Tilasto kattaa Euroopan kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -viitekehyksen mukaisesti Suomen julkisyhteisöihin (S.13) luokitellut institutionaaliset yksiköt, jotka jaetaan alasektoreihin:

• valtionhallinto (S.1311)
• paikallishallinto pl. hyvinvointihallinto (S.13131)
• hyvinvointihallinto (S.13132)
• työeläkelaitokset (S.13141)
• muut sosiaaliturvarahastot (S.13149).

Tiedot perustuvat neljännesvuosittain käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin. Näitä täydennetään estimointimenetelmillä, jotta tiedot vastaavat mahdollisimman kattavasti koko perusjoukkoa.

Tilastoyksikkönä käytetään EKT 2010 ‑viitekehyksen mukaista institutionaalista yksikköä. Pääsääntöisesti institutionaalinen yksikkö vastaa y‑tunnuksella yksilöitävää oikeudellista yksikköä, mutta poikkeustapauksissa oikeudellinen yksikkö voi jakautua useaksi institutionaaliseksi yksiköksi.

Tällaisia poikkeuksia ovat kunnalliset ja valtion liikelaitokset, jotka voidaan käsitellä erillisinä institutionaalisina yksikköinä sekä eräät eläkekassat, joissa toiminta jakautuu lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavaan osaan ja vapaaehtoista eläketurvaa tarjoavaan osaan.

Markkinatoimintaa harjoittavat liikelaitokset luokitellaan yrityssektoriin (S.11). Eläkekassojen lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitava osa luokitellaan työeläkelaitoksiin (S.13141) ja vapaaehtoista eläketurvaa tarjoava osa vapaaehtoisiin eläkerahastoihin (S.129).

Tilaston perusjoukon muodostavat kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑manuaalin mukaiset julkisyhteisöihin (sektori S.13) kuuluvat institutionaaliset yksiköt.

Lista julkisyhteisöt‑sektoriin kuuluvista yksiköistä julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen sivuilla (ulkoinen linkki; vieritä sivun keskivaiheille ja avaa Excel-tiedosto ”Julkisyhteisöt-sektoriin kuuluvat yksiköt”).

Tilaston viitealue on Suomi.

Tilasto kattaa kaikki Suomeen kuuluvat julkisyhteisöihin (S.13) luokitellut institutionaaliset yksiköt kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑viitekehyksen mukaisesti.

Tilaston aikasarjat alkavat vuodesta 1999.

Tiedot on saatavilla neljännesvuosittain, ja ne päivittyvät säännöllisesti uusimman käytettävissä olevan aineiston valmistuttua.

Tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.

Tilaston tiedot esitetään euroina. Tiedot julkaistaan miljoonina euroina.

Tilasto on neljännesvuositilasto ja sitä julkaistaan noin 80 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Euroopassa noudatettava kansantalouden tilinpitojärjestelmä on kuvattu manuaalissa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Manuaalissa on määritelty julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt sekä käytetyt taloustoimet.

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2023) ja EKT 2010 -manuaalin mukaista taloustoimiluokitusta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.  Laadintaa ohjeistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella EU 549/2013, jota on viimeksi täydennetty asetuksella EU 2023/734.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa neljännesvuosittain keskimäärin 80 vuorokauden kuluessa tilastojakson päättymisestä.

Tiedot toimitetaan neljännesvuosittain Eurostatille, ja Eurostat julkaisee ne omilla verkkosivuillaan osana Euroopan unionin tilastoja.

Tilaston laadinnassa hyödynnetään useita hallinnollisia ja tilastollisia lähdeaineistoja.

Valtion kirjanpitojärjestelmä tuottaa yksityiskohtaista neljännesvuositason tietoa keskushallinnosta (S.1311). Se tarjoaa myös luotettavaa tietoa vastapuolisektoreista, minkä vuoksi sitä hyödynnetään muiden sektorien osalta erityisesti tulonsiirtojen laadinnassa.

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, (S.13131) keskeinen tietolähde on kuntien ja kuntayhtymien neljännesvuosiraportointi. Tämä aineisto kattaa kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset. Hyvinvointialuehallinnon (S.13132) osalta tärkein tietolähde on hyvinvointialueiden neljännesvuosiraportointi. Toinen tärkeä tietolähde on Verohallinnon kuukausittainen veroaineisto, jota käytetään verovirtojen laadinnassa.

