Perheet-tilastossa on kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien perheiden ja lapsiperheiden väestötiedot:

• puolisoiden/vanhempien ikä
• kieli
• siviilisääty
• kansalaisuus
• syntymämaa sekä
• tietoja kotona asuvista lapsista iän mukaan.

Puolisoiden/vanhempien tietoina ovat myös heidän avioliittonsa järjestysluku sekä viimeisimmät vihki- ja avioeropäivät. Myös rekisteröityneistä pareista on rekisteröintipäivän ja rekisteröinnin purkupäivän ohella tietoja mahdollisista avioliitoista.

Perheen tiedoista ilmenee myös, onko perhe niin sanottu uusperhe ja kuinka monta kummankin puolison alaikäistä lasta sekä puolisoiden yhteistä lasta perheessä on.

Väestölaskentavuoden tilastoissa (joka viides vuosi) perheisiin liitetään myös vanhempien/puolisoiden työssäkäynnin tietoja, tulotietoja, tietoja asumisesta, kesämökkien omistuksesta ja autojen hallinnasta.

Yksittäiset tunnisteelliset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Perhe ja henkilö

Perheitä kuvataan henkilöiden taustamuuttujien avulla. Henkilöillä on kullakin oma henkilönumero, joita käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.

Vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asunut väestö

Tietoja on saatavissa Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta.

Vuodesta 1999 lähtien perheet-tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Ensimmäiset perhetilastot ovat saatavilla vuoden 1950 ja 1960 väestölaskennoista. Vuodesta 1970 lähtien väestölaskentoja on tehty viiden vuoden välein. Lisäksi vuosina 1977, 1978, 1982, 1984 ja 1987 on julkaistu perhetietoja. Vuodesta 1992 perhetilastoja on tehty vuosittain.

Avoliitossa elävistä tehtiin vuosina 1980–1989 vuosittain työvoimatutkimuksen yhteydessä noin 10 000 henkilön otokseen perustuva katsaus.

Vuodesta 1870 vuoteen 1930 tehtiin kymmenvuosittain suurimmissa kaupungeissa henkilölomakkeisiin perustuva väestölaskenta. Näistä laskennoista on saatavilla jonkinlaisia ruokakuntatietoja.

Mittayksiköitä ovat henkilöiden tai perheiden määrä.

Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen päivä (31.12.).

Perheet luokitellaan lapsimäärän suhteen yleisimmin 1, 2, 3, ja 4+ lapsisiin perheisiin. Lasten ikäluokkina käytetään 0-2-, 0-6-, 0-17- ja 0-24-vuotiaiden lasten määrää.

Kansalaisuus, syntymävaltio ja kieli on vuodesta 1999 lähtien luokiteltu ISO-standardien mukaan. Sitä aikaisemmin käytössä olivat Tilastokeskuksen omat luokitukset.

Perhetietoja on saatavilla erilaisilla kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla. Maksullisessa palvelussa on lisäksi kunnan osa-alueittaisia tietoja. Tietoja voidaan tuottaa myös karttakoordinaattipohjaisilla aluejaoilla esim. ruutuaineistoina.

Aluejakona on 31.12.1999 tilastosta lähtien käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Tilauksesta voidaan vuodenvaihteessa yhdistyneiden kuntien tiedot tuottaa myös ennen yhdistymistä olleella vuoden viimeisen päivän aluejaolla.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietoja perheistä toimitetaan Euroopan unionin (Eurostat) ja YK:n tilastotoimistoille ja Pohjoismaiseen vuosikirjaan.

Perhetilasto johdetaan muista Tilastokeskuksessa olevista tiedoista, joten lähtötiedoista ei ole rahallisia kustannuksia. Vuositilaston tekeminen vie noin 4 henkilötyökuukautta. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto.

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Paikalliset väestörekisteriviranomaiset päivittävät väestötietojärjestelmään jatkuvasti tietoja maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista.

Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan seuraavan vuoden tammikuun viimeiseen päivään saakka.

Väestörakennetilaston tiedot poimitaan väestötietojärjestelmästä. Väestörakennetilaston tiedot puolestaan ovat perhetilaston lähtökohtana.

