Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilasto on osa kansantalouden tilinpitoa ja kuvaa valtionhallinnon, paikallishallinnon, työeläkelaitosten ja sosiaaliturvarahastojen suhdannekehitystä. Tiedot kerätään lukuisista eri lähteistä ja ne julkaistaan neljä kertaa vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Tilasto kattaa Euroopan kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -viitekehyksen mukaisesti Suomen julkisyhteisöihin (S.13) luokitellut institutionaaliset yksiköt, jotka jaetaan alasektoreihin:
- valtionhallinto (S.1311)
- paikallishallinto pl. hyvinvointihallinto (S.13131)
- hyvinvointihallinto (S.13132)
- työeläkelaitokset (S.13141)
- muut sosiaaliturvarahastot (S.13149).
Tiedot perustuvat neljännesvuosittain käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin. Näitä täydennetään estimointimenetelmillä, jotta tiedot vastaavat mahdollisimman kattavasti koko perusjoukkoa.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä käytetään EKT 2010 ‑viitekehyksen mukaista institutionaalista yksikköä. Pääsääntöisesti institutionaalinen yksikkö vastaa y‑tunnuksella yksilöitävää oikeudellista yksikköä, mutta poikkeustapauksissa oikeudellinen yksikkö voi jakautua useaksi institutionaaliseksi yksiköksi.
Tällaisia poikkeuksia ovat kunnalliset ja valtion liikelaitokset, jotka voidaan käsitellä erillisinä institutionaalisina yksikköinä sekä eräät eläkekassat, joissa toiminta jakautuu lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavaan osaan ja vapaaehtoista eläketurvaa tarjoavaan osaan.
Markkinatoimintaa harjoittavat liikelaitokset luokitellaan yrityssektoriin (S.11). Eläkekassojen lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitava osa luokitellaan työeläkelaitoksiin (S.13141) ja vapaaehtoista eläketurvaa tarjoava osa vapaaehtoisiin eläkerahastoihin (S.129).
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukon muodostavat kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑manuaalin mukaiset julkisyhteisöihin (sektori S.13) kuuluvat institutionaaliset yksiköt.
Lista julkisyhteisöt‑sektoriin kuuluvista yksiköistä julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen sivuilla (ulkoinen linkki; vieritä sivun keskivaiheille ja avaa Excel-tiedosto ”Julkisyhteisöt-sektoriin kuuluvat yksiköt”).
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilaston viitealue on Suomi.
Tilasto kattaa kaikki Suomeen kuuluvat julkisyhteisöihin (S.13) luokitellut institutionaaliset yksiköt kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑viitekehyksen mukaisesti.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilaston aikasarjat alkavat vuodesta 1999.
Tiedot on saatavilla neljännesvuosittain, ja ne päivittyvät säännöllisesti uusimman käytettävissä olevan aineiston valmistuttua.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilaston tiedot esitetään euroina. Tiedot julkaistaan miljoonina euroina.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilasto on neljännesvuositilasto ja sitä julkaistaan noin 80 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Euroopassa noudatettava kansantalouden tilinpitojärjestelmä on kuvattu manuaalissa EKT 2010, Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat, 2010. Manuaalissa on määritelty julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt sekä käytetyt taloustoimet.
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2023) ja EKT 2010 -manuaalin mukaista taloustoimiluokitusta.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Arvonlisävero
Arvonlisävero (D211) on tavaroista ja palveluista maksettava vero, jonka yritykset keräävät vaiheittain ja joka lopulta veloitetaan kokonaisuudessaan lopullisilta ostajilta. Arvonlisävero käsittää julkisyhteisöjen keräämän arvonlisäveron, jota sovelletaan kotimaisiin ja tuontituotteisiin. Koko kansantaloudessa ALV on yhtä suuri kuin laskutetun ALV:n yhteissumman ja vähennyskelpoisen ALV:n yhteissumman erotus. Kansantalouden tilinpidossa verot kirjataan suoriteperusteisesti. Suoriteperusteinen kirjaustapa eroaa kassaperusteisesta kirjaustavasta. Kassaperusteinen vero kuvaa kassaan tullutta rahaa. Suoriteperusteinen vero kuvaa transaktiosta määräytyvää veroa sinä periodina, kun velvoite maksaa vero syntyi.
Kausitasoitus
Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus
Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan.
