Tilastohaastattelijat

Tilastokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 80 tilastohaastattelijaa ympäri Suomea. Työ on itsenäistä etätyötä, jossa haastatteluja tehdään puhelimitse kotoa käsin. Verkkovastaaminen on keskeinen osa tiedonkeruiden toteutusta ja siten myös vastaajien motivointi vastaamaan verkossa on tärkeä osa työtä.

Varsinaisen haastattelutyön lisäksi tehtäviin kuuluu muun muassa kohdehenkilöiden yhteystietojen kartoittamista ja verkkovastauksien seurantaa. Osa haastattelijoista kerää haastattelutyön lisäksi kaupoista hintatietoja kuluttajahintaindeksiä varten. Yritystiedonkeruissa haastattelijat keräävät yrityksiltä sellaisia tietoja, joita ei saada valmiista rekisteristä.

Millaista tilastohaastattelijan työ on?

Haastattelijan työ on ihmisläheistä ja mielenkiintoista, vaihtelevaa ja vaativaa. Työ on myös varsin itsenäistä – työt täytyy pystyä suunnittelemaan niin, että haastattelut saadaan tehdyksi määräaikaan mennessä.

Haastattelutyössä kohtaa monenlaisia ihmisiä. Vaikka useimmat suhtautuvat Tilastokeskuksen tutkimuksiin myönteisesti, joskus haastateltava on saatava vakuuttuneeksi tutkimuksen tarpeellisuudesta, ennen kuin haastattelu voidaan tehdä. Tällaisissa tapauksissa haastattelija perustelee vastaajalle tutkimuksen ja siihen vastaamisen tärkeyttä. Haastattelijalta vaaditaan paljon: joustavaa käytöstä, sitkeyttä, itsenäisyyttä, suunnitelmallisuutta ja järjestelykykyä.

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.

Katso video Kohtaamisen ammattilainen YouTubessa

Miksi haastattelututkimuksia tehdään?

Tilastokeskus on valtion virasto, joka kerää ja tuottaa luotettavaa tietoa suomalaisten elämästä, työstä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Tätä kerättyä tietoa käytetään päätöksenteon, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen keskustelun tueksi.

Tietoja kerätään eri lähteistä ja osa tiedoista saadaan vain kysymällä ihmisiltä itseltään.

Näitä tietoja keräämään tarvitaan tilastohaastattelijoita. Ihmisiltä kerätään monenlaista tietoa, kuten

Miten suomalaiset asuvat? Miten ihmiset käyttävät rahansa, miten viettävät lomansa, miten kulkevat työmatkansa?
Millaisissa oloissa suomalaiset tekevät työtään? Kuinka moni on vailla työtä? Paljonko avoimia työpaikkoja on?
Mitä mieltä ihmiset ovat Suomen taloudesta?

Tilastohaastattelijoiden keräämistä tiedoista syntyvät muun muassa työvoimatutkimus, kuluttajien luottamustutkimus, matkailukysely, kotitalouksien kulutustutkimus, kuluttajahintaindeksi sekä tulo- ja elinolotutkimus.

Tilastokeskuksen yritystiedonkeruut perustuvat tilastolakiin, jonka mukaan yritysten on annettava Tilastokeskukselle tietyt tilastojen laatimiseen tarvittavat tiedot. Tilastoja käytetään muun muassa talouden, työllisyyden, yritystoiminnan ja hintakehityksen seurannassa.

Tilastokeskus ei tee kaupallisia tutkimuksia eikä puoluekannatusmittauksia.

Koulutus

Haastattelijoiksi hakeutuvat ovat eri ikäisiä ihmisiä eri aloilta. Haastattelijaksi valitut saavat hyvän peruskoulutuksen, johon kuuluu itseopiskelua, ennakkotehtäviä ja Helsingissä pidettävä muutaman päivän peruskoulutus. Koulutukseen kuuluu myös opastus tarvittavien ohjelmien käyttöön. Hyväksi haastattelijaksi opitaan kokemuksen myötä.

Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi haastattelijoille järjestetään säännöllisesti lisävalmennusta ja täydennyskoulutusta ajankohtaisiin tutkimuksiin liittyen.

Haastatteluja tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta muustakin kielitaitosta voi olla hyötyä, esimerkiksi perusteltaessa haastattelun tärkeyttä vastaajalle hänen äidinkielellään.

Työaika

Tilastohaastattelijan työ on osa-aikatyötä ja työn määrä vaihtelee. Työaikaan vaikuttavat ajankohta, meneillään olevien tiedonkeruiden määrä sekä myös haastattelijan omat toiveet. Työaika on vähintään 12 tuntia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Viikoittainen työaika on tavallisesti 12–30 tuntia. Kesällä työtä on yleensä vähemmän. Työ on iltapainotteista.

Tilastohaastattelija voi suunnitella omat työvuoronsa melko vapaasti annettujen määräaikojen ja ohjeiden puitteissa.

Palkka ja palvelussuhteen ehdot

Tilastohaastattelijan työstä maksetaan tuntipalkkaa, joka muodostuu peruspalkasta ja henkilökohtaisesta lisästä. Tilastohaastattelijan tyypillinen kuukausiansio ennen veroja vaihtelee 1000–2000 euron välillä. Työsuhteen alussa ansiot voivat olla jonkin verran pienemmät.

Tilastokeskus hankkii haastattelijoiden käyttöön tarvittavat työvälineet: puhelimen, puhelinliittymän, sankaluurit, tietokoneen ja langattoman tietoliikenneyhteyden.

Haastattelijoilla on palkallinen valtion vuosilomalain ja -sopimuksen mukaisesti määräytyvä vuosiloma. Haastattelijat kuuluvat Tilastokeskuksen työterveydenhuollon piiriin.

Hakeminen

Ilmoitamme aina julkisessa haussa olevat tehtävät Valtiolle.fi -sivustolla. Toivomme, että haet paikkojamme Valtiolle.fi -sivuston kautta.

Tutustu avoimiin tehtäviimme (valtiolle.fi)Tutustu hakijan ohjeisiin Tee avoin hakemus

Hakuprosessi

Tilastohaastattelijat valitaan työnhakulomakkeen ja henkilökohtaisen videohaastattelun perusteella. Jokaisen valittavan edellytetään osallistuvan uusien tilastohaastattelijoiden peruskoulutukseen, joka pidetään Helsingissä ja osittain etänä. Haastattelijakurssin ajalta maksetaan palkka ja matkakustannukset. Työt alkavat välittömästi kurssin jälkeen.

Tee työtä, jolla on merkitystä

Haastattelujen vastauksia käytetään tilastoihin ja tutkimuksiin,
joiden perusteella tehdään tärkeitä yhteiskunnallisia päätöksiä.

Siksi haastattelijan tekemällä työllä on yhteiskunnassa suuri merkitys.