Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2025 Suomen työllisistä 33 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.

Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä. Elo- ja joulukuussa 9 prosenttia työllisistä piti lomaa vähintään viikon.

Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko–elokuussa 2025 noin 8,9 miljoonaa, mikä on lähes kaksi miljoona matkaa vähemmän kuin kesällä 2024.

Ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2025 yhteensä 2,8 miljoonaa, kun mukaan lasketaan yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat sekä päivämatkat ja -risteilyt.

Kesällä 2025 (touko–elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisten määrä oli noin 9,5 miljoonaa. Määrä nousi hiukan edellisvuodesta.

Kotimaisten yöpymisten määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi noin 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin kesällä 2025 noin 7 miljoonaa ja ulkomaisia yöpymisiä noin 2,5 miljoonaa.

Lähitapiolan teettämän kyselyn mukaan kesälomabudjettiin varataan keskimäärin noin 960 euroa. Suomalaisten kesälomabudjetit laskivat noin 40 euroa viime kesästä. Yhä useampi aikoo lomailla enintään 500 eurolla (38 % kantansa kertoneista vastaajista, viime vuonna 33 %). Noin joka kymmenes arvioi selviävänsä kesästä enintään sadalla eurolla. 

Ruoka ja matkat isoimmat menoerät

Kesäloman yleisimpiä menoeriä ovat ruoka (57 %), kotimaanmatkat (53 %), mökkeily (31 %), harrastukset (29 %) ja ulkomaanmatkat (22 %).

Ruokaan panostavien osuus on kasvanut noin kuusi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Ulkomaanmatkojen osuus on puolestaan laskenut noin kolme prosenttiyksikköä.

Työllisyys yleensä kasvaa kesää kohti, kun nuoret siirtyvät kesätyömarkkinoille. Vuoden 2025 kesäkuussa työllisiä oli lähes 108 000 enemmän kuin huhtikuussa.

Arviot kesätyöpaikkojen määrästä

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselyn mukaan vuonna 2026 kesätyöpaikkojen määrä tulee pysymään ennallaan verrattuna edellisvuoteen. Tarjolle on odotettavissa noin 105 000 kesätyö- ja harjoittelupaikaa. Talouden yleinen epävarmuus ja viivästynyt talouskasvu näkyy edelleen tarjolle tulevien paikkojen määrässä. 

Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin mukaan kesätöitä tulee tarjolle hieman edellisvuotta vähemmän. Pk-yrityksistä 21 prosenttia aikoo palkata kesätyöntekijöitä vuonna 2026. Vuonna 2025 vastaava osuus oli 23 prosenttia. Eniten kesätyöntekijöitä palkataan teollisuuden ja kaupan alalla.

SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan nollatuntisopimusten määrä on edelleen hienoisessa kasvussa. Vastaajista 11 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijä tullaan palkkaamaan nollatuntisopimuksella. Vuosina 2025 vastaava osuus oli 10 prosenttia ja vuosina 2023 ja 2024 8 prosenttia.

Kesätyöpaikkailmoittelu

Kesätyöpaikkoja on ollut jälleen tarjolla aiempaa vuotta heikommin. Työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin marras–toukokuussa noin 21 000 kesätyöpaikkailmoitusta, 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edelliskaudella. 

Kesätyöilmoitukset puolestaan keräsivät Duunitorilla ennätykselliset lukukerrat. Tämän kauden kesätyöilmoitukset ovat keränneet 15 miljoonaa lukukertaa, mikä oli saman verran kuin viime vuonna ja lähes 40 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Suomessa oli vuoden 2025 lopussa kaikkiaan 485 475 vapaa-ajan asuinrakennusta eli mökkiä. Mökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio (10 261 mökkiä), toiseksi suurin Mikkeli (9 567 mökkiä) ja kolmanneksi suurin Parainen (8 994 mökkiä).

Vähiten mökkejä on Kauniaisissa, jossa on vain kaksi vapaa-ajan asuinrakennusta.