Kiinteän pääoman kuluminen
Kiinteän pääoman kuluminen (P.51C) kuvaa tarkasteluajanjakson aikana loppuun käytettyä kiinteiden varojen määrää. Kuluminen on seurausta normaalista kulumisesta sekä ennakoitavasta vanhenemisesta ja siihen sisältyvät myös sellaisista satunnaisista vahingoista aiheutuneet kiinteän pääoman menetykset, joiden varalle voidaan ottaa vakuutus. Kiinteän pääoman kuluminen poikkeaa liiketaloudellisista poistoista. Se tarkoittaa kiinteän pääoman käyttöä tuotannossa tarkastelujakson aikana. Se tulisi arvioida kiinteän pääomakannan ja eri pääomatavaroiden todennäköisen keskimääräisen taloudellisen iän perusteella.
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot
Luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot koostuvat yksilöllisistä tavaroista ja palveluista, joita julkisyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt siirtävät luontoismuotoisina tulonsiirtoina yksittäisille kotitalouksille ja jotka voivat olla markkinoilta ostettuja tai julkisyhteisöjen tai kotitalouksia palvelevien voitttoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamia markkinattomia tuotoksia.
Nettoluotonanto/ -otto
Nettoluotonanto/ -otto on tasapainoerä pääomatilillä ja rahoitustilillä. Nettoluotonanto/ -otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää, jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta. Nettoluotonantoa/-ottoa kuvataan rahoitustilinpidossa käsitteellä rahoitustaloustoimet, netto. Se on rahoitusvarojen nettohankinnan ja velkojen nettohankinnan erotus. Jos rahoitusvaroja kertyy jakson aikana enemmän kuin lisävelkaa, sektori on nettomääräisesti luotonantaja.
Omaisuusmenot ja -tulot
Omaisuustuloja ja -menoja (D.4) syntyy, kun rahoitusvarojen tai luonnonvarojen omistajat antavat tällaiset varat muiden institutionaalisten yksikköjen käyttöön. Rahoitusvarojen käytöstä saatavaa tuloa kutsutaan sijoitustuloksi, kun taas luonnonvaran käytöstä syntyvä tulo on vuokraa. Omaisuustulot ovat sijoitustulojen ja vuokrien yhteismäärä. Omaisuustulot luokitellaan seuraavasti: a) korot (D.41); b) yritysten jakamat tulot (D.42): 1) osingot (D.421); 2) yritystulon otot yritysmäisistä yhteisöistä (D.422); c) ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43); d) muut sijoitustulot (D.44): 1) vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441); 2) eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442); 3) osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443); e) maan ja luonnonvaran vuokrat (D.45).
Palkansaajakorvaukset
Palkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti: a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiot b) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).
Pääomansiirrot
Pääomansiirrot eroavat tulonsiirroista siinä, että niihin sisältyy vähintään yhden taloustoimen osapuolen varan tai varojen hankintaa tai vähennystä. Riippumatta siitä, suoritetaanko pääomansiirrot rahamääräisinä vai luontoismuotoisina, ne johtavat vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolien taseissa esitetyissä rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa. Pääomansiirrot koostuvat pääomaveroista, investointiavustuksista ja muista pääomansiirroista.
Pääomaverot
Pääomaverot (D.91) koostuvat veroista, joita peritään epäsäännöllisin väliajoin ja erittäin harvoin institutionaalisten yksiköiden omistamien varojen tai nettovarallisuuden arvoista tai institutionaalisten yksiköiden välillä siirrettyjen varojen arvoista testamenttilahjoitusten, henkilöiden välisten lahjojen tai muiden siirtojen johdosta (esim. perintö- ja lahjavero).
Rahamääräiset sosiaalietuudet
Rahamääräisiin sosiaalietuuksiin sisältyvät (D62) a) rahamääräiset sosiaaliturvaetuudet, joita sosiaaliturvarahastot maksavat kotitalouksille sosiaaliturvajärjestelmistä. Esim. eläkkeet, työttömyysturva. b) rahamääräiset sosiaaliavustukset, joita julkisyhteisöt maksavat kotitalouksille samojen tarpeiden tyydyttämiseen kuin sosiaalivakuutusetuudet, mutta niitä ei suoriteta sosiaaliturvamaksut ja sosiaalivakuutusetuudet yhdistävästä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Esim. kunnallinen toimeentulotuki, elatusavut.