Tiedot kerätään vuosittain.

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Kaikkien henkilöiden pitää kuulua joko perheväestöön tai niin sanottuihin ei-perheellisiin ja näiden kahden joukon summan pitää olla sama kuin aineiston lähtöväestön määrä. Valmiin aineiston jakaumia verrataan edelliseen vuoteen, minkä lisäksi aineiston muodostamisen yhteydessä on lukuisia laskureita ja loogisia tarkistuksia.

Perheet muodostetaan väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa vuoden vaihteessa asuvista henkilöistä. Perheet muodostetaan ohjelmallisesti väestörakenneaineiston tiedoista sen jälkeen, kun henkilöt ovat saaneet rakennus- ja huoneistonumeron.

Tilastotiedot perheistä ovat laajasti käytössä, käyttäjiä ovat muun muassa

• julkinen hallinto
• kansalliset ja kansainväliset järjestöt
• yliopistot ja tutkimuslaitokset
• yritykset
• oppilaitokset.

Tilastot tukevat käyttäjiä suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeella.

Palautetta perheet-tilastosta voi lähettää myös väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto@stat.fi.

Suomen perhetilastoija on etuoikeutetussa asemassa, sillä käytettävissä on väestötietojärjestelmä, jossa jokaisella ihmisellä on henkilötunnuksen lisäksi asuinpaikkatunnus. Tunnus kertoo, missä asunnossa henkilö asuu.

Perhetilastot voidaan laatia koko väestöstä vuosittain, nopeasti ja rasittamatta ihmisiä kalliilla kyselyillä. Näin voidaan Suomen lisäksi tehdä ainakin Tanskassa.

Perheiden päättely väestötietojärjestelmästä aiheuttaa ongelmia lähinnä kahdessa suhteessa:

Perheeksi voidaan yhdistää vain henkilöt, jotka ovat kirjoilla samassa asunnossa.

Kansainvälisten käsitteenmääritysten mukaan perhe voidaan muodostaa myös virallisen asuinpaikan mukaan, kuten Suomessa tehdään. Kuitenkin perheet, joissa esimerkiksi toinen puolisoista on työn takia kirjoilla toisella paikkakunnalla, vaikka oleskeleekin viikonloput ja lomat muun perheen kanssa, eivät tule tilastoihin täydellisinä. Samoin pariskunta voi asua yhdessä, vaikka toinen on edelleen kirjoilla jossain muualla, vaikkapa edellisen puolison luona.

Suomessa valtaosa ihmisistä kuitenkin asuu siellä, missä on kirjoillakin. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää Väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään.

Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännössä katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestövirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 %:lla tieto oli oikein.

Nuorten osalta avoparipäättely on parantunut kotikuntalain myötä. Nyt opiskelija voi muuttaa kirjansa opiskelupaikkakunnalle, toisin kuin ennen.

Koska kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa kerrallaan, perhetilasto ei tavoita erillään asuvien vanhempiensa luona vuorotellen asuvien lasten tilannetta. Lapset tilastoituvat ainoastaan sen vanhempansa perheeseen, jonka luona ovat kirjoilla.

Näin ollen toinen vanhempi voi tilastossa näyttäytyä esimerkiksi yksin asuvana tai ainoastaan uuden puolisonsa kanssa asuvana, vaikka hänen lapsensa asuisivat myös asunnossa osan ajasta. Myös lapsella toisen vanhemman luona oleva uusperhe jää tällöin uusperheiden tilastoinnin ulottumattomiin.

Avoparit (avioliitonkaltainen suhde) joudutaan päättelemään.

Avioliitonkaltaisen suhteen päätteleminen väestötietojärjestelmästä on ongelmallisempaa. Vaihtoehtona on jättää lapsettomat avoparit kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle ja yhdistää avopareja vain yhteisten lasten avulla.

Kun tilastoilla kuitenkin on tarkoitus kuvata yhteiskuntaa mahdollisimman totuudenmukaisesti, ollaan varmaankin lähempänä totuutta päättelemällä avopareja yhteisen osoitteen perusteella kuin jättämällä heidät tilastojen ulkopuolelle.