Mökkirakentamisen kultakausi 1970-luvulla

Suomessa on eniten 1970-luvulla rakennettuja mökkejä (90 541 mökkiä). Sen jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. 2020-luvulla on vuoden 2025 loppuun mennessä rakennettu 12 690 vapaa-ajan rakennusta.

Mökkien ominaisuudet

Mökkibarometrin mukaan mökki on keskimäärin 70 neliön kokoinen ja 91 kilometrin päässä vakituisesta asunnosta.

Vesistön rooli mökkeilyssä on keskeinen. Reilulla kymmeneosalla (12 %) vapaa-ajan asunto ei ole minkään vesistön rannalla.

Mökkibarometrin tulosten mukaan 75 prosenttia mökeistä on verkkosähkön piirissä. Täysin sähköttömiä mökkejä on 7 prosenttia vapaa-ajan asunnoista.

Mukana tuotavan juomaveden varassa on 55 prosenttia mökeistä. Joka kolmannella on käytössä oma tai naapurin kaivo, joka viidennellä vesilaitoksen tai -osuuskunnan verkosto. 

Mökkibarometrin mukaan mökeillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta. Yleisimmin vapaa-ajan asunnoissa yöpyi 1–4 henkilöä (31 %), mutta lähes yhtä usein yöpyjiä oli 5–9 (28 %) tai 10–19 henkilöä (25 %).

Vilkkainta mökkeilyä juhannuksena

Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Vilkkainta juhannuksena 2025 oli Luhangassa, jossa väkeä oli yli 3,5 kertaa enemmän kuin normaalisti. Luhangan jälkeen Kustavissa ja Puumalassa lisääntyy väkimäärä eniten keskikesän juhlan aikaan suhteessa normaaliin väkimäärään.

Etelä-Savo oli viime vuonna ainoa maakunta, missä paikalla olevan väestön määrä lisääntyi jokaisessa kunnassa juhannuksena.

Väki väheni vuoden 2025 juhannuksena eniten Kauniaisissa, Helsingissä, Turussa ja Espoossa

Etätöitä ja työssäkäyntiä mökeiltä

Etätyön tekeminen mökeiltä on pysynyt koronavuoden tasolla. Mökkibarometriin vastanneista työssäkäyvistä vapaa-ajan asunnon omistajista 27 prosenttia kertoi etätyöskentelevänsä vapaa-ajan asunnoltaan.

Lomakiinteistöjen kauppa kasvoi tasaisesti vuonna 2025. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppoja tehtiin yhteensä 6 135 kappaletta, lähes 9 prosenttia vuotta 2024 enemmän. 

Yleis- ja ranta-asemakaava-alueiden rantamökkien kauppamäärä kasvoi 6 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna ja niiden kauppahintojen mediaani oli 92 000 euroa. Haja-asutusalueiden rantamökkien kauppamäärä kasvoi yli 7 prosenttia ja niiden mediaanihinta oli 74 000 euroa.

Mökkilainat

Mökkilainojen kysyntä on yleensä vilkkaimmillaan touko–syyskuussa, ja tyypillisesti kesäkuu on kaikista vilkkain nostokuukausi. Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2025 uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja 100 miljoonan euron edestä, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.

Mökkilainojen kanta oli 4,4 miljardia euroa kesäkuun 2025 lopussa. Kanta kasvoi 0,8 prosenttia vuodentakaisesta, kun uusia lainoja nostettiin enemmän kuin vuotta aiemmin.

Mökinostoaikeet

S-Pankin kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä mökkeilystä ja mökin ostamisesta. Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia kertoo kiinnostuksensa mökin ostoa kohtaan kasvaneen edellisvuodesta. Kiinnostus enintään 20 000 euroa maksaviin mökkeihin on lisääntynyt viime vuodesta, kun taas entistä harvempi maksaisi mökistä yli 150 000 euroa. Yleisin sopivana pidetty hintahaarukka mökille on 40 000–80 000 euroa.