Sosiaaliturvamaksut
Sosiaaliturvamaksuihin (OECD-verotilaston luokka 2000) sisältyvät kaikki pakolliset maksut joiden suorittamisesta seuraa oikeus sosiaalietuuksien saamiseen tulevaisuudessa. Nämä sisältävät: a) työnantajan sosiaaliturvamaksut, esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut b) palkansaajan sosiaaliturvamaksut, esim. palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut, palkansaajien työeläkevakuutusmaksut, palkansaajien kansaneläkevakuutusmaksu (KEVA), palkansaajien sairasvakuutusmaksu (SAVA) c) itsenäisten yrittäjien ja työllisiin kuulumattomien henkilöiden sosiaaliturvamaksut, esim. yrittäjien eläketurvamaksut. OECD-verotilastossa sosiaaliturvamaksuihin luetaan vain pakolliset sosiaaliturvamaksut, joten siihen eivät sisälly kansantalouden tilinpidon vapaaehtoiset sosiaaliturvamaksut (todellisten sosiaaliturvamaksujen (D611) alaerä).
Säästö
Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttumaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen poismaksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat.
Trendi
Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.
Tukipalkkiot
Tukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalkkioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä. Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotantoyksiköille tehdyt tulonsiirrot. Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti: a) tuotetukipalkkiot (D.31) (1) tuontitukipalkkiot (D.311) (2) muut tuotetukipalkkiot (D.319) b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).
Tuotannon ja tuonnin verot
Tuotannon ja tuonnin verot (D.2) koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset kantavat tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei. Tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat seuraavasti: a) tuoteverot (D.21) (1) arvonlisäverot (ALV) (D.211) (2) tuontiverot ja -tullit ilman ALV:a (D.212) – tuontitullit (D.2121) – muut tuontiverot kuin ALV ja tuontitullit (D.2122) (3) muut tuoteverot kuin ALV ja tuontiverot (D.214) b) muut tuotantoverot (D.29).
Tuotos perushintaan
Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.
Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut
Työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D611). Työnantajat maksavat työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut sosiaaliturvajärjestelmiä ylläpitäville sosiaaliturvarahastoille ja eläkerahastoille varmistaakseen sosiaalietuuksia työntekijöilleen. Esim. työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, työnantajan työeläkevakuutusmaksut, työnantajan sosiaaliturvamaksut.
Välituotekäyttö
Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa. Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. Laadintaa ohjeistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella EU 549/2013, jota on viimeksi täydennetty asetuksella EU 2023/734.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa neljännesvuosittain keskimäärin 80 vuorokauden kuluessa tilastojakson päättymisestä.
Tiedot toimitetaan neljännesvuosittain Eurostatille, ja Eurostat julkaisee ne omilla verkkosivuillaan osana Euroopan unionin tilastoja.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston laadinnassa hyödynnetään useita hallinnollisia ja tilastollisia lähdeaineistoja.
Valtion kirjanpitojärjestelmä tuottaa yksityiskohtaista neljännesvuositason tietoa keskushallinnosta (S.1311). Se tarjoaa myös luotettavaa tietoa vastapuolisektoreista, minkä vuoksi sitä hyödynnetään muiden sektorien osalta erityisesti tulonsiirtojen laadinnassa.
Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, (S.13131) keskeinen tietolähde on kuntien ja kuntayhtymien neljännesvuosiraportointi. Tämä aineisto kattaa kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset. Hyvinvointialuehallinnon (S.13132) osalta tärkein tietolähde on hyvinvointialueiden neljännesvuosiraportointi. Toinen tärkeä tietolähde on Verohallinnon kuukausittainen veroaineisto, jota käytetään verovirtojen laadinnassa.
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän (S.13141) tiedot perustuvat Työeläkelaitosten neljännesvuositiedusteluun. Tilastokeskuksen omassa tiedonkeruussa kysytään taloudellisen toiminnan eriä kuudelta suurimmalta julkisen ja yksityisen sektorin pakollista työeläkevakuuttamista hoitavalta yksiköltä. Muiden sosiaaliturvarahastojen (S.13149) tärkein tietolähde on Kelan kirjanpitoaineisto. Kela on kansallinen sosiaalietuuksista vastaava laitos.
Verohallinnon säännöllisesti tuottama veroaineisto sisältää luotettavaa neljännesvuositietoa maksetuista palkoista ja sosiaaliturvamaksuista. Tätä käytetään D.1-erän (palkat) ja siihen liittyvien erien laadinnassa myös sektoreille S.1311, S.1313 ja S.13141.