Ohjelma varmastikin päättelee olemattomia avopareja. Toisaalta se jättää alle 18-vuotiaat avoparit päättelemättä ja samoin ne avoparit, joiden ikäero on yli 15 vuotta. Ohjelman päättelemien avoparien määrä oli kuitenkin hyvin lähellä niitä lukuja, joita haastattelututkimuksissa oli saatu ennen päättelyn aloittamista.

Vuoden 1989 avoparit saatiin vielä erillisellä haastattelututkimuksella. Haastattelun kohteena olivat henkilöt, eivät perheet. Kysymys esitettiin vain henkilöille, joiden siviilisääty ei ollut "naimisissa".

Otoksesta arvioitiin Suomessa olevan 372 000 avoliitossa asuvaa 15–64-vuotiasta henkilöä. Seuraavan vuoden perhetilaston osoitteen mukaan päätellyiksi 18–64-vuotiaiksi avoliitossa asuviksi saatiin 370 000 henkilöä, joista tosin osa on siviilisäädyltään naimisissa olevia. Otosten mukaan avoliitossa asuvien määrä kasvoi 1980-luvun lopulla noin 20 000 henkilöllä vuosittain.

Ottaen huomioon eroavaisuudet ikärajoissa ja siviilisäädyn merkityksessä avoparipäättelyssä voidaan todeta perhetilastoihin pääteltävien avoparien määrän olevan hieman otoksilla mitattua todellisuutta pienemmän. Avoparien päättely antaa kuitenkin riittävän hyvän kuvan yhteiskunnan perherakenteesta.

Näin voidaan seurata, mihin suuntaan kehitys on menossa ja tarkastella eri perhetyyppejä suurempina ryhminä. Yksilötason päätelmien teossa näistä pariskunnista on kuitenkin oltava varovainen.

Tilasto ei sisällä tietoja saman sukupuolen avopareista. Poikkeuksena tähän on kaksi samaa sukupuolta olevaa yhdessä asuvaa henkilöä, joilla on myös yhteinen lapsi asunnossa. Avopuolisoilla ei ole mahdollisuutta lapsen adoptointiin yhdessä tai perheen sisäiseen adoptioon, joten samaa sukupuolta olevat avoparit, joilla on yhteinen lapsi, ovat pääsääntöisesti naispareja, joiden toinen osapuoli on yhteisen lapsen biologinen äiti ja toinen lapselle vahvistettu toinen äiti (vanhemmuuslaki 775/2022, 5 §).

Yksittäistapauksissa kyse voi olla myös pareista, joiden toinen osapuoli on korjannut juridista sukupuoltaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Suomeen on saapunut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, jotka saivat oleskeluluvan EU:n tilapäisen suojelun direktiivin nojalla.

Maaliskuusta 2023 alkaen heillä on ollut mahdollisuus halutessaan hakea kotikuntaa oltuaan maassa vuoden. Kotikunnan saaneet ukrainalaiset ovat mukana tilastossa, mutta heidän tiedoissaan on Suomen väestötietojärjestelmässä tavallista enemmän puutteita.

Jos tiedot perhesuhteista puuttuvat, lapsia ja vanhempia ei ole voitu tilastossa yhdistää perheeksi. Avioliittotietojen puuttuessa avopariksi on saatettu tulkita myös aviopareja. Suomessa oleskelevat ukrainalaiset, jotka eivät ole hakeneet kotikuntaa, eivät puolestaan näy väestötilastoissa lainkaan.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa: Suomen virallisen tilaston laatulinjaus. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Perheet-tilasto on läpivalaistu vuonna 2014.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tiedot julkistetaan noin viisi kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Tiedot on julkistettu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilaston julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston sivulla.

Perheiden lukumääriin perustuvia vertailuja voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Yleinen käytäntö on, että ajallisesti viimeisimmällä aluemuutoksella päivitetään koko aikasarja.