Vuonna 2025 solmituista avioliitoista 42 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Suosituin avioitumiskuukausi oli elokuu, jolloin 3 506 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli heinäkuu 3 041 parilla. Kolmanneksi eniten avioliittoja solmittiin kesäkuussa (2 660 paria).

Heinä- ja elokuu ovat tyypillisesti vuorotelleet suomalaisten suosituimpana avioitumiskuukautena. Koska häät ajoittuvat useimmiten viikonloppuihin, kärkisijan muuttumiseen vaikuttaa viikonloppujen määrän vaihtelu kuukausissa vuosittain.

Vuonna 2025 vauvoja syntyi eniten lokakuussa, mutta heinä-, elo- ja kesäkuu olivat kolme seuraavaksi suosituinta syntymäkuukautta. Kesä-, heinä- ja elokuussa syntyi yhteensä 12 098 vauvaa.

Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2025 -taulukon avulla.

Vuonna 2025 rippikoulun kävi yhteensä 48 214 nuorta (14–16-vuotiaat). Noin 72 prosenttia 15-vuotiaista nuorista kävi vuonna 2025 rippikoulun.

Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistuu tänä kesänä yli 1 200 leiriläistä, mikä on enemmän kuin koskaan protuleirien historiassa.

Viime kesää leimasivat vaihtelevat säätyypit. Kesäkuussa lämpötilat olivat tavanomaisia tai tavanomaista matalampia. Myös heinäkuu alkoi enimmäkseen koleana ja matalapaineiden myötä runsaiden sateiden sävyttämänä. Pitkän helleputken jälkeen elokuun loppupuolen säässä vaihtelivat jälleen tavanomaista lämpimämmät ja koleammat päivät.

Kesä–elokuun keskilämpötila oli laajalti 0–1 astetta tavanomaista korkeampi. Koko Suomen kesän keskilämpötila oli 14,9 astetta.

Ilmatieteenlaitoksen sivuilla voit tutustua helletilastoihin, kesäsään tilastoihin
sekä juhannuksen säätilastoihin. 

Hellettä eli yli 25 asteen lämpötiloja mitattiin touko–elokuussa jossakin päin Suomea 33 päivänä, kun ajanjakson pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Tämä on vähiten hellepäiviä sitten vuoden 2017, jolloin hellepäiviä oli vain 19. Kesän ylin lämpötila, 32,6 astetta, mitattiin Oulun lentoasemalla 31. päivä heinäkuuta.

Heinäkuun 11. päivä alkaneen helleputken ajalle sijoittui 22 päivän mittainen jakso, jolloin päivän ylin lämpötila Suomessa oli joka päivä yli 30 astetta. Kyseessä oli pisin 30 asteen helleputki Suomessa mittaushistoriassa.

Viime kesä oli sateinen maan rannikkoseuduilla sekä Inarin ja Enontekiön suunnalla. Maan itä- ja keskiosassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa kesän sademäärät olivat puolestaan tavanomaista pienempiä. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Hämeenlinnan Pirttikoskella, 312,9 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Utsjoen Nuorgamin asemalla, 117,9 millimetriä.

Ukkoskesä jäi ilmastollisen vertailukauden keskiarvosta. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 75 000, kun keskiarvo on noin 113 000 maasalamaa. Maasalamoita paikannettiin selvästi eniten Lapissa. 

Avomaalta korjattiin vuonna 2025 vihanneksia yhteensä 194 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 78 miljoonaa kiloa.

Hernesato jäi jonkin verran jälkeen edellisvuoden ennätyslukemista ja oli 91 miljoonaa kiloa. Perunaa saatiin 551 miljoonaa kiloa.

Kasvihuonevihannestuotanto oli yhteensä 96 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekurkkua tuotettiin 56 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 36
miljoonaa kiloa.