Neljännesvuosittain saatavilla olevat aineistot eivät ole kaikilta osin kattavia. Näitä puutteita korjataan tilaston laadinnan yhteydessä ekstrapolointi- ja täsmäytysmenetelmillä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedonkeruutiheys vaihtelee kuukaudesta neljännesvuoteen.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilasto ei pääosin perustu omaan tiedonkeruuseen, vaan siinä hyödynnetään eri hallinnollisista lähteistä saatavia tietoja. Lähdeaineistot perustuvat pääosin muiden viranomaisten tiedonkeruuseen.
Työeläkelaitossektorin osalta tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen, joka toteutetaan kyselytiedonkeruuna verkossa. Muilla sektoreilla tietoja täydennetään tarvittaessa yksittäisillä kyselyillä.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tilaston laadinnan yhteydessä aineistoille tehdään laadunvarmistus- ja validointitarkastuksia ennen tietojen julkaisemista.
Aineistoille tehdään loogisuustarkastuksia, joilla varmistetaan tietojen tekninen eheys, oikeellisuus ja johdonmukaisuus. Näihin kuuluu muun muassa aineistojen rakenteen tarkastaminen, puuttuvien tietojen ja mahdollisten ristiriitaisuuksien tunnistaminen sekä poikkeavien arvojen arviointi.
Valmiille tilastoaineistolle tehdään konsistenssitarkastuksia, joissa varmistetaan, että ilmiö kuvautuu yhdenmukaisesti kaikissa kansantalouden tilinpidon tilastoissa. Aikasarjatietoja tarkastellaan analysoimalla äkillisiä muutoksia ja muita poikkeamia.
Lisäksi arvioidaan aineistojen kattavuutta ja verrataan tietoja muihin käytettävissä oleviin lähteisiin. Aineistoa validoidaan sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti, jotta tilaston eri osat muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.
Havaitut poikkeamat analysoidaan ja korjataan tarvittaessa tilaston laadinnan yhteydessä tai yhteistyössä aineiston tuottajien kanssa.
Tietojen toimittamisen yhteydessä Eurostat tarkistaa jäsenmaiden toimittamat tiedot. Tarkistusprosessin aikana tietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa.
Tilaston laatua seurataan myös tarkastelemalla revisioita, eli ensijulkistettujen tietojen ja myöhempien tarkistusten välisiä eroja.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tilaston tiedot muodostetaan yhdistämällä useista lähdeaineistoista saatavia tietoja. Lähdeaineistot yhdistetään ja yhdenmukaistetaan siten, että tiedot vastaavat kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden.
Neljännesvuosittain saatavilla olevat aineistot eivät kata kaikkia perusjoukon yksiköitä tai tarvittavia muuttujia, minkä vuoksi tietoja täydennetään estimointimenetelmillä. Keskeinen menetelmä neljännesvuositietojen muodostamisessa on Denton‑menetelmään perustuva ajallinen jakaminen, jossa vuositasoiset tiedot jaetaan neljänneksille neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavien lähdeaineistojen perusteella.
Menetelmän avulla yhdistetään vuositasoisten tietojen taso ja neljännesvuosittaisten tietojen kuvaama kehitys siten, että neljännesvuositiedot summautuvat vuositasoisiin tietoihin.
Silloin, kun vuositasoisia tietoja ei vielä ole saatavilla, uusimpien neljännesten tiedot estimoidaan ekstrapoloimalla neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavien lähdeaineistojen perusteella.
Tarkempi kuvaus tilaston menetelmistä esitetään Suomen kansantalouden tilinpidon (QSA) menetelmäkuvauksessa.
Kausitasoitus (SIMS 18.6.1)
Kausitasoitus tehdään Tramo/Seats-menetelmällä käyttäen ohjelmistoa JDEMETRA+.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston keskeisiä käyttäjiä ovat julkinen hallinto, kansainväliset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Tietoja käytetään EU-raportointiin ja taloudellisten ilmiöiden analysointiin. Tilasto vastaa keskeisiin tietotarpeisiin julkisyhteisöjen tuloista, menoista ja nettoluotonannosta sekä niiden kehityksestä neljännesvuosittain.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilaston tarkkuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavat erityisesti lähdeaineistojen kattavuus ja saatavuus sekä käytetyt estimointimenetelmät. Neljännesvuosiaineistot eivät kata kaikkia perusjoukon yksiköitä, mikä lisää erityisesti uusimpien neljännesten epävarmuutta.
