Tilastokeskuksen yliaktuaari Elina Ikola kertoi Tilastolive-lähetyksessä, että taustalla olivat muun muassa suhdanteet ja niiden myötä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen loiva supistuminen - lisäksi tilanteeseen vaikutti mm. työttömyysvakuutusmaksun laskeminen vuoden 2024 aikana. Toisaalta menot kasvoivat, kuten julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilaston tiedoista selviää.

”Eläkkeiden suuret indeksikorotukset nostivat maksettujen eläkkeiden määrää vuodentakaisesta vuonna 2024. Se näkyi työeläkelaitosten kasvaneina menoina. Lisäksi julkisen sektorin palkat kasvoivat palkkaratkaisujen myötä, vaikka vähemmän kuin vuonna 2023. Myös valtion investointimenot kasvoivat, ja valtion velanhallinnan menot kasvoivat nekin velan kasvaessa”, Ikola totesi.

”Julkisyhteisöjen alijäämä on kasvanut nyt kahtena vuonna. Vuonna 2023 taloussuhdanne heikentyi. Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat silloin heikko verotulojen kertyminen sekä inflaation ja julkisen sektorin palkkojen nousun aiheuttamat menot, sekä myös hyvinvointialueiden aloittamisen aiheuttamat menot. Vuonna 2024 suhdannetilanne oli edelleen heikko”, hän jatkoi.

Tilastokeskuksen Tilastolive-lähetyksessä keskusteltiin myös kansantalouden kehityksestä vuonna 2024 sekä korkojen laskun vaikutuksesta talouden eri sektoreille.

Lisätietoa:

⁠Tallenne Tilastokeskuksen Tilastolive-lähetyksestä 14.3.2025