näyttää käyneen yhä myönteisemmäksi. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmista noin 90 prosenttia oli sitä mieltä, että niin äidin kuin isänkin oli erittäin tai melko helppo jäädä pidemmälle perhevapaalle.
Pisimmät vain isille omistetut perhevapaat ovat Koreassa (82 viikkoa) ja Japanissa (52 viikkoa). Euroopan maista pisimmät vain isien käytössä olevat perhevapaat ovat Ranskassa (30,2 viikkoa), Luxemburgissa (28 viikkoa) ja Slovakiassa (28 viikkoa).
Vuonna 2024 isien osuus käytetyistä perhevapaista tai eduista oli suurin Luxemburgissa (59 %), Islannissa (50 %) ja Portugalissa (48 %). Suomessa osuus oli 45 prosenttia.
Maailman isistä löydät kootusti tietoja State of the World's Fathers 2023 -raportista: State of the World's Fathers 2023.
Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.