Puuttuvia tietoja täydennetään estimointimenetelmillä, mutta niihin liittyy epävarmuutta, joka voi johtaa poikkeamiin. Keskeisiä virhelähteitä ovat peittovirhe, mittausvirhe sekä mallista johtuva epävarmuus. Katovirhettä esiintyy, mutta sen vaikutus on pienempi kuin peittovirheen.
Tilaston laatua seurataan analysoimalla tietojen revisioita sekä vertaamalla keskeisiä tunnuslukuja, kuten nettoluotonantoa, rahoitustilinpidon vastaaviin tietoihin.
Tilasto soveltuu hyvin julkisyhteisöjen kehityksen seurantaan neljännesvuositasolla. Epävarmuudet kohdistuvat erityisesti uusimpiin neljänneksiin, joissa lähdeaineistot ovat puutteellisempia ja estimointiin liittyvä epävarmuus on suurinta.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Tilastoon liittyy epävarmuutta, joka johtuu erityisesti käytetyistä estimointimenetelmistä ja lähdeaineistojen käyttäytymisestä ajassa.
Estimointimenetelmiin liittyy epävarmuutta, koska neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavat indikaattorit eivät aina vastaa tarkasti vuositasoisten tietojen rakennetta ja kehitystä. Tämä korostuu erityisesti uusimmissa neljänneksissä sekä tilanteissa, joissa talouden kehitys muuttuu nopeasti. Tämän seurauksena neljännesvuositiedot voivat kuvata kehitystä tilapäisesti eri tavalla kuin myöhemmin tarkentuvat vuositasoiset tiedot.
Lisäksi lähdeaineistoihin voi liittyä ajoitus- ja luokittelueroja, jotka vaikuttavat siihen, miten eri taloustoimet kohdistuvat ajallisesti ja sektoreittain. Näiden vaikutus ei ole systemaattisesti samaan suuntaan, vaan voi vaihdella eri tilanteissa.
Näiden virhelähteiden vaikutusta seurataan tarkastelemalla tietojen revisioita sekä vertaamalla keskeisiä suureita muihin kansantalouden tilinpidon tietoihin. Epävarmuutta hallitaan hyödyntämällä useita lähdeaineistoja, tekemällä validointi- ja konsistenssitarkastuksia sekä päivittämällä tietoja aineistojen täydentyessä.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Peittovirhettä syntyy, koska neljännesvuosittaiset lähdeaineistot eivät kata kaikkia julkisyhteisöihin kuuluvia yksiköitä. Osa yksiköistä jää aineiston ulkopuolelle, mikä aiheuttaa alipeittoa.
Ylipeittoa ja päällekkäisyyksiä voi puolestaan syntyä aineistoja yhdistettäessä, jos sama tapahtuma tai erä sisältyy useaan lähteeseen.
Alipeittoa vähennetään hyödyntämällä useita lähdeaineistoja ja estimoimalla puuttuvia tietoja. Neljännesvuositietojen muodostamisessa hyödynnetään Denton-menetelmään perustuvaa ajallista jakamista, jossa tietoja estimoidaan neljännesvuosittain saatavilla olevan aineiston ja vuositasoisten tietojen perusteella.
Peittovirheen vaikutus korostuu erityisesti uusimmissa neljänneksissä, jolloin lähdeaineistot ovat vielä puutteellisia. Tiedot tarkentuvat ajan myötä aineistojen täydentyessä.
Mittausvirhe (SIMS 13.3.2)
Mittausvirhettä voi syntyä lähdeaineistoissa käytettävistä kirjaus- ja raportointikäytännöistä sekä käsitteiden eroista suhteessa kansantalouden tilinpidon määritelmiin.
Rekisteri- ja kirjanpitoaineistoissa mittausvirhettä voi aiheutua esimerkiksi tietojen kirjausajankohdista, kirjanpitokäytännöistä sekä siitä, että tilaston käsitteet ja luokitukset eivät täysin vastaa lähdeaineistojen rakenteita. Myös raportointikäytäntöjen muutokset ja tekniset virheet voivat vaikuttaa tietojen mittaamiseen.
