Julkaisu sisältää kolmen päätoimialan (alkutuotanto, jalostus ja palvelut) sekä koko talouden aikasarjat. Laskennassa käytettävät lähdeaineistot kattavat suuren osan neljännesvuositilinpidossa käytettävästä aineistosta. Laskenta toteutetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolla. Välituotekäyttöä ei arvioida erikseen, vaan sen volyymin oletetaan kehittyvän samoin kuin tuotoksen volyymi.

Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu pääosin muiden tilastojen tuottamiin tilastoihin.

Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta arvotietolähteinä käytetään pääsääntöisesti liikevaihtokuvaajien ja sekä teollisuuden, että palvelujen volyymi-indeksejä ja julkisten palveluiden osalta palkkasummakuvaajien ennakkotietoja. Hintatietoina hyödynnetään tuottajahinta- ja ansio-tasoindeksejä. Alkutuotannon lähdeaineistoina toimivat yksikkömäärätiedot meijereiden vastaanottamasta maidosta, teurastamotilastot, satotilastot, tiedot markkinahakkuista ja näitä yksikkömäärätietoja vastaavat yksikköhintatiedot.

Tuotannon suhdannekuvaajan yhdistelee talouden kaikki toimialat kattavat lähdetilastot.

Lähdeaineistot saattavat sisältää liikevaihtotietoja, joihin sisältyy toimintoja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Liikevaihtokuvaajien osalta voi olla, että myyntitiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta.

Tuotannon suhdannekuvaaja kattaa kuukausittaiset tiedot alkaen vuodesta 1995.

Tiedot ovat indeksimuodossa siten, että vuoden 2015 keskiarvoksi tulee 100.

Mittayksiköt ovat indeksipistelukuja sekä muutosprosentteja.

Viiteajankohta on kuukausi. Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan noin puolentoista kuukauden viiveellä viitekuukauden päättymisestä.

Neljä kertaa vuodessa julkaistaan kuukausittaisen suhdannekuvaajan yhteydessä ns. flash-estimaatti BKT:n kehityksestä suhdannekuvaajan tietoihin perustuen. Viiteajankohta on tuolloin neljännesvuosi.

Tuotannon suhdannekuvaajassa tiedot on luokiteltu toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan kolmeen luokkaan: alkutuotanto, jalostus sekä palvelut.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Neljännesvuosittain laadittava flash-estimaatti toimitetaan Eurostatin käyttöön osaksi EU:n BKT-aggregaatteja.

Tuotannon suhdannekuvaaja on pääosin muista tilastoista koottu tilasto. Alkutuotannon tiedot kerätään Luonnonvarakeskuksen maatalous- sekä metsätilastojen tiedoista. Teollisuuden sekä palvelujen osalta hyödynnetään teollisuustuotannon volyymi-indeksiä, palveluiden volyymi-indeksiä sekä kaupan liikevaihtokuvaajaa. Julkisen sektorin toimialojen, sekä kotitalousektorin sekä voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tuotannon laskennassa osin hyödynnetään myös Verohallinnon oma-aloitteisten verojen rekisteriä palkkasummien osalta.

Lähdetiedot toimitetaan kuukausittain.

Tilasto koostuu enimmäkseen muista tilastoista, jotka toimitetaan Tilastokeskuksen sisällä.

Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittainsovittuna päivänä.

Alkutuotannon tiedot poimitaan Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.

Teollisuuden ja palveluiden lähdetietoja validoidaan kuukausittain lähdetiedot toimittaneen yksikön kanssa.

Menetelmäkuvaus löytyy tilaston kotisivulta.

Lyhyesti kuvattuna prosessi on seuraavanlainen:

Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu tuotoksen indikaattoreihin. Indikaattorisarjat tallennetaan kansantalouden tilinpidon luokitusten mukaisesti tietokantaan, jonka jälkeen sarjat täsmäytetään neljännesvuositilinpidon vastaavan tarkkuuden tietoihin. Menetelmä on suhteellinen Denton-menetelmä.