Marjasato oli yhteensä 16,5 miljoonaa kiloa vuonna 2025. Sato oli edellisvuotta 1,5 miljoonaa kiloa suurempi. Mansikkaa saatiin edelliskesää enemmän, 13 miljoonaa kiloa.

Mustaherukkaa tuotettiin 2,4 miljoonaa kiloa sekä vadelmaa ja mesivadelmaa 1,1 miljoona kiloa.

Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 82 euroa vuonna 2022.

Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2025 Suomeen 74 miljoonan euron edestä ja vietiin ulkomaille 7 miljoonan euron edestä. Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 107 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Vuonna 2024 Suomessa oli 26 yritystä, joiden toimialana oli jäätelön valmistus.

Makkara on suomalaisten suosituin grillattava. Suomessa syödään kesäkuukausina noin miljoona grillimakkaraa joka päivä ja kesäkauden aikana, toukokuusta elokuuhun, sitä syödään Suomessa noin 30 miljoonaa pakettia.

Broileri on noussut ylivoimaisesti suositummaksi lihaksi grillissä. Se kuuluu joka toisen grillaajan ruokalistalle. 43 prosenttia grillaajista nostaa grilliin kypsymään porsaanlihaa.

Kesä on panimoalan tärkein sesonki, mutta säät vaikuttavat myyntiin. Panimoliiton mukaan vuonna 2025 huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana kotimaassa myytiin panimojuomia yhteensä 231,9 miljoonaa litraa, mikä on 4,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. 

Long drink -juomia myytiin peräti 29,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja siidereitä 15,7 prosenttia vähemmän. Olutta myytiin 86,1 miljoonaa litraa, mikä oli 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Virvoitusjuomien myynti sen sijaan kasvoi 3,3 miljoonalla litralla eli 3,7 prosenttia, yhteensä 92,6 miljoonaan litraan. Virvoitusjuomat olivatkin ainoa tuoteryhmä, jossa myynti kasvoi vuoden takaisesta.

Kesäisin Alkoissa vilkastuu

Alkossa kesäkuun litramyynti laski 10 prosenttia, heinäkuussa laskua litramyynnissä oli 2,5 prosenttia ja elokuussa 8,3 prosenttia vuoden 2024 vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Alkoholittomien myynti kuitenkin kasvoi kaikkina kesäkuukausina, heinäkuussa peräti 65,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Lomakausi näkyy kesäpaikkakuntien Alkojen myymälöissä niin asiakasmäärien kuin myyntilitrojen kasvuna. Tavanomaista enemmän kävijöitä on etenkin Varsinais-Suomen, Etelä-Savon sekä Päijät-Hämeen myymälöissä. Nauvon, Kustavin, Puumalan, Taalintehtaan, Sulkavan ja Padasjoen myymälöiden kesän asiakasmäärät ovat jopa 40–50 prosenttia koko vuoden asiakasmäärästä.

Vuonna 2025 Finland Festivals -ketjuun kuului 81 taide- ja kulttuurifestivaalia, joille myytiin yhteensä 477 949 pääsylippua. 

Ilmaistapahtumat mukaan lukien kokonaiskäyntimäärä oli 1 887 766. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli myytyjen lippujen osalta noin viisi prosenttia ja kokonaiskäyntimäärässä yhdeksän prosenttia.

LiveFin ry:n mukaan rytmimusiikkia sisältäviä kesäfestivaaleja järjestetään vuosittain yli 500. Vuonna 2025 niitä oli 550. Suosituin ajankohta festivaaleille oli heinäkuu, jolloin järjestettiin 214 tapahtumaa. 

Festareita löytyy joka makuun

Kesäfestareista 75 prosenttia on populaarimusiikkifestivaaleja. Jazzfestivaaleja on vajaa neljä prosenttia ja folkfestivaaleja 3 prosenttia. Loput ovat esimerkiksi rytmimusiikkia tarjoavia kylä- ja korttelijuhlia, monitaidefestivaaleja sekä ruoka- ja juomafestivaaleja.