Kyselyaineistoissa mittausvirhettä voi syntyä esimerkiksi tiedonantajien tulkintaeroista ja raportointikäytännöistä. Näiden vaikutus on kuitenkin rajallisempi, koska tiedonkeruut kohdistuvat suppeaan joukkoon toimijoita.
Mittausvirheen vaikutusta seurataan vertaamalla tietoja eri lähteisiin ja tarkastelemalla aikasarjojen kehitystä. Virhettä pyritään vähentämään yhtenäistämällä käsitteitä ja luokituksia, ohjeistamalla tiedonantajia sekä tekemällä aineistojen tarkistuksia ja muokkauksia tilaston laadinnan yhteydessä.
Katovirhe (SIMS 13.3.3)
Katovirhettä esiityy neljännesvuosittaisten lähdeaineistojen peittoon kuuluvien yksiköiden puutteellisen raportoinnin vuoksi. Katovirheen vaikutus on kuitenkin pienempi kuin peittovirheen, joka aiheutuu neljännesvuosittaisten lähdeaineistojen rajallisesta kattavuudesta. Katovirhettä pyritään korjaamaan imputoimalla puuttuvat tiedot käytettävissä olevan muun aineiston perusteella.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Käsittelyvirhettä voi syntyä tietojen käsittelyvaiheissa, kuten tietojen tallennuksessa, luokittelussa, muokkauksessa, laskennassa ja yhdistelyssä. Nämä virheet voivat vaikuttaa tilastotietojen oikeellisuuteen ja tarkkuuteen.
Käsittelyvirhettä hallitaan tarkistuksilla, vertailulaskennoilla sekä varmistamalla laskentojen toistettavuus. Lisäksi käytetään versionhallintaa ja dokumentoituja tuotantoprosesseja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja korjata mahdolliset virheet.
Mallista johtuva virhe (SIMS 13.3.5)
Malliin liittyvää epävarmuutta syntyy siitä, että neljännesvuosittaista kehitystä kuvaavat indikaattorit eivät aina vastaa tarkasti tarkasteltavan ilmiön todellista kehitystä. Riski korostuu tilanteissa, joissa talouden rakenne muuttuu tai indikaattorien ja varsinaisen ilmiön välinen yhteys heikkenee.
Mallin toimivuutta arvioidaan tarkastelemalla tietojen revisioita, vertaamalla estimoituja tietoja myöhemmin saataviin vuositasoisiin tietoihin sekä vertaamalla tuloksia muihin käytettävissä oleviin tietolähteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tietojen tarkentuminen vaikuttaa keskeisiin tunnuslukuihin.
Mallin käytöstä ja siihen liittyvästä epävarmuudesta viestitään osana tilaston laadun kuvausta.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilaston laatua arvioidaan vertaamalla tilaston keskeisiä tunnuslukuja, kuten nettoluotonantoa/nettoluotonottoa sektoreittain rahoitustilinpidon vastaaviin lukuihin, analysoimalla tilaston revisioita vuosiaineiston valmistuessa sekä seuraamalla tietojen johdonmukaisuutta ajassa.
Lisäksi tilaston laatua arvioidaan osana laadintaprosessia tehtävien validointi- ja konsistenssitarkastusten avulla. Mahdollisia poikkeamia ja epävarmuustekijöitä tarkastellaan osana tilaston laadun seurantaa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä.
Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena.
Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa. Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Tilaston tiedot tarkentuvat säännöllisesti lähdeaineistojen täydentyessä. Merkittävimmät revisiot liittyvät uusimman vuoden neljännesten tarkentumiseen ennakollisten vuositietojen valmistuessa maaliskuussa.
Vuositiedot ovat ennakollisia kahden vuoden ajan. Neljännesvuositietoja voidaan tarkentaa neljän viimeisimmän vuoden osalta uusien tai täsmentyneiden lähdetietojen sekä tarkentuvien ajoitusten perusteella, vaikka vuositiedot eivät muuttuisi.