Uusimmat tiedot, joille ei löydy neljännesvuositilinpidosta vastaavaa ajankohtaa, ekstrapoloidaan joko BI-suhdetta, tai niin sanottua annual overlap -muutosta käyttäen, lähdeainestosta riippuen. Täsmäytettyjen tuotosindikaattorien lisäksi muodostetaan täsmäytetyt välituotekäytön indikaattorit, jotka täsmäävät neljännesvuositilinpidon tietoihin historian osalta ja joiden oletetaan kehittyvän samaa tahtia tuotoksen volyymin kehityksen kanssa.

Käypähintaiset tiedot deflatoidaan edellisen vuoden keskihintaisiksi. Edellisen vuoden keskihintaiset luvut ketjutetaan annual overlap -menetelmällä. 

Ketjutettujen sarjojen lisäksi julkaistaan myös kausitasoitetut sekä työpäiväkorjatut sarjat.

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+-ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Talouden tutkimuslaitokset, pankit sekä konsultointiyritykset laativat tilannekatsauksia sekä ennusteita talouden kehityksestä hyödyntäen tuotannon suhdannekuvaajan sekä neljännesvuositilinpidon tietoja.

Tuotannon suhdannekuvaajan osuvuutta voi arvioida julkaisun yhteydessä esitettävän revisiotaulukon avulla. Revisiot aiheutuvat joko lähdeaineiston tarkentumisesta tai täsmäyttämisestä neljännesvuositilinpitoon. Koska aikasarjat lasketaan joka kierroksella uudelleen kokonaisuudessaan, revisiot ovat mahdollisia myös vanhoilla vuosilla, jos esim. vuositilinpidon tasot muuttuvat ja muutokset välittyvät täsmäytyksen kautta neljännesvuositilinpitoon ja edelleen tuotannon suhdannekuvaajaan.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin.

Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Suhdannetilastojen kausitasoitetut tiedot tarkentuvat käytettävän laskentamenetelmän vuoksi. Uuden aikasarjahavainnon tuoma lisäinformaatio hyödynnetään mallipohjaisessa laskentamenetelmässä, mikä heijastuu vanhojen julkistusten muutoksena. Tuoreimpien kausitasoitettavien lukujen revisoitumisesta kerrotaan tilastojen julkistuksissa ja laatuselosteissa.

Keskeisten suhdannetilastojen ja joidenkin vuositilastojen yhteydessä julkistetaan myös taulukko toteutuneista revisioista. Taulukosta ilmenee, miten viimeisten tilastoajankohtien tiedot ovat muuttuneet ensimmäisen ja tuoreimman tilastojulkistuksen välillä.

Tuotannon suhdannekuvaaja julkistetaan noin 45 päivän kuluttua viitekuukauden päättymisestä.

Tuotannon suhdannekuvaajan julkaisussa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu kalenteriin asetettuna päivänä.

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia STS-asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjat ovat yhteneväiset neljännesvuositilinpidon arvonlisäystä koskevien aikasarjojen kanssa samaa ajankohtaa koskien.

Tuotannon suhdannekuvaajan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Koska välituotekäyttöä, tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita ei erikseen arvioida, tuotannon suhdannekuvaaja ei suoraan mittaa bruttokansantuotteen kehitystä. Aikasarjan historia kuitenkin vastaa neljännesvuositilinpidon arvonlisäystä. Flash-estimaatissa tuoteverot sekä tuotetukipalkkioita on pyritty estimoimaan.

Täsmäytysmenettelystä johtuen tuotannon suhdannekuvaajan alatoimialoja koskevat sarjat eivät ole suoraan vertailukelpoisia lähdetilastojen kanssa.

Tuotannon suhdannekuvaaja on sisäisesti yhtenäinen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja tilastotietojen käyttöehdoista

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tiedote julkaistaan kuukausittain/vuosittain yms. tilaston sivulla.

Flash-estimaatti julkaistaan myös Eurostatin toimesta osana EU 27- tai euromaiden (EA-19) aggregaattia.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tuotannon suhdannekuvaaja on koostettu pääosin muista tilastoista, joiden mikrotason aineisto ei ole saatavilla pääsääntöisesti.

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus löytyy tilaston kotisivuilta. Kuvaus sisältää yksityiskohtaisen selonteon tilaston laadinnassa käytettävistä täsmäytys-, ekstrapolointi-, ketjutus- sekä kausitasoitusmenetelmistä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tiedot lasketaan 2-numerotasolla, mutta aggregoidaan kolmen päätoimialan tasolle julkaisuun.