Festareita järjestetään 168:ssa kunnassa. Eniten niitä on Uudellamaalla, missä kesäfestarien määrän ennustetaan menevän yli sadan. Pirkanmaalta on tähän mennessä löytynyt festarijulkistuksia lähes 60. Helsingissä festareita tulee olemaan yli 40 ja Tampereellakin yli 30.

Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2025 oli noin 7,6 miljoonaa. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.

Kokonaiskäyntimäärä kohteilla kasvoi 2 prosenttia. Kansallispuistojen käyntimäärä väheni 2 prosenttia edellisvuosien 2023 ja 2024 tasosta. Retkeilyalueiden käyntimäärät nousivat 8 prosenttia.

Kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2025 yhteensä 3,5 miljoonaa kertaa. Suosituimpia käyntimääriltään olivat Pallas-Yllästunturin (586 800 käyntiä), Urho Kekkosen (424 900 käyntiä), Nuuksion (298 700 käyntiä), Kolin (224 000 käyntiä) ja Pyhä-Luoston (199 000 käyntiä) kansallispuistot.

Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 815 200 käyntikertaa.

Kaikkien 63 Metsähallituksen kävijäseurannan piirissä olevan kohteen paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuonna 2025 edellisvuoden tasolla, yhteensä 412,3 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen paikallistaloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2025 yhteensä 277,9 miljoonaa euroa.

Aikuisten uimataitoa tutkittiin edellisen kerran Kansalaisliikuntataidot-kyselytutkimuksessa vuonna 2022. Tutkimukseen vastanneista aikuisista 53 prosenttia ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaan (syvässä vedessä vähintään 200 m, josta 50 m selällään).

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin. Viimeisimmän, vuonna 2022 toteutetun tutkimuksen mukaan 55 prosenttia kuudesluokkalaisista oli uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 prosenttia.

Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Jopa 93 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin vuonna 2024 laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vain kolme raportin 303 uimarannasta luokiteltiin laadultaan huonoksi.

Pintavesien lämpötilat olivat toukokuun lopussa (31.5.2026) lähellä tavanomaista. Maan eteläisissä ja läntisissä osissa pintavedet ovat lämmenneet 13–17 asteen tuntumaan. Keskisen ja itäisen Suomen sekä Pohjois-Suomen eteläosien havaintopaikoilla pintavedet ovat noin 11–14 asteisia. 

Vesistöjen pintaveden lämpötilat löytyvät vesi.fi-verkkopalvelusta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Heinäkuussa 2025 Manner-Suomen vesikulkuneuvorekisterissä oli yhteensä 246 218 vesikulkuneuvoa, joista 87 prosenttia oli moottoriveneitä (214 462 venettä) ja vajaa 6 prosenttia purjeveneitä (14 452). Vesiskoottereita oli rekisterissä 13 350.

Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ajoittuvat pääasiassa kevät- ja kesäkuukausille. Viime vuonna yli 65 prosenttia ensirekisteröinneistä tehtiin touko–elokuussa.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2025 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 91.

Vuonna 2025 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 45 henkilöä, mikä on 3 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 8 henkilöä, heinäkuussa 28 ja elokuussa 9. Juhannuksena 2025 hukkui ennakkotietojen mukaan yksi henkilö.

Lopulliset tiedot vuoden 2025 hukkumiskuolemista julkaistaan lokakuussa 2026.

Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 193 henkilöä ja loukkaantui 3 212. Kuolemia tapahtui eniten toukokuussa, loukkaantumisia heinäkuussa. Kuolemista 30 prosenttia ja loukkaantumisista 32 prosenttia tapahtui kesä–elokuussa.

Juhannuksen liikenneonnettomuudet

Juhannuksen menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2024 juhannusta edeltävänä torstaina tapahtui 336 ja juhannusperjantaina 196 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2024 tapahtui 243 vahinkoa vuorokaudessa.