Kansainvälisesti perhetietoja voidaan verrata parhaiten väestölaskentojen perusteella, koska niissä perhe on määritelty samoin alue-ehdoin. Muina ajankohtina eri maiden väliset vertailut ovat hankalia, ellei mahdottomia, koska samalla tavalla laadittuja rekisteripohjaisia perhetilastoja kuin Suomessa ei ole useimmissa maissa.

Perhetiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 1990, jolloin avoparit alettiin päätellä yhdessä asumisen perusteella. Perhejulkaisussa on otostutkimuksia apuna käyttäen estimoitu vuosille 1960 ja 1970 koko maan osalta perhejakauma mukaan lukien avoparit, joilla ei ole yhteisiä lapsia.

Vuoden 1980 ja 1985 luvut on tulostettu uudella luokituksella alkuperäisestä aineistosta. Avoparien ottaminen mukaan tilastoon lisää perheiden määrää ja samalla vähentää yhden vanhemman perheiden määrää, koska osa vanhemmista asuu avoliitossa uuden puolison kanssa.

Perhetilastossa ei päätellä saman sukupuolen avopareja, paitsi vuodesta 2020 alkaen, siinä tapauksessa, että kaksi keskenään ei-naimisissa olevaa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa naista asuu yhdessä lapsen kanssa, jolle toinen nainen on biologinen äiti ja toinen vahvistettu äiti.

Tilastovuodesta 2023 alkaen saman sukupuolen avoparien määrään sisältyy myös yksittäisiä pareja, joilla on yhteinen lapsi ja toinen puoliso on korjannut juridista sukupuoltaan.

Se, että lapsen asemaan luokiteltavan henkilön siviilisäädylle ei enää vuoden 1990 jälkeen aseteta rajoitteita, lisää niin ikään perheiden määrää. Nyt esimerkiksi äitinsä luo asumaan palannut eronnut henkilö muodostaa äitinsä kanssa perheen. Aikaisemmin äiti ja lapsi tilastoitiin perheväestön ulkopuolisiksi.

Uusperheiksi on perinteisesti laskettu perheet, joissa on ainakin yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Uusperheen määritelmää on tarkennettu tilastovuodesta 2023 alkaen siten, että uusperheeksi ei kuitenkaan lasketa niitä perheitä, joissa vanhempi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan asunut nykyisen puolisonsa kanssa jo lapsen saadessaan.

Jos puolisot ovat asuneet ulkomailla tai muuttotiedoissa on puutteita, määrittelyn tarkentaminen asumistiedon perusteella ei välttämättä ole onnistunut. Määritelmän uudistamisen myötä myös samaa sukupuolta olevien parien perheet otetaan lukuun uusperheiden tilastoinnissa.

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Vuosittain laadittujen perhetilastojen luvut poikkeavat joidenkin väestölaskentojen perheluvuista. Näissä väestölaskennan tilastoissa on käsitteenä asuntokuntaväestö, jolloin perheiden tilastoista putoavat pois ne perheet, joiden asunto ei täytä asunnon kriteerejä.

Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat.

Yhden vanhemman perheet määritellään äiti ja lapsia -perheiksi tai isä ja lapsia -perheiksi väestötietojärjestelmään merkityn vanhemmuusnimikkeen perusteella tilastovuodesta 2024 alkaen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Kalenterivuoden käsittävä perhetilasto valmistuu seuraavan kalenterivuoden toukokuussa, ellei toisin mainita.

Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.

Tilastosta julkaistaan useimmiten syksyisin katsaus, jossa tarkastellaan tilastotietoja vaihtuvista näkökulmista tiedotetta laajemmin.

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@stat.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat

• aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta
• aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa
• otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Tilastosta on saatavilla tarkempia tietoja Tilastokeskuksen maksullisen väestötilastopalvelun Perheet ja asuntokunnat -tietokannasta.

Perheet muodostetaan ohjelmallisesti väestörakenneaineiston tiedoista sen jälkeen, kun henkilöt ovat saaneet rakennus- ja huoneistonumeron. Väestörakenneaineisto on kokonaisaineisto, joka on poimittu väestötietojärjestelmästä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu, eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.

Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.