Aikasarjojen tasotarkastuksia (ns. benchmark-revisioita) tehdään EU-maiden yhteisen aikataulun mukaisesti noin viiden vuoden välein. Näissä tarkastuksissa aikasarjat päivitetään vastaamaan uusia käsitteitä, luokituksia, menetelmiä ja kattavampia lähdeaineistoja, mikä voi aiheuttaa muutoksia myös aikasarjojen tasoon pidemmällä aikavälillä.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Julkisyhteisöjen neljännesvuositilasto julkistetaan keskimäärin 80 vuorokauden viipeellä tilastoajankohdan päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tilasto on julkistettu pääsääntöisesti julkistamiskalenterin mukaisesti. Viivästykset ovat johtuneet teknisistä syistä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilasto on vertailukelpoinen Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvien maiden kanssa.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilaston ajallinen vertailukelpoisuus on pääosin hyvä, mutta siihen vaikuttavat tietyt menetelmä- ja rakenneuudistukset:
- Tuotantoverojen ja muiden juoksevien verojen käsittelyyn tehdyn menetelmäuudistuksen vuoksi taloustoimissa (D29 ja D59) on aikasarjakatkos vuosien 2009 ja 2010 välillä.
- Paikallishallinnon tuotoksen ja välituotekäytön tasot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2014 ja 2015 välillä.
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kuntahallinnolta hyvinvointialueille vuonna 2023 sekä paikallishallinnon tiedonkeruun uudistus vuonna 2021 heikentävät vertailukelpoisuutta erityisesti vuosien 2022 ja 2023 välillä.
Mahdolliset muutokset pyritään toteuttamaan siten, että aikasarjojen vertailukelpoisuus säilyy mahdollisimman hyvänä.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilaston käsitteet ja määritelmät ovat yhdenmukaiset EKT2010–menetelmäkäsikirjaan perustuvien tilastojen kanssa.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Tilaston neljännesvuosi- ja vuositasoiset tiedot ovat keskenään yhtenäiset. Neljännesvuositiedot täsmäytetään vuositasoisiin tietoihin, ja vuosiaineistojen valmistuessa neljännesvuositiedot päivitetään vastaamaan vuositasoa. Näin varmistetaan, että neljännesvuosittaisten tietojen summa vastaa vuositasoisia tietoja.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenäiset, kuten vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisyhteisöjen tilastot, reaaliset sektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito sekä tarjonta- ja käyttötaulukot.
Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikissa ajankohdissa ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tilapäisiä eroja voi esiintyä. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilaston sisäinen yhtenäisyys on hyvä. Tilaston eri muuttujat, sektorit ja tasot ovat keskenään johdonmukaisia ja perustuvat yhtenäisiin käsitteisiin, luokituksiin ja määritelmiin. Mahdolliset erot luvuissa johtuvat pääosin pyöristyksistä.
Lähdeaineistoihin ja luokituksiin liittyviä eroja voi kuitenkin esiintyä. Näitä tarkastellaan ja yhtenäistetään tilaston laadinnan yhteydessä sekä menetelmällisesti että asiantuntija-arvioon perustuen.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosittain.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tilaston tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla ja StatFin-tietokannassa neljännesvuosittain. Julkistuksen yhteydessä julkistetaan tiedote, jossa esitetään keskeiset tiedot.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Tilaston julkistusten tietoja julkistetaan osana Euroopan Keskuspankin, Eurostatin, OECD:n ja IMF:n tilastojulkistuksia.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston mikroaineistoja ei ole laajasti saatavilla julkiseen käyttöön. Lähdeaineistoa on kuitenkin osittain saatavilla muissa palveluissa, erityisesti paikallishallinnon ja valtion osalta Valtiokonttorin ylläpitämässä Tutki hallintoa ‑palvelussa.
Tilaston tiedot julkaistaan pääosin aggregoidussa muodossa, koska tilasto perustuu eri lähteistä yhdistettyihin ja estimoituihin tietoihin.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tilaston tiedot sivullaan.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon EKT 2010 ‑viitekehykseen. Tässä laatuselosteessa kuvataan tilaston keskeiset lähteet ja menetelmät.
Yksityiskohtaisempi kuvaus tilaston menetelmistä esitetään Suomen kansantalouden tilinpidon (QSA) menetelmäkuvauksessa.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston laadinnassa noudatetaan tilastolakia ja muita tietosuojaa koskevia säädöksiä. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja niitä käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tilasto on makrotason tilasto, eikä se sisällä tietoja, joiden perusteella yksittäiset tiedonantajat voitaisiin tunnistaa. Julkaistavat tiedot eivät edellytä erillisiä tilastollisen tietosuojan suojausmenetelmiä.
Tietojen käsittelyssä sovelletaan Tilastokeskuksen yleisiä tietoturva- ja suojausmenettelyjä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tarvitsevat niitä työssään, ja tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.