Lakisääteisen työeläkejärjestelmän (S.13141) tiedot perustuvat Työeläkelaitosten neljännesvuositiedusteluun.  Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa kysytään taloudellisen toiminnan eriä kuudelta suurimmalta julkisen ja yksityisen sektorin pakollista työeläkevakuuttamista hoitavalta yksiköltä. Muiden sosiaaliturvarahastojen (S.13149) tärkein tietolähde on Kelan kirjanpitoaineisto. Kela on kansallinen sosiaalietuuksista vastaava laitos.

Verohallinnon säännöllisesti tuottama veroaineisto sisältää luotettavaa neljännesvuositietoa maksetuista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista. Tätä käytetään D.1-erän (palkat) ja siihen liittyvien erien laadinnassa myös sektoreille S.1311, S.1313 ja S.13141.

Neljännesvuosittain saatavilla olevat aineistot eivät ole kaikilta osin kattavia. Näitä puutteita korjataan tilaston laadinnan yhteydessä ekstrapolointi- ja täsmäytysmenetelmillä.

Tiedonkeruutiheys vaihtelee kuukaudesta neljännesvuoteen.

Tilasto ei pääosin perustu omaan tiedonkeruuseen, vaan siinä hyödynnetään eri hallinnollisista lähteistä saatavia tietoja. Lähdeaineistot perustuvat pääosin muiden viranomaisten tiedonkeruuseen.

Työeläkelaitossektorin osalta tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen, joka toteutetaan kyselytiedonkeruuna verkossa. Muilla sektoreilla tietoja täydennetään tarvittaessa yksittäisillä kyselyillä.

Tilaston laadinnan yhteydessä aineistoille tehdään laadunvarmistus- ja validointitarkastuksia ennen tietojen julkaisemista.

Aineistoille tehdään loogisuustarkastuksia, joilla varmistetaan tietojen tekninen eheys, oikeellisuus ja johdonmukaisuus. Näihin kuuluu muun muassa aineistojen rakenteen tarkastaminen, puuttuvien tietojen ja mahdollisten ristiriitaisuuksien tunnistaminen sekä poikkeavien arvojen arviointi.

Valmiille tilastoaineistolle tehdään konsistenssitarkastuksia, joissa varmistetaan, että ilmiö kuvautuu yhdenmukaisesti kaikissa kansantalouden tilinpidon tilastoissa. Aikasarjatietoja tarkastellaan analysoimalla äkillisiä muutoksia ja muita poikkeamia.

Lisäksi arvioidaan aineistojen kattavuutta ja verrataan tietoja muihin käytettävissä oleviin lähteisiin. Aineistoa validoidaan sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti, jotta tilaston eri osat muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.

Havaitut poikkeamat analysoidaan ja korjataan tarvittaessa tilaston laadinnan yhteydessä tai yhteistyössä aineiston tuottajien kanssa.

Tietojen toimittamisen yhteydessä Eurostat tarkistaa jäsenmaiden toimittamat tiedot. Tarkistusprosessin aikana tietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa.

Tilaston laatua seurataan myös tarkastelemalla revisioita, eli ensijulkistettujen tietojen ja myöhempien tarkistusten välisiä eroja.

Tilaston tiedot muodostetaan yhdistämällä useista lähdeaineistoista saatavia tietoja. Lähdeaineistot yhdistetään ja yhdenmukaistetaan siten, että tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden.

Neljännesvuosittain saatavilla olevat aineistot eivät kata kaikkia perusjoukon yksiköitä tai tarvittavia muuttujia, minkä vuoksi tietoja täydennetään estimointimenetelmillä. Keskeinen menetelmä neljännesvuositietojen muodostamisessa on Denton‑menetelmään perustuva ajallinen jakaminen, jossa vuositasoiset tiedot jaetaan neljänneksille neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavien lähdeaineistojen perusteella.

Menetelmän avulla yhdistetään vuositasoisten tietojen taso ja neljännesvuosittaisten tietojen kuvaama kehitys siten, että neljännesvuositiedot summautuvat vuositasoisiin tietoihin.

Silloin, kun vuositasoisia tietoja ei vielä ole saatavilla, uusimpien neljännesten tiedot estimoidaan ekstrapoloimalla neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavien lähdeaineistojen perusteella.

Tarkempi kuvaus tilaston menetelmistä esitetään Suomen kansantalouden tilinpidon (QSA) menetelmäkuvauksessa.

Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä käyttäen ohjelmistoa JDEMETRA+.

Tilaston keskeisiä käyttäjiä ovat julkinen hallinto, kansainväliset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Tietoja käytetään EU-raportointiin ja taloudellisten ilmiöiden analysointiin. Tilasto vastaa keskeisiin tietotarpeisiin julkisyhteisöjen tuloista, menoista ja nettoluotonannosta sekä niiden kehityksestä neljännesvuosittain.

Tilaston tarkkuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat erityisesti lähdeaineistojen kattavuus ja saatavuus sekä käytetyt estimointimenetelmät. Neljännesvuosiaineistot eivät kata kaikkia perusjoukon yksiköitä, mikä lisää erityisesti uusimpien neljännesten epävarmuutta.

Puuttuvia tietoja täydennetään estimointimenetelmillä, mutta niihin liittyy epävarmuutta, joka voi johtaa poikkeamiin. Keskeisiä virhelähteitä ovat peittovirhe, mittausvirhe sekä mallista johtuva epävarmuus. Katovirhettä esiintyy, mutta sen vaikutus on pienempi kuin peittovirheen.

Tilaston laatua seurataan analysoimalla tietojen revisioita sekä vertaamalla keskeisiä tunnuslukuja, kuten nettoluotonantoa, rahoitustilinpidon vastaaviin tietoihin.

Tilasto soveltuu hyvin julkisyhteisöjen kehityksen seurantaan neljännesvuositasolla. Epävarmuudet kohdistuvat erityisesti uusimpiin neljänneksiin, joissa lähdeaineistot ovat puutteellisempia ja estimointiin liittyvä epävarmuus on suurinta.

Tilastoon liittyy epävarmuutta, joka johtuu erityisesti käytetyistä estimointimenetelmistä ja lähdeaineistojen käyttäytymisestä ajassa.

Estimointimenetelmiin liittyy epävarmuutta, koska neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavat indikaattorit eivät aina vastaa tarkasti vuositasoisten tietojen rakennetta ja kehitystä. Tämä korostuu erityisesti uusimmissa neljänneksissä sekä tilanteissa, joissa talouden kehitys muuttuu nopeasti. Tämän seurauksena neljännesvuositiedot voivat kuvata kehitystä tilapäisesti eri tavalla kuin myöhemmin tarkentuvat vuositasoiset tiedot.

Lisäksi lähdeaineistoihin voi liittyä ajoitus- ja luokittelueroja, jotka vaikuttavat siihen, miten eri taloustoimet kohdistuvat ajallisesti ja sektoreittain. Näiden vaikutus ei ole systemaattisesti samaan suuntaan, vaan voi vaihdella eri tilanteissa.

Näiden virhelähteiden vaikutusta seurataan tarkastelemalla tietojen revisioita sekä vertaamalla keskeisiä suureita muihin kansantalouden tilinpidon tietoihin. Epävarmuutta hallitaan hyödyntämällä useita lähdeaineistoja, tekemällä validointi- ja konsistenssitarkastuksia sekä päivittämällä tietoja aineistojen täydentyessä.

Peittovirhettä syntyy, koska neljännesvuosittaiset lähdeaineistot eivät kata kaikkia julkisyhteisöihin kuuluvia yksiköitä. Osa yksiköistä jää aineiston ulkopuolelle, mikä aiheuttaa alipeittoa.

Ylipeittoa ja päällekkäisyyksiä voi puolestaan syntyä aineistoja yhdistettäessä, jos sama tapahtuma tai erä sisältyy useaan lähteeseen.

Alipeittoa vähennetään hyödyntämällä useita lähdeaineistoja ja estimoimalla puuttuvia tietoja. Neljännesvuositietojen muodostamisessa hyödynnetään Denton-menetelmään perustuvaa ajallista jakamista, jossa tietoja estimoidaan neljännesvuosittain saatavilla olevan aineiston ja vuositasoisten tietojen perusteella.

Peittovirheen vaikutus korostuu erityisesti uusimmissa neljänneksissä, jolloin lähdeaineistot ovat vielä puutteellisia. Tiedot tarkentuvat ajan myötä aineistojen täydentyessä.

Mittausvirhettä voi syntyä lähdeaineistoissa käytettävistä kirjaus- ja raportointikäytännöistä sekä käsitteiden eroista suhteessa kansantalouden tilinpidon määritelmiin.

Rekisteri- ja kirjanpitoaineistoissa mittausvirhettä voi aiheutua esimerkiksi tietojen kirjausajankohdista, kirjanpitokäytännöistä sekä siitä, että tilaston käsitteet ja luokitukset eivät täysin vastaa lähdeaineistojen rakenteita. Myös raportointikäytäntöjen muutokset ja tekniset virheet voivat vaikuttaa tietojen mittaamiseen.

Kyselyaineistoissa mittausvirhettä voi syntyä esimerkiksi tiedonantajien tulkintaeroista ja raportointikäytännöistä. Näiden vaikutus on kuitenkin rajallisempi, koska tiedonkeruut kohdistuvat suppeaan joukkoon toimijoita.

Mittausvirheen vaikutusta seurataan vertaamalla tietoja eri lähteisiin ja tarkastelemalla aikasarjojen kehitystä. Virhettä pyritään vähentämään yhtenäistämällä käsitteitä ja luokituksia, ohjeistamalla tiedonantajia sekä tekemällä aineistojen tarkistuksia ja muokkauksia tilaston laadinnan yhteydessä.

Katovirhettä esiityy neljännesvuosittaisten lähdeaineistojen peittoon kuuluvien yksiköiden puutteellisen raportoinnin vuoksi. Katovirheen vaikutus on kuitenkin pienempi kuin peittovirheen, joka aiheutuu neljännesvuosittaisten lähdeaineistojen rajallisesta kattavuudesta. Katovirhettä pyritään korjaamaan imputoimalla puuttuvat tiedot käytettävissä olevan muun aineiston perusteella.

Käsittelyvirhettä voi syntyä tietojen käsittelyvaiheissa, kuten tietojen tallennuksessa, luokittelussa, muokkauksessa, laskennassa ja yhdistelyssä. Nämä virheet voivat vaikuttaa tilastotietojen oikeellisuuteen ja tarkkuuteen.

Käsittelyvirhettä hallitaan tarkistuksilla, vertailulaskennoilla sekä varmistamalla laskentojen toistettavuus. Lisäksi käytetään versionhallintaa ja dokumentoituja tuotantoprosesseja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja korjata mahdolliset virheet.

Malliin liittyvää epävarmuutta syntyy siitä, että neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavat indikaattorit eivät aina vastaa tarkasti tarkasteltavan ilmiön todellista kehitystä. Riski korostuu tilanteissa, joissa talouden rakenne muuttuu tai indikaattorien ja varsinaisen ilmiön välinen yhteys heikkenee.

Mallin toimivuutta arvioidaan tarkastelemalla tietojen revisioita, vertaamalla estimoituja tietoja myöhemmin saataviin vuositasoisiin tietoihin sekä vertaamalla tuloksia muihin käytettävissä oleviin tietolähteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tietojen tarkentuminen vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin.

Mallin käytöstä ja siihen liittyvästä epävarmuudesta viestitään osana tilaston laadun kuvausta.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilaston laatua arvioidaan vertaamalla tilaston keskeisiä tunnuslukuja, kuten nettoluotonantoa/nettoluotonottoa sektoreittain rahoitustilinpidon vastaaviin lukuihin, analysoimalla tilaston revisioita vuosiaineiston valmistuessa sekä seuraamalla tietojen johdonmukaisuutta ajassa.

Lisäksi tilaston laatua arvioidaan osana laadintaprosessia tehtävien validointi- ja konsistenssitarkastusten avulla. Mahdollisia poikkeamia ja epävarmuustekijöitä tarkastellaan osana tilaston laadun seurantaa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä.

Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista. 

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena.

Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa. Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tilaston tiedot tarkentuvat säännöllisesti lähdeaineistojen täydentyessä. Merkittävimmät revisiot liittyvät uusimman vuoden neljännesten tarkentumiseen ennakollisten vuositietojen valmistuessa maaliskuussa.

Vuositiedot ovat ennakollisia kahden vuoden ajan. Neljännesvuositietoja voidaan tarkentaa neljän viimeisimmän vuoden osalta uusien tai täsmentyneiden lähdetietojen sekä tarkentuvien ajoitusten perusteella, vaikka vuositiedot eivät muuttuisi.

Aikasarjojen tasotarkastuksia (ns. benchmark-revisioita) tehdään EU-maiden yhteisen aikataulun mukaisesti noin viiden vuoden välein. Näissä tarkastuksissa aikasarjat päivitetään vastaamaan uusia käsitteitä, luokituksia, menetelmiä ja kattavampia lähdeaineistoja, mikä voi aiheuttaa muutoksia myös aikasarjojen tasoon pidemmällä aikavälillä.

Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto julkistetaan keskimäärin 80 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä.

Tilasto on julkistettu pääsääntöisesti julkistamiskalenterin mukaisesti. Viivästykset ovat johtuneet teknisistä syistä.

Tilasto on vertailukelpoinen Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvien maiden kanssa.

Tilaston ajallinen vertailukelpoisuus on pääosin hyvä, mutta siihen vaikuttavat tietyt menetelmä- ja rakenneuudistukset:

• Tuotantoverojen ja muiden juoksevien verojen käsittelyyn tehdyn menetelmäuudistuksen vuoksi taloustoimissa (D29 ja D59) on aikasarjakatkos vuosien 2009 ja 2010 välillä.
• Paikallishallinnon tuotoksen ja välituotekäytön tasot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2014 ja 2015 välillä.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kuntahallinnolta hyvinvointialueille vuonna 2023 sekä paikallishallinnon tiedonkeruun uudistus vuonna 2021 heikentävät vertailukelpoisuutta erityisesti vuosien 2022 ja 2023 välillä.

Mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan siten, että aikasarjojen vertailukelpoisuus säilyy mahdollisimman hyvänä.

Tilaston käsitteet ja määritelmät ovat yhdenmukaiset EKT2010–menetelmäkäsikirjaan perustuvien tilastojen kanssa.

Tilaston neljännesvuosi- ja vuositasoiset tiedot ovat keskenään yhtenäiset. Neljännesvuositiedot täsmäytetään vuositasoisiin tietoihin, ja vuosiaineistojen valmistuessa neljännesvuositiedot päivitetään vastaamaan vuositasoa. Näin varmistetaan, että neljännesvuosittaisten tietojen summa vastaa vuositasoisia tietoja.

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenäiset, kuten vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisyhteisöjen tilastot, reaaliset sektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito sekä tarjonta- ja käyttötaulukot.

Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikissa ajankohdissa ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tilapäisiä eroja voi esiintyä. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Tilaston sisäinen yhtenäisyys on hyvä. Tilaston eri muuttujat, sektorit ja tasot ovat keskenään johdonmukaisia ja perustuvat yhtenäisiin käsitteisiin, luokituksiin ja määritelmiin. Mahdolliset erot luvuissa johtuvat pääosin pyöristyksistä.

Lähdeaineistoihin ja luokituksiin liittyviä eroja voi kuitenkin esiintyä. Näitä tarkastellaan ja yhtenäistetään tilaston laadinnan yhteydessä sekä menetelmällisesti että asiantuntija-arvioon perustuen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.

Tilaston tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla ja StatFin-tietokannassa neljännesvuosittain. Julkistuksen yhteydessä julkistetaan tiedote, jossa esitetään keskeiset tiedot.

Tilaston julkistusten tietoja julkistetaan osana Euroopan Keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia.

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.

Tilaston mikroaineistoja ei ole laajasti saatavilla julkiseen käyttöön. Lähdeaineistoa on kuitenkin osittain saatavilla muissa palveluissa, erityisesti paikallishallinnon ja valtion osalta Valtiokonttorin ylläpitämässä Tutki hallintoa ‑palvelussa.

Tilaston tiedot julkaistaan pääosin aggregoidussa muodossa, koska tilasto perustuu eri lähteistä yhdistettyihin ja estimoituihin tietoihin.

Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot sivullaan.

Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑viitekehykseen. Tässä laatuselosteessa kuvataan tilaston keskeiset lähteet ja menetelmät.

Yksityiskohtaisempi kuvaus tilaston menetelmistä esitetään Suomen kansantalouden tilinpidon (QSA) menetelmäkuvauksessa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston laadinnassa noudatetaan tilastolakia ja muita tietosuojaa koskevia säädöksiä. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin.

Tilasto on makrotason tilasto, eikä se sisällä tietoja, joiden perusteella yksittäiset tiedonantajat voitaisiin tunnistaa. Julkaistavat tiedot eivät edellytä erillisiä tilastollisen tietosuojan suojausmenetelmiä.

Tietojen käsittelyssä sovelletaan Tilastokeskuksen yleisiä tietoturva- ja suojausmenettelyjä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tarvitsevat niitä työssään, ja tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.