Vesiliikenneonnettomuudet

Vesiliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2025 huviveneilyonnettomuuksissa kuoli 34 henkilöä, mikä oli yksi henkilö vähemmän kuin vuonna 2024.

Huviveneilyssä tapahtui kesä–elokuussa 1190 vesiliikenneonnettomuutta, mikä oli 73 prosenttia kaikista huviveneilyn vesiliikenneonnettomuuksista vuonna 2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.

Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.

Lymen borrelioosia todettiin 2 712 tapausta vuonna 2025. Vuodesta 2017 todettuja tautitapauksia on ollut joka vuosi yli 2000. Tapauksia todettiin eniten Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (455 tapausta), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (485 tapausta) ja Ahvenanmaalla (400 tapausta).

Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat aiemmista vuosista. Vuonna 2025 tapauksia ilmoitettiin 240, kun edeltävänä vuotena niitä oli ilmoitettu tartuntatautirekisteriin 195. Puutiaisaivotulehdustartuntoja todettiin maalis–joulukuun välisenä aikana, eniten heinäkuussa.

Ampiaisen tai mehiläisen pistoihin kuolee Suomessa vuosittain noin 0–5 henkilöä. Suomessa on kuollut ampiaisen tai mehiläisen pistoihin vuodesta 2010 lähtien yhteensä 26 henkilöä, viimeksi vuonna 2024. (Kuolinsyy "Ampiaisen tai mehiläisen pistot (X23)").

Vuonna 2025 maastopaloja rekisteröitiin toukokuussa 437, kesäkuussa 158, heinäkuussa 348  ja elokuussa 278.

Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ukkoskauden aikana ukkosia esiintyy noin 100 päivänä jossakin päin maata. Paikallinen ukkospäiväluku, eli tietyllä paikalla havaittujen ukkospäivien lukumäärä vuodessa, on keskimäärin 11, ja sen jakautuma Suomessa on melko tasainen.

Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Vuodesta 2010 lähtien Suomessa on kuollut salamaniskuun yhteensä viisi henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014, kaksi vuonna 2018 ja yksi henkilö vuonna 2022. 

Pilvisen ja kolean alkukesän jälkeen aurinko pääsi porottamaan, ja erityisesti heinäkuun aikana mitatut kertymät nousivat mittaushistorian suurimpien joukkoon.

UV-säteily Etelä-Suomessa

Etelä-Suomessa päivän korkein UV-indeksi oli tavanomaista korkeampi heinäkuun toisesta viikosta elokuun puoliväliin saakka. Suurimmat arvot, eli UV-indeksi 6, mitattiin kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Kesän korkein lukema saatiin 2. heinäkuuta, jolloin eteläisessä Suomessa hätyyteltiin jo UV-indeksi 7:ää. Suomessa ei ole koskaan mittaushistorian aikana mitattu UV-indeksin arvoja, jotka ylittäisivät tämän tason. Etelä-Suomessa kesän eli kesä-elokuun UV-kertymä oli noin 4 prosenttia tavanomaista suurempi.

UV-säteily Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomessa päivän korkein UV-indeksi ylitti tavanomaisen erityisesti toukokuun puolivälin tienoilla sekä lähes yhtäjaksoisesti heinäkuun alusta elokuun alkuun. Suurimmat arvot, eli UV-indeksi 5, mitattiin kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Pohjois-Suomessa kesän UV-kertymä oli Etelä-Suomen tapaan noin 4 prosenttia tavanomaista suurempi.

Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia suomalaisista kertoi polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa. Kyselyn mukaan useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen "auringon ottamisen" toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.

Ihomelanooman yleisyys

Ihomelanooma on yleistynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti. Vuonna 2016 kirjattiin ennätysmäärä ihomelanoomatapauksia, 1 909 uutta syöpätapausta. Vuonna 2024 uusia ihomelanoomatapauksia raportoitiin 1 854.

Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.